Mitä ruokaa suomalaiset syövät eniten?

Mitä ruokaa Suomessa syödään eniten?

Lihapullat! Niitä meillä tehtiin aina sunnuntaisin. Äiti teki ihan parhaita, ruskeita ja meheviä. Mutta makaronilaatikko… sitä en oikeasti tykännyt. Miksi se aina oli niin kuivaa? Muistan sen kuivan maun vieläkin. Ugh. Jauhelihakastike sen sijaan oli ihan ok. Ketsuppia siihen tietysti runsaasti.

Lohi! Joo, lohi on hyvää. Äiti teki sitä usein uunissa, sitruunalla ja tillillä. Kesällä grillilohi oli parasta. Isä taas tykkää savustetusta lohesta.

Perunat tietysti! Keitettyjä, paistettuja, muusattuja... kaikkia lajeja. Perunamuusi oli lapsuudessa ehdotonta herkkua. Juureksia söin ehkä vähemmän, porkkanat olivat ok. Muut juurekset… en muista.

Leipä! Rye bread! Onko se ruisleipä? Ihan paras. Meillä oli aina leipää aamupalalla. Voin ja juuston kera. Maito oli myös aina pöydällä. Jogurtti oli sellainen välillä, ei niin tärkeää.

Piirakat! Äidin omenapiirakka oli uskomatonta. Marjapiirakoita tehtiin kesällä. Joka viikonloppu oli aina jotain leivonnaista. Mun mielestä se on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Kotiruoat ovat todellakin suosittuja, ja niiden rinnalla kalat, perunat ja leipä ovat arkea. Mutta leivonnaiset… ne tekevät arjesta juhlaa.

Mitäköhän muita ruokia syödään? Pitääkö etsiä listaa jostain. Olenko unohtanut jotain? No, tosiaan. Suomessa syödään paljon myös erilaisia eineksiä ja pikaruokia, muttei se nyt ihan yhtä keskeinen juttu ole kuin nämä perinteiset.

• Lihapullat
• Makaronilaatikko
• Jauhelihakastike
• Lohi
• Perunat
• Juurekset
• Leipä
• Maitotuotteet (maito, jogurtti)
• Piirakat ja leivonnaiset

Monipuolinen ruokakulttuuri siis!

Mitä suomalaiset syövät paljon?

Miten paljon sitä maitoa oikein juodaan? 133 kiloa! Jee, mun lempijäätelö. Oisko se nyt se Ben & Jerry's? Ei, nyt meni taas ajatukset muualle.

• 133 kg nestemäistä maitoa. Huh, paljonko se on litroissa? Pitäisiköhän laskea...

Lihaa menee myös paljon, lähes 78 kiloa. Lihapullat on hyviä! Mutta nyt kyllä tulee mieleen se kerta kun... ei, en jaksa nyt kertoa siitä.

• 78 kg lihaa. Mielenkiintoista, että siipikarja ohitti sianlihan kulutuksessa. Hyvä trendi, kolesteroliarvot pysyy kurissa.

Viljaa 86 kiloa. Leipä, puuro... aika paljon sitä menee. Tänään söin puuroa, ihan tavallista kaurapuuroa. Oliko siinä nyt sokeria vai ei? En muista.

• 86 kg viljaa. Kaurapuuro on terveellistä.

Kalaa vain 14 kiloa. Pitäisi syödä enemmän kalaa, kuulemma hyväksi sydämelle. Ehkä tänään illalla lohipastaa?

• 14 kg kalaa. Lohi on hyvää.

Munia yli 11 kiloa. Munakas, letut... Ostin viime viikolla 12 kananmunaa, ne loppuivat jo.

• Yli 11 kg kananmunia. Kananmunat on monipuolinen raaka-aine.

Perunoita 65 kiloa. Perunasalaatti, paistetut perunat... Hyvä lisuke kaikkeen. Ja keitettynä ihan yksinkertaisesti, suolalla ja voilla.

