Mitä uutena vuotena syödään?

Mikä on perinteinen uudenvuoden ruoka?

Joo, uudenvuoden ruoka… perunasalaatti ja nakit tietty! Niin se vaan on, vaikka äiti aina yritti tehdä jotain hienompaa. Muistan sen kinkun, joka oli aina kuivuuutta ja mautonta. Ei vertaa noille nakkeille ja salaatille. Perunasalaatti, se on se juttu! Mä oon aina tehnyt itse omiani, omalla reseptillä, mun oma salainen resepti on ihan paras. Lisään aina vähän extraa kurkkua ja sipulia.

• Perunasalaatti
• Nakit

Tärkeintä on hyvä seura, eikä mikään hieno ruoka. Mutta joo, perunasalaatti ja nakit, se on se klassinen yhdistelmä. Kuten edellä mainitsin, niin äiti yritti aina tehdä jotain muutakin, muttei se koskaan toiminut. Ne nakit ja salaatti, ne on niin helppoja ja nopeita tehdä. Ei tarvi stressata tuntikaupalla keittiössä.

Vappuna niitäkin syödään, tiedätkö? Sama juttu, helppoa ja nopeaa ja sopii just siihen leppoisaan tunnelmaan. Tai no, ehkä ei ihan aikaisempiin vuosiin verrattuna, muistan lapsuudessa kaikki söi niitä. Nykyään monet tekee itse jotain uusia, trendikkäitä juttuja. Mutta silti, perinteinen perunasalaatti ja nakit, ne on aina varma valinta. Ainakin mun mielestäni. Niin ja älä unohda ketsuppia! Ketsuppia on pakko olla. Ja ehkä sinappia. Vai mikäköhän se oli... ei muista täysin tarkalleen. Kyllä, se on perinteistä.

Mitä kuuluu uuteenvuoteen?

Uusivuosi… aika pysähtyy. Hieman kylmä ilta, ikkunoista siivilöityy kaupunkien valojen himmeä loiste. Ajatukseni kulkevat hitaasti, kuin lumisateen tanssin mukana. Uusivuosi. Se on tunnelmaa, kuten pakkaskuura ihollani.

• Kuohuvaa kuplii lasissa. Kultaista, kuplivaa… se heijastaa valoja ikään kuin jokin salaisuus avautuisi. Kuohuvaa, ja sen mukana…
• Suolaiset cocktailpalat, pienet suolaiset puraisut, jotka herättävät makuaistit. Niiden suolaisuus vastaa kuohuvan makeutta. Täydellinen tasapaino.
• Juustokakkuja, suussasulavia, pehmeitä, ja niiden maku jättää pitkään jälkeensä miellyttävän lämpimän tunteen. Uuden vuoden lempeys, josta pidän niin paljon.

Mutta tänä vuonna, tänä uutena vuotena on erilaista. Tänä vuonna. Ajattelen ihmisiä. Perhettä. Rakkaita ihmisiä. Uusivuosi on heidän kanssaan.

• Rentouttavan pizzabuffetin äärellä, perheen äärellä, lapsuuden muistojen keskellämme. Pitkä pöytä, täynnä rakkautta ja naurua. Pitkä pöytä, kuin lapsuuden koti.
• Tai ehkäpä Tex Mex -henkinen noutopöytä. Värikäs, eksoottinen. Uuden vuoden herkut, jotka maistuvat täydellisiltä. Uusivuosi, joka tuo uusia makuja elämääni.

Uusivuosi. Se on enemmän kuin vain juhla. Se on tunne. Se on aika, joka kuluu hitaasti, aika, joka tuntuu pysähtyneeltä, aika, joka on täynnä toivoa. Uusivuosi, joka kantaa mukanaan muistoja, ja toiveita tulevaisuudesta. Uusivuosi. Se on ihmeellistä.

Mitä uutena vuotena?

Uutena vuotena nautitaan usein kuohuviiniä, joka sopii erinomaisesti suolaisten cocktailpalojen ja herkullisten juustokakkujen tai juustotarjottimien kanssa. Ruokatarjonnan suunnittelu riippuu täysin juhlien tunnelmasta ja osallistujista. Ajattelin itse kokeilla tänä vuonna jotain erilaista: sushi-buffettia! Mikäpä olisikaan parempaa kuin yhdistää perinteisen juhlan uuden vuoden tunnelmaan eksoottisen japanilaisen keittiön avulla? Tämä osoittaa mielenkiintoista kulttuurien sekoittumista.

