Voiko omenoita syödä joka päivä?

Montako omenaa päivässä voi syödä?

Päivittäinen suositus on 2-3 hedelmää. Pieniä, kotimaisia omenoita voi syödä hieman enemmänkin päivän mittaan.

Muistan, kun olin ehkä kymmenen vuotias, mummin omenapuutarhassa Salossa. Oli elokuun loppu. Ilma oli lämmin ja makea, aurinko paistoi matalalta. Siellä oli aina valtavasti omenoita.

Oksat notkuivat melkein maassa asti, täynnä punaista ja keltaista. Se tuoksu, en unohda sitä. Maa oli peittynyt pudonneisiin omenoihin, niitä oli ihan joka paikassa.

Poimin aina jotain herkullisen näköisiä. Ehkä Kaneliomenia tai jotain happamampaa, en muista nimeä. Päästin suoraan puusta, hieraisin paidanhihaan ja haukkasin.

Se rapsahti suussa. Makeaa nestettä valui pitkin leukaa. Söin varmaan viisi, kuusi omenaa siinä istuessani kivellä, puun alla.

Vatsaan alkoi tulla sellainen mukava paino. Ei kipeä, mutta tiesin syöneeni liikaa. Se tunne oli samaan aikaan ahneus ja puhdas onnellisuus. Maku alkoi vain olla liian voimakas, sitten lopetin.

Se oli lapsuuden parhaita aikoja. Se vapaus ja rajaton omenamäärä. Ne tuntuivat niin paljon paremmilta kuin kaupan omenat.

En tiedä miksi. Ehkä se oli se tuoreus. Se itsepienitty arvo. Nyt aikuisena en enää syö kerralla niin paljon. Mutta ne muistot tulevat aina mieleen, kun näen omenapuun.

Omenan syönti on minulle edelleen pieni hetki kesää tai alkusyksyä. Ihan oma rauha.

Omenan hyödyt ja huomioitavaa:

• Vitamiinit ja kuidut: Omena sisältää C-vitamiinia ja runsaasti kuitua (pektiini), tukee ruoansulatusta.
• Nesteytys: Korkea vesipitoisuus auttaa kehon nestetasapainoa.
• Antioksidantit: Kuorissa paljon antioksidantteja. Syö kuorineen, jos mahdollista.
• Verensokeri: Sokerit imeytyvät hitaasti kuitujen ansiosta, pitää verensokerin tasaisempana.
• Välipala: Omena on hyvä välipala. Tuo kylläisyyden tunnetta vähillä kaloreilla.
• Pestokset: Suosi luomua tai pese tavalliset omenat huolellisesti.
• Hampaat: Omenan happamuus voi rasittaa hammaskiillettä. Huuhtele suu vedellä syönnin jälkeen.
• Allergiat: Jotkut ovat allergisia omenalle, erityisesti tuoreena.

Saako omenan kodan syödä?

Tässä taas mietin tätä. Voiko omenan kodan syödä. Kello on paljon ja kaikki on niin hiljaista.

Aina sanottiin, että älä syö siemeniä. Että ne on myrkkyä. Ja sitten sitä miettii kaikkea... kuinka pieni asia voi olla vaarallinen. Tai ei olekaan. En tiedä enää. Tuntuu, että kaikki on nykyään monimutkaista. Yhden omenan syöminen. Sekin.

Mutta ne faktat. Ne ovat selkeitä.

• Omenan siemenet sisältävät amygdaliinia. Se on glykosidi, joka kasvin puolustusmekanismina hajoaa myrkyllisiksi yhdisteiksi, kun siemen rikkoutuu.

• Kun siemenen pureskelee tai murskaa, amygdaliini muuntuu vety-syanidiksi. Vety-syanidi tunnetaan myös nimellä sinihappo. Se on erittäin myrkyllistä.

• Kokonaisena nielty siemen ei ole vaarallinen. Siemenen kova kuori suojaa amygdaliinia, ja se kulkee ruoansulatusjärjestelmän läpi hajoamatta.

• Myrkytykseen vaaditaan suuri määrä murskattuja siemeniä. Aikuiselle vaarallinen annos vaatisi kymmenien tai jopa satojen siementen pureskelun ja nielemisen kerralla. Yhden tai kahden vahingossa pureskellun siemenen syanidimäärä on niin pieni, ettei se aiheuta oireita.

Mitä omena tekee hampaille?

Ai, omena hampaiden kaveri? Siinäpä vasta uskomaton ajatus! Omena ei ole mikään sokerihirviö, joka kiusaa hammaskiillettä kuin paholainen ikään. Sen sijaan se on kuin pieni suuhygienisti, joka tykkää pureskella ja sylkeä. Kun sitä jytkytät, niin sylkeä tulee kuin silloin kun näet mummon lihapullia, ja se sylki on ihan SUPER-sankari, joka neutraloi pahat hapot kuin ruohonjuuritason puolustusvoimat.

Eli, omena maistuu hyvältä ja pitää hampaat puhtaana. Se ei ole mikään turha hedelmä, vaan hyödyllinen kumppani suun hyvinvoinnille.