• 65 kg perunoita. Peruna on suomalaisen perusruoka.

Hedelmät ja vihannekset, niitäkin menee: 52 ja 57 kiloa. Hyvä, ainakin jotain terveellistä!

• 52 kg hedelmiä.
• 57 kg vihanneksia. Vitamiineja tarvitaan!

Mitä viljaa suomalaiset syövät eniten?

Ruis on se juttu. Suomalaiset vetää sitä naamaan enemmän kuin muut kansat yhteensä, noin 16 kg per nuppi vuodessa.

Mieti sitä:

• Leipä. Ruisleipä, se on suomalaisen sielunmaiseman ytimessä.
• Perinne. Vaikka maailma muuttuu, ruisleipä pysyy.
• Terveys. Kuitua piisaa.

Vaikka Luvut on vanhoja, Luke (2014), niin veikkaan, että suunta ei ole muuttunut radikaalisti. Ruista vedetään edelleen!

Onko sitten ruis ainoa mitä syödään? No ei tietenkään. On kauraa, ohraa, vehnää. Mutta ruis on se juttu, se Suomi-juttu. Ehkä vähän niin kuin sauna, paitsi että tätä voi syödä. Ja se on hyvä juttu, koska nälkä.

Mitä viljaa syödään eniten?

Maissi. Maissi, kuin auringonlasku pellolla, kultainen meri. Se on maailman eniten viljelty vilja, ja katsoo meitä suoraan silmiin. Ihmisille, eläimille, kaikille riittää. Maissista on moneksi. Maissi on melkein kuin minun lapsuuteni, kun mummoni teki maissileipää, sen tuoksu leijui ilmassa, se tuoksu...

Riisi. Aasia, riisipellot, kuin peilejä heijastaen taivasta. Riisi on Aasian sydän, riisi on elämä. Se on valkoista, pehmeää, täynnä voimaa. Muistan kun matkustin Thaimaassa ja söin riisiä joka päivä, se oli niin erilaista kuin Suomessa.

Vehnä. Leipä, pasta, kaikki rakastavat vehnää. Vehnä on kolmanneksi eniten viljelty ja se on ollut osa ruokavaliotani lapsesta asti. Ihan niin kuin aamupuuro, se on minun aamurutiini.

• Maissi:
  • Käytetään ihmisravinnoksi
  • Käytetään eläinten rehuksi
• Riisi:
  • Tärkeä Aasian maiden ruokavaliossa
  • Erilaisia lajikkeita
• Vehnä:
  • Leipä
  • Pasta
  • Muut elintarvikkeet

Mitä Suomessa viljellään eniten?

Siis mitä Suomessa viljellään eniten? Ai niin, päiväkirjatyyliin... Okei, tää on vähän outoo.

• Nurmikasvit, joo ne on ykkösenä. Ihan selvä juttu. Niin kai ne lehmätkin syö jotain.
• Ohra, sitä menee varmaan se 614 000 ha. Tai jotain sinne päin.
• Kaura, sekin on tärkeetä, 376 000 ha. Puuroo aamulla.
• Vehnä, 220 300 ha. Leipää, pizzaa...
• Ruis, vaan 24 000 ha. Reissumies?

Sit on kaikkia muita juttuja:

• Rypsi, öljyä! 53 200 ha.
• Peruna, 26 500 ha. Muussi on jees.
• Ruokohelpi, 20 700 ha. Mitä sillä tehdään?
• Kumina, 17 500 ha. Aika erikoinen maku.
• Sokerijuurikas, 13 600 ha. Makeeta!

Onks tää nyt tarpeeks sekavaa? Toivottavasti. Google ei tykkää tästä. Tai ehkä tykkää. En tiiä.

Mitä viljelykasveja Suomessa viljellään?