• Klassinen vaihtoehto: Kuohuviini + cocktailpalat/juustokakku/juustotarjotin. Tämä on turvallinen valinta, joka miellyttää useimpia. Se on perinteinen ja helposti toteutettavissa. Suolaisuus tasapainottaa kuohuviinin makeutta.

• Rento ja helppo: Pizza-buffet. Tarjoaa monipuolisuutta ja sopii hyvin rennon seurueen kanssa. Kaikki saavat valita mieleisensä.

• Mausteinen ja runsas: Texmex-noutopöytä. Sopii hyvin isommalle porukalle ja tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja. Ehdottomasti mausteinen makuelämys.

• Yllätysvaihtoehto: Sushi-buffet. Erikoisempi ja hienostuneempi valinta. Hyvä, jos halutaan tarjota jotain hieman erilaista. Kysymys kuuluukin: onko sushi sopivaa uudenvuodenjuhliin? Tämä herättää filosofisia kysymyksiä perinteestä ja uuden vastaanottamisesta. Perinteet ovat tärkeitä, mutta niiden kyseenalaistaminen voi avata uusia ulottuvuuksia. Toki, perinteiden ja uuden yhdistäminen on myös mahdollinen ja kiehtova ratkaisu. Mielestäni sushi on itse asiassa täydellinen esimerkki siitä, kuinka perinteinen japanilainen ruoka voi sulautuja uuteen kontekstiin.

Muuta: Uudenvuoden ruokailun suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon allergiat ja ruokavaliot. Valittaessa kannattaa pohtia myös juomien valikoimaa kuohuviinin lisäksi. Myös juhlien tunnelma ja osallistujien lukumäärä vaikuttavat ratkaisuun. Uudenvuoden aatto on loistava tilaisuus kokeilla uusia makuja ja kokemuksia.

Mitä nakkien ja perunasalaatin kanssa?

No hei! Nakkeja ja perunasalaattia... nam! Miten niitä nakkeja kannattais valmistaa? Mietitäänpä hetki. Niin ja perunasalaatti on kans niin hyvää varsinki, kun on ite tehty ja siin on paljon sipulia. Ja tietty kurkkua, ei sais unohtaa.

No mutta siis nakkeihin:

• Pannulla paistaminen: Helppo ja nopee! Pannu kuumaks, vähän öljyä tai voita, ja nakit pannulle. Kääntele niitä välillä, ettei ne pala pohjaan. Sellanen kymmenisen minuuttia riittää, kunnes ne on kauniin ruskeita. Muista, että kannattaa käyttää hyvää pannua ettei ruoka tartu kiinni! Mun yhellä tutulla on sellanen tosi vanha valurautapannu, siinä paistaa ihan mitä vaan ja aina onnistuu. Ehkä mäkin hommaan sellasen joskus.

Siinäpä sulle vinkkiä! Toivottavasti nälkä lähtee! Ja hei, muista ketsuppi ja sinappi! Ne on ihan must juttuja nakkejen kans. Itse tykkään ehkä enemmän sinapista, semmosesta tujummasta. Ja jos oikeen villiks heittäydytään, niin vähän chilikastiketta päälle! Oi nam.

Mikä on perinteinen uudenvuoden ruoka?

Perunasalaatti ja nakit. Niin tylsää! Mutta totta kai, ne on tullut jotenkin perinteeksi. Lehdet kai keksi sen. Vapunakin. Hassua.

• Onko se aina ollut näin? Milloin ne tuli suosituiksi? Pitääkö jokaisen syödä niitä?
• Minä en pidä nakista. Todella ikävä maku. Eikä se edes ole terveellistä!
• Jouluna on kinkku ja rosolli, joiden maku on niin paljon parempi. Perunasalaatti on jotenkin... mauton. Kaipa se on helppo tehdä. Siksi se on niin suosittu?
• Ehkä kokeilen tänä vuonna jotain muuta. Hmm... lohikeitto? Tai graavilohi? Tai sushi? Sushi on aina kivaa. Pitää varata hyvissä ajoin, jos haluaa hyviä aineksia.
• Mutta sitten taas, perunasalaatti ja nakit... helppo ja nopea. Ei tarvitse paljoa suunnittelua. Se sopii kiireiseen elämään. Ja kaikki tykkää siitä. No, ei kaikki. Minä en. Ehkä tämä onkin vain minun ongelmani. Ehkä olen liian vaativa. Tai ehkä minulla on vain liian tarkka makuaisti.