Mitä kaikkea muuta hyvää suulle saa? No,

• Selleri: Se on kuin pieni hammasharja, joka rapsuttaa kaiken irtolian pois. Kukaan ei jaksa purra siitä niin paljoa kuin omenasta, mutta kyllä sekin hommansa hoitaa.
• Porkkanat: Nämä oranssit tykit ovat täynnä vitamiineja ja niitä saa pureskella ihan kunnolla. Vähän kuin taisteluharjoitusta hammaskalustolle!
• Pähkinät: Näitä kun jytkytät, niin sylki virtaa ja hampaat saa samalla sellaista pientä hierontaa. Mutta varovasti, etteivät hampaat ole kuin tiikerin kynnet, jotka osuu väärään paikkaan!

Nämä kaikki ovat siis sellaisia juttuja, joita hammaslääkäritkin tykkäävät suositella, tai ainakin ne ajattelevat "no joo, kai se sentään jotain hyvää tekee".

Montako omenan siementä tappaa?

On taas tämä hetki yöstä. Kun on niin hiljaista, että kuulee omat ajatuksensa vähän liiankin kovaa. Söin juuri omenan, ja jäin tuijottamaan siemenkotia. Niin pieniä ja tummia siemeniä. Tuntuu niin oudolta, että jossain noin viattomassa on jotain vaarallista.

Ja sitten sitä alkaa miettiä. Kuinka paljon. Missä se raja menee.

Se ei ole ihan yksinkertaista. Yksittäinen siemen ei tee mitään. Eikä edes kourallinen. Mutta se myrkky on siellä, odottamassa. Siemenet pitää pureskella tai murskata, jotta se vapautuu. Jos nielaisee ne kokonaisina, ne menevät yleensä vain läpi.

• Tappava annos omenan siemeniä: Tämä vaatii 80–300 grammaa murskattuja siemeniä. Se on todella paljon, satoja ja satoja siemeniä.
• Syanidin määrä: Tappava annos syanidia ihmiselle on 50 milligrammaa.
• Myrkyn toiminta: Siemenissä on amygdaliinia. Kun se joutuu kosketuksiin ruoansulatusentsyymien kanssa, se hajoaa ja muodostaa vetysyanidia. Se on se varsinainen myrkky.

Keho on onneksi aika fiksu. Se pystyy käsittelemään pieniä määriä syanidia ja muuttamaan sen vaarattomaksi. Siksi yhden tai kahden omenan siemenistä ei tarvitse huolestua. Mutta jos niitä syö tahallaan ja paljon, sitten tulee oireita.

Syanidimyrkytyksen oireet ovat karuja.

• Pahoinvointi ja oksentelu
• Päänsärky
• Huimaus
• Hämmennys ja ahdistus
• Hengitysvaikeudet

Muistan, kun lapsena nielaisin vahingossa yhden siemenen ja pelkäsin kuollakseni. Äiti sanoi, ettei se haittaa mitään. Eikä se haitannutkaan. Silti se tieto jää kummittelemaan mieleen. Että myrkky on olemassa, ihan tavallisissa asioissa ympärillämme. Onpa outoa.

Onko omenansiemen myrkyllinen?

No voi hyvä tavaton, omenansiemenet! Ne on niin viattoman näköisiä, kuin pieniä ruskeita aarteita, mutta saattavatkin olla kuin joku pirun pieni karkkikoneen tuote, joka sylkäisee myrkkyä. Siemenethän sisältää sitä kuuluisaa syaanipohjaista juttua, syanidiksi sitä kutsutaan, joka kuulemma on aika ilkeä tyyppi jos sitä ahmii ison kasan.

Siis, jos sä ajattelet jotain pientä murua omenan siementä, niin se on ihan sama kuin yrittäisit hukuttaa elefanttia vesilasiin. Ei se mitään tee. Mutta jos sä nyt päätät jostain syystä nälkäpäissäsi tai ihan huviksesi, että "hei, tästä omenasta löytyi vaikka mitä evästä, napsinpa sitten koko siemenmuggin" – no, silloin ollaan jo vähän enemmän siinä pisteessä, että voisi alkaa vilkutella elämälle hyvästejä.

• Sokeriyhdiste nimeltä syanidi: Tämä on se juttu, joka tekee siemenistä potentiaalisesti ikäviä. Se on vähän kuin omenan salainen ase, jota se käyttää puolustautuakseen, tai ehkä se vain on jäänyt sinne vahingossa pyörimään.
• Suurina määrinä kohtalokasta: Yksittäinen siemen on harmiton, ei siitä kannata edes hampaiden pesua aloittaa. Mutta jos menet tekemään niistä pienen hillopurkin sisällön, niin silloin vasta alkaa tapahtua. Ihan kuin ajaisit rallia tyhjällä vatsalla ja yrittäisit voittaa maailmanmestaruuden – ei ehkä ihan paras idea.
• Miten paljon on liikaa? Tähän kysymykseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta, koska ihmiset on eri painoisia ja eri kokoisia. Mutta ajatus siitä, että pelkkä koko omenan siementen napostelu voisi olla vakava asia, pitää mielessä. Ei siis kannata kokeilla, kuka tietää mitä sen jälkeen tapahtuu. Ehkä alkaa naurattaa yhtä paljon kuin hyvällä vitsillä, mutta ei välttämättä enää koskaan.

Tässäkin on vähän sama juttu kuin sokerin syönnissä – pieni määrä virkistää, mutta jos syöt koko paketin kerralla, niin tulee vähän huono olo, tai pahempi. Omenansiemenet on vaan vähän dramaattisempia siinä asiassa. Ne on kuin ne jännityselokuvat, joissa pieni juttu johtaa isoon katastrofiin.