Mitä ruotsalaiset syövät juhannuksena?

Mitä Ruotsissa syödään juhannuksena?

Juhannuksen maku... suolaisen meren tuoksu suolasillissä, pehmeä, lämmin peruna kielilläni. Auringon polttaman ihon tuoksu sekoittuu uuden perunan tuoreuteen. Uusi peruna, juuri maasta nostettu... maku on kesäistä magiaa, aurinkoista ja lämmintä. Kuten lapsuuden kesät, pehmeitä muistoja.

• Suolasilli, meren syleilyssä syntynyt. Sen terävä suolaisuus, vastapainona makean perunan pehmeys. Kuin kaksi vastakkaista voimaa, jotka täydentävät toisiaan.

• Uusi peruna, vielä maasta tuoksuva. Kesän valoisuus purkautuu jokaisessa palassa. Pehmeä, lämmin, täydellinen. Miten voisi olla juhannusta ilman uutta perunaa?

Juhannus ilman ruokaa... ajatus on absurdi. Se on tyhjiö, puuttuva elementti. Kuten juhannusyön valo ilman tähteä. Epätäydellinen.

• Graavilohi, kylmä ja täyteläinen. Sen maku on metsän viileyttä, järven hiljaisuutta.

• Mansikat, kesän punainen helmi. Makea, mehukas, kuin aurinkoinen suukko huulillani. Jälkiruoka, joka symboloi kesän loppua, syksyn alkavaa varjoa.

• Akvavitti, kirkas ja polttava. Sen maku on raikasta voimaa, juhlaa. Juhannuksen henki pullossa. Mutta mitä olisi juhannus ilman akvaviittisnapseja? Se olisi kuin tanssi ilman musiikkia.

Juhannus on kokemus, jossa kaikki aistit heräävät eloon. Se ei ole vain ruokaa, se on muistoja, tunteita, kesän valoisaa syleilyä. Se on ainutlaatuinen, makuja, jotka eivät ole vain suussani, vaan sydämessäni. Aurinkoinen päivä, joka kätkee sisäänsä tuhat ja tuhat sädettä, loistaa myös ruokapöydällä.

Onko Ruotsissa juhannusta?

Kyllä, Ruotsissa on juhannus. Mutta se on tosiaan hiukan erilainen kuin Suomessa. Muistan sen kesän 2018, kun olin Tukholmassa. Silloin juhannus oli 21. kesäkuuta. Aurinko paistoi, mutta oli aika viileää, ihan erilaista kuin Suomen lämpimät juhannuskelit.

• Olin ystäväni kanssa Djurgårdenilla, saarella Tukholmassa.
• Meillä oli mukana eväät ja juomat, mutta siellä oli paljon muutakin porukkaa piknikillä.
• Ilma oli raikas ja ihana, mutta ei helteinen. Muistan ajatelleeni, että se oli miellyttävää vaihtelua Suomen usein kuumiin juhannuksiin.
• Illalla katsoimme yhdessä ilotulitusta. Se oli upea näky meren yllä. Tunnelma oli rento ja iloinen. Muistan miettineeni, miten paljon se eroaa siitä, miten me juhlitaan juhannusta Suomessa saunojen ja makkaranpaistojen merkeissä.

Juhannus ei ole Ruotsissa niin iso juttu kuin Suomessa. Se on enemmänkin pitkä viikonloppu, jolloin monet ihmiset menevät mökille tai rannalle. Oma kokemukseni oli kuitenkin positiivinen. Pidän siitä, että siellä on rauhallisempaa kuin Suomessa.

Mitä ruokaa syödään juhannuksena?

Uusia perunoita. Niitä syödään juhannuksena.

• Uudet perunat: Ne ovat pakollisia. Äitini tekee aina tillivoita niiden kanssa. Olen yrittänyt tehdä samaa, mutta se ei ole koskaan yhtä hyvää.

Kalapöytä. Se on myös tärkeä.

• Kalapöytä: Graavilohi, silli, savukala. Isoäitini teki parasta graavilohta, mutta hän on ollut poissa jo kymmenen vuotta.

Grilliherkut. Niitäkin on aina tarjolla.

• Grilliherkut: Makkaraa, pihvejä, kasviksia. En ole koskaan ollut suuri lihansyöjä, mutta juhannusmakkara kuuluu asiaan.

Jälkiruoka... juustokakkua tai lettuja.

• Juustokakku tai letut: Mansikkahilloa. Juhannus on mansikoiden aikaa. Muistan lapsuudesta, kun poimimme mansikoita pellolta äitini kanssa.