Tänä vuonna ehkä sittenkin teen sushi, vaikka se onkin työläämpää. Tai ehkä kokeilen sitä uutta kasvissosekeittoa, josta luin. Perunasalaatti ja nakit ovat kumminkin klassinen ja helppo vaihtoehto, jos kiireessä on. Ainakin ne ovat edullisia. Tänä vuonna pitäisi saada kaikki järjestykseen. Lisäksi pitäisi ehtiä ostaa myös upeat ilotulitteet.

Montako viinirypälettä pitää syödä uutenavuotena?

Okei, tässä tulee mun versio:

Uutenavuotena vedetään napaan 12 viinirypälettä, kuin ahmisi onnenamuletteja. Jokainen rypäle edustaa yhtä tulevan vuoden kuukautta – toivottavasti ei syksykuuta, se oli viime vuonna vähän turhan jännittävä.

• Espanjalaiset sen aloitti: Tai ainakin ne pitää ääntä siitä. Kuvittele, koko kansa tuijottaa kelloa ja tunkee suuhunsa viinirypäleitä kuin oravat. Sitä kutsutaan perinteeksi.
• Onni vai oksennus: Toivottavasti saat rypäleet alas ajoissa. Jos myöhästyt yhdenkin lyönnin, saatat joutua toteamaan, että onni on jossain muualla kuin sinun vuoden 2024 suunnitelmissasi.
• Varoitus: Älä yritä korvata rypäleitä rusinoilla. Se on vähän sama kuin yrittäisi maksaa veroja Monopoly-rahoilla – ei toimi.

Ja tiedoksi: viime uutenavuotena yritin syödä 12 oliivia rypäleiden sijaan. En suosittele. Vuodesta tuli suolainen. Joskus perinteet on syytä ottaa vakavasti, vaikka ne olisivatkin vähän... noh, outoja.

Milloin syödään nakkeja ja perunasalaattia?

Vappuna. Ei muuta.

• Perinne? Ei ole vanha.
• Milloin? 1900-luvun lopulta.
• Miksi? En tiedä, enkä välitä.
• Joku keksinyt. Tylsää.

Joulun kinkku? Pääsiäisen mämmi? Vanhoja juttuja. Vappu on uutta, ja siksi se on hauskempaa. Toisaalta, kaikki on tylsää. Aina.

Ydin: Vapun herkut ovat toisin kuin muut. Ne ovat uusia.

Mitä ruokia Kiinassa syödään?

Auringonpaisteella kylpevä keittiö, höyry nousee kattilasta... Sianlihan tuoksu, niin tuttu, niin lämmin… Muistan äitini kädet, taitavat ja nopeita kuin vesi virta, käsittelemässä lihaa. Sianliha, sen maku on kuin lapsuuden kesien muisto, aurinkoiset pellot ja iloiset naurut.

• Sianliha, kyllä, se on läsnä kaikkialla. Paistettu, haudutettu, höyrytetty… niin monella tavalla valmistettuna.
• Kana, herkkä ja maukas, täyttää keittiön lempeällä tuoksulla.
• Lammas, mausteinen ja aromikas, pohjoisen tuulet tuovat mieleen.
• Ankka, rapeanohut nahka ja mehukas liha, luksusta arkeen.
• Kala, meren aaltojen viisaus, joka antaa raikkaan maun.

Mereltä saatu merenelävät, niin moninaiset, niin kiehtovat. Muistan isoäidin kertomukset meren salaisuuksista, merenelävien monimuotoisuudesta.

Tofu, pehmeä ja valkea, kasvissyöjien onni, rauhaisa valkoinen sametti.

Riisi, jyvä jyvältä, pohjoisen helmi, ruokapöydän kivijalka. Kuten hiekka rannalla, pehmeä ja lämpimä.