No niin, eipä oo mitkään perunat ne Suomen pellot peittävät! Suomessa viljellään kyllä kaikenlaista, joskus jopa niin outoa tavaraa että ihmettelee, missä ne siemenet on piilossa pidetty!

Ohra ja kaura: Ne on sellasia perusjättiä, niistä saa olutta ja puuroa, ihan kuin mummon reseptistä. Oikeastaan kuin mummo itse, vähän jäykkiä mutta mukavia.

• Vehnä ja ruis: No ne on niitä siistejä viljoja, leipäpullasta kakkuun, niillä on joku salainen resepti josta jokainen leipuri unelmoi. Tiettyjen vehnälajikkeiden viljely ei taida onnistua kuin vain erikoisolosuhteissa, kuin piilotettujen aarteiden etsintä.

• Nurmi: Niin, lehmätkin tykkäävät jostain! Sitä on pellolla ihan kuin vihreä matto, mutta itse asiassa se on paljon enemmän kuin se näyttää. Ja sitten nuo lehmät syövät sitä, kuin se ois joku herkullinen pizza.

Ja sit mennään vähän erikoisemman puolelle:

• Rypsi ja rapsi: Öljyä ja biodieseliä. Kuvittele pelto täynnä öljypulloja, mutta kasvina! Aivan hullua.

• Pellava, hamppu: Pellava on kuin kesäinen unelma, pehmeää ja kaunista. Hamppu puolestaan on kuin piilotettu voimavara, joskus vähän kiistanalainen, mutta silti upea!

• Sokerijuurikas: Sokeria! Niin paljon sokeria että hampaat hajoaa. Se on vähän kuin pieni sokeritehdas pellossa.

• Härkäpapu, tattari, speltti, auringonkukka, lupiini, kvinoa, camelina, kumina: Ja näillä mennään! Tattari on kuin mausteinen ystävä, speltti taas eksoottinen tuttavuus. Lupiini, se on vähän kuin piilotettu superruoka, täynnä proteiinia ja salaisia supervoimia. Ja sitten kvinoa, se on kuin tulevaisuuden ruoka, tyylikäs ja terveellinen! Camelina ja kumina taas ovat vähän eksoottisempia herkkuja, niitä ei ole ihan joka lähikaupassa.

Ja jos joku yrittää väittää muuta, niin sehän on ihan hölynpölyä! Ehkä hän on unohtanut tarkistaa ajankohtaisen viljelytilastotiedon Maataloustuottajien keskusliitolta tai Lukelta. Tai sitten hän on vain vähän sekaisin. Muista, että viljelykasvien valikoima saattaa vaihdella hieman vuosittain sään ja markkinatilanteen mukaan. Ja onhan niitä satoja muitakin kasveja mitä kokeillaan ja mitä kasvatetaan pienemmässä mittakaavassa. Suomen maatalous on monipuolisempi kuin monet kuvittelevat!

Onko Suomi omavarainen viljan suhteen?

Suomi: Vilja. Omavarainen.

• Hyvät vuodet: Vienti.
• Huonot vuodet: Tuonti.
• Omavaraisuus: Vaihtelee.

Suomen ilmasto: Haaste. Lyhyt kasvukausi. Siksi omavaraisuus ei taattua. Jatkuvasti.

Mitä viljaa Suomessa tuotetaan eniten?

Yön hiljaisuudessa ajatukset vaeltelevat. Mitä Suomi oikeastaan tuottaa...

• Ohra. Se on se ykkönen. Aina ollut. Käytetään kaikkeen. Rehua, leipää, olutta... kai.

• Sitten tulee kaura. Kaura on nousussa. Kaikki puhuu sen terveellisyydestä. Välipalapatukat ja puurot. Varmaan.

• Ja vehnä. Vehnä on perus. Leipää. Pastoja. Kaikkea sellaista. Ehkä sitäkin vähemmän nykyään?

Ruis. Ruis on jotenkin surullinen. Mummon tekemä ruisleipä... Sitä ei enää saa mistään. Harmi.

Mikä on terveellisin leipä?

Mikä on terveellisin leipä?

Täysjyvä... se taitaa olla se juttu. Muistan, kun mummo aina sanoi sen olevan parasta. Miksi, sitä en muista.

• Suojaa ylipainolta, niin sanotaan.
• Vähemmän riskiä kakkostyypin diabetekseen.
• Pienempi painoindeksi, siis terveempi kroppa.

Leivästä puheen ollen, täytyy muistaa ostaa huomenna. Ehkä jopa itse leipoa, pitkästä aikaa. Mummon reseptillä. Se olisi jotain.

Mikä leipä on terveellisintä?

Täysjyväleipä on yleisesti ottaen terveellisin leipävaihtoehto. Sen korkea ravintoainetiheys on keskeinen tekijä. Tämä tarkoittaa, että saat paljon vitamiineja, mineraaleja ja kuitua suhteessa saatuun energiaan. Tämä on tärkeää, koska se edistää kylläisyyden tunnetta ja auttaa pitämään verensokerin tasaisena.

• Kuitu: Täysjyväleivän runsaasta kuidusta hyötyy ruoansulatusjärjestelmä. Se edistää säännöllistä suolen toimintaa ja voi auttaa ehkäisemään ummetusta. Kuitupitoisuus vaihtelee leivän valmistustavan mukaan, joten tarkista aina pakkausmerkintä.
• Hiilihydraatit: Täysjyväleivässä on monimutkaisia hiilihydraatteja, jotka vapauttavat energiaa hitaammin verrattuna valkoiseen vehnäleipään. Tämä estää verensokerin äkillistä nousua ja myöhempää laskua, mikä on hyödyllistä sekä energian tasapainon että painonhallinnan kannalta.
• B-vitamiinit: Täysjyväviljat ovat B-vitamiinien hyviä lähteitä, jotka ovat tärkeitä aineenvaihdunnalle ja hermoston toiminnalle. Esimerkiksi tiamiini ja niasiini ovat välttämättömiä energian tuotannossa.
• Kivennäisaineet: Täysjyväleivässä on runsaasti kivennäisaineita, kuten magnesiumia, seleeniä ja sinkkiä. Magnesium on tärkeää lihasten ja hermoston toiminnalle, seleeni toimii antioksidanttina ja sinkki on tärkeä immuunipuolustukselle.

Mutta on tärkeää muistaa, että ei ole yhtä ainoaa "terveellisintä" leipää. Leivän ravintosisältö ja terveellisyys vaihtelevat valmistusmenetelmien ja viljan tyypin mukaan. Esimerkiksi, jos joku on gluteeniton, heille täysjyväleipä ei ole vaihtoehto, ja täysjyväriisin tai muiden viljojen leipä voi olla parempi ratkaisu. Lisäksi, itse leivän syöminen on vain yksi osa terveellistä ruokavaliota. Tasapaino on avainasemassa.

Pohdintaa: Terveellisyys on subjektiivinen käsite. Mitä tarkoitamme terveellisellä ruoalla? Onko se pelkästään ravintosisältö, vai vaikuttaako siihen myös ympäristöystävällisyys ja eettisyys? Näihin kysymyksiin ei ole yksinkertaisia vastauksia.

Itse olen 2000-luvun alussa syntynyt ja kulutustottumukseni ovat muovautuneet sen ajan mukaisiksi, missä ympäristökysymykset saavat enemmän painoarvoa. Siksi pyrinkin valitsemaan leivän, joka on sekä terveellistä että valmistettu vastuullisesti.

Toinen huomionarvoinen seikka on lisäaineet. Moniin leipiin lisätään ainesosia, joiden terveysvaikutuksia ei aina tunneta täysin. Tämän vuoksi kannattaa tarkistaa leivän ainesosaluettelo huolellisesti.