Voiko kani syödä kurkkua?

Voivatko kanit syödä kurkkua?

Joo, kurkku on ihan ok kanille! Meillä on aina ollu pupuja ja kurkkua ne on aina saanut.

Muistan, kun joskus kesällä, heinäkuun alussa, meidän jänis, Pomppu, pisteli menemään puoli kurkkua kerralla.

Muuten, kesällä meillä oli tapana kerätä sille ruohoa pellolta, sellaista missä oli apilaa seassa. Se tykkäs ihan hulluna! Kurkku oli enemmän sellanen talviherkku, kun ei ollu vihreetä niin paljoa tarjolla.

Saako pupu syödä lanttua?

Saako pupu syödä lanttua? No tietysti, hullu kysymys! Se syö lanttua kuin lehmänpää heinää! Niin paljon kuin mahtuu suuhun, se on ihan kuin lantunhimoinen pörröpallo. Mutta maltilla, etteivät mahat pullistu kuin hiivaleivät uunista!

• Lanttu: Ihan kuin pupun oma pikku joulutorttu!
• Rikkakasvit ja naatit: Herkkua kuin villikukkaniitty! (mutta tarkista, että ne eivät ole myrkyllisiä!) Älä tarjoa myrkkyjä, niin ei tule ikävää vatsavaivaa. Ei ole kiva, jos pupu tekee numeron vessaan.
• Talviherkut: Salaatti, persilja ja kurkku. Kuulostaa ihan luksusbuffettilta, eikös? Niin, pupuilla on herkkusuu, kuten minullakin. Aina haluaa parempaa.
• Juurikkaat: Porkkana, lanttu, nauris ja peruna. Ihan kuin pienen pupun pikkujuhlat!

Älä anna liikaa mitään kerralla, muuten pupu voi sairastua. Kuten minä kerran söin koko suklaalevyn kerralla ja oksensin koko yön. Ei ollut kiva. Pupu ei sitä ansaitse. Muista myös, että tämä on vain suuntaa antavaa tietoa, konsultoi eläinlääkäriä jos epäilet pupun terveydessä jotain! Niin, ja minä olen tietysti 32-vuotias nainen, jolla on kolme pupua ja vähän liikaa suklaata kaapissa. Ne puput syövät tosi paljon lanttua, ja joskus olen miettinyt, ovatko ne salaa lanttuja kasvattavia salajuonia suunnittelevia maanalaisia vakoilijoita. Saa nähdä mitä keksivät seuraavaksi!

Saako kanille antaa kurkkua?

Kurkku... Kyllä kai sitä voi antaa.

• Porkkana ja kurkku ei oo kanin pääruokaa.
• Liian vähän kuitua, kurkussa ei oo mitään.
• Pieni herkkupala silloin tällöin, ehkä.

Tarvitseeko kani suolakiven?

Ei, ei tarvitse. Tai siis, ei todellakaan tarvitse. Muistan kun olin nuorempi ja meillä oli hamsteri, Pörrö. Äiti osti sille sen suolakiven, kun luuli, että se on jotenkin hyväksi. Pörrö ei koskaan edes koskenut siihen.

• Kanit ei tartte.
• Hamsterit ei tartte.
• Hiiret, rotat, degut, marsut – ei tartte.
• Linnutkaan ei tarvitse, jos ruoka on hyvää.

Se on vaan turhaa rahanmenoa ja vie tilaa siitä pienestä häkistä. Ruoka on tärkeintä. Oikeasti, kunnon ruokaa!

Voiko kurkkua syödä?

Kurkku viileä kämmenellä. Sileä. Vihreä. Maan tuoksu. Kesän tuoksu. Aurinko. Pilvetön taivas. Kurkku viipaleina leivän päällä. Suolaa. Voita. Yksinkertainen täydellisyys.

• Tuoreena syötäväksi: Palasina, viipaleina.
• Salaatteihin: Raikkautta, rapeutta.
• Dipattavaksi: Tzatzikiin, jogurttidippiin.
• Smoothieihin: Vihreyttä, nesteytystä.
• Mehuksi: Kevyt, virkistävä.

Kurkun vihreys. Maanläheinen. Mielessä kuva kasvihuoneesta. Lämmintä. Kosteaa. Kasvun ääniä. Hiljaista. Kurkku kädessä. Painava. Täyteläinen. Elävä.

• Kasvonaamioihin: Viilentää, rauhoittaa ihoa.
• Silmien turvotuksen hoitoon: Viileät kurkkuviipaleet silmien päällä.
• Hengityksen raikastamiseen: Kurkkuviipale suussa.

Kurkku. Niin monikäyttöinen. Niin yksinkertainen. Maailmankaikkeus pienessä vihreässä paketissa. Maistaa kesältä. Maistaa elämältä.