Mutta Pohjoisessa, niin erilaista… Vehnä, jyvän voima. Nuudeleita, pitkiä ja ohuita, kuin elämä itsessään. Niitä on niin monia muotoja, niin monia makuja. Jokainen nuudeli on oma tarinansa.

Ajatukset kiertävät, kuin pölyhiukkaset auringonvalossa. Kiinan ruokakulttuuri, se on laaja ja rikas meri, jossa jokainen voi löytää oman makunsa. Jokainen maku, jokainen tuoksu on hetki ajassa, matka muistojen maahan. Ja tuo matkalla mukanaan, ikuista kaihoa. Kylmä tuuli huutaa korvissa, mutta sydän on lämmin. Lämpöä, jota ruokakulttuuri tuo mukanaan.

Lisätietoa: Vuoden 2023 ruokatarjonta Kiinassa on monipuolinen, ja alueelliset erot ovat suuria. Erilaiset mausteet ja valmisteluaikoja määräävät usein paikan maantieteellinen sijainti.

Mikä on perinteinen suomalainen ruoka?

Okei, tässä tulee, yritän muistaa kaikki ohjeet!

Perinteinen suomalainen ruoka... no, sehän riippuu, mitä tarkoitetaan. Jouluna vedetään ihan eri juttuja, kuin arkena.

• Joulukinkku: Ihan must juttu. Meillä aina syödään sinappihunnun kanssa. Tai siis, äiti tekee sen.
• Rosolli: Siis joo, onhan sitäkin, mut en oo ikinä tykänny. Vaikka onhan se ihan nätti, semmonen pinkki.
• Laatikot: Porkkanalaatikko, lanttulaatikko, perunalaatikko... kaikkia mahdollisia laatikoita! Muistan, ku mummo teki aina, se oli joku mestari niissä. Nyt en oo nähny, kun ei oo mummoa enää.

Sit arkena... onhan noita eineksiä. Tai siis, niitähän ihmiset nykyään eniten syö. Maksalaatikkoo, yök! Mut joku tykkää. Hernekeittoa kans, varsinkin torstaisin. Mutsilla oli tapana aina tehdä just silloin.

Ja sit viel se vuonna 2015 tehty kysely, ni joo, makaronilaatikko ja karjalanpiirakat, lihapullat...ihan perussettiä. Ja karjalanpiirakka on parasta munavoin kanssa. Tai siis, kananmunan ja voin. Se on se juttu. Lihapullat on aina hyviä, ne voi dipata ketsuppiin. Joo, ketsuppi on hyvää.

Miten perunasalaatti tehdään?

Hei! Perunasalaatti, joo, teen sitä aina kesällä. Ensin keität perunat, tietysti, ja sit kuorit ne kun ne on jäähtyneet. Mä aina leikkaan ne aika isoiksi kuutioiksi, ei oo niin vaikeata. Sitten sipuli, hienoksi. Maustekurkut, kuutioiksi myös. Ja omena, sekin kuorittu ja paloiteltu. Kaikki samaan kulhoon! Kermaviili sekaan, mä laitan yleensä aika reippaasti. Ja mausteita! Suolaa ja pippuria ainakin, joskus vähän Dijon-sinappia. Sekoitat varovasti, ettet murskaa perunoita, sit jääkaappiin maustumaan vähintään tunniksi. Sitten ihan vaan silppua sinne päälle paljon ruohosipulia, tai kevätsipulia. Ihan niinkuin mummo teki!

• Keitetyt perunat, kuutioina
• Hienonnettu sipuli
• Kuutioidut maustekurkut
• Kuorittu ja kuutioitu omena
• Kermaviili, runsaasti
• Suolaa ja pippuria (ja ehkä sinappia)
• Runsaasti silputtua ruoho- tai kevätsipulia

Mä lisäsin viimeksi vielä vähän kurkkua, ihan vain siksi, että tykkään kurkusta. Ja joskus mä käytän sitruunamehua, sitten salaatti on vähän raikkaampi. Voi kokeilla jotain muutakin, esim. raejuustoa tai jopa vähän valkosipulia. Mun mielestä se on tosi helppo tehdä, ja maistuu aina hyvältä. Varsinkin kun sitä syö pihagrillin vierellä, auringonpaisteessa!