Mikä on eläkkeen marginaalivero?

Eläkkeen marginaalivero: Ylin vero on rajattu 52 prosenttiin

Eläkkeen marginaalivero herättää usein kysymyksiä ja huolta verotuksen kiristymisestä lisätulojen myötä. Ilmiön ymmärtäminen auttaa hahmottamaan tulojen todellisen käteenjäävän osuuden ja välttämään turhia väärinkäsityksiä. Selkeä käsitys säännöistä suojaa taloutta yllätyksiltä ja auttaa suunnittelemaan eläkeajan tuloja viisaasti ilman pelkoa verotuksen äkillisestä nousemisesta.

Mikä on eläkkeen marginaalivero ja miten se määräytyy?

Eläkkeen marginaalivero on käsite, joka voi liittyä moniin eri tekijöihin eläketulojen verotuksessa. Marginaaliveroprosentti eläke kuvaa käytännössä sitä, kuinka paljon verot kasvavat olemassa olevan tulotason ylittävästä tulosta, eli kuinka suuri osa eläkkeen korotuksesta tai muusta lisätulosta menee verottajalle. Tämä luku on usein huomattavasti korkeampi kuin eläkkeen keskimääräinen perusveroprosentti.

Esimerkiksi kun 20 000 euroa vuodessa ansaitsevan eläkkeensaajan eläketulot nousevat 10 euroa, hänen veronsa nousevat 4,36 euroa. Näin saadaan marginaaliveroprosentiksi 43,6, m^[1] ikä tarkoittaa, että lisäeurosta jää käteen vain hieman yli puolet. Suomessa eläketulon verotus on vahvan progressiivista, minkä vuoksi marginaalivero nousee nopeasti tulojen kasvaessa. Mutta tässä on eräs seikka, jonka monet eläkeläiset huomaavat liian myöhään. Verotus saattaa kiristyä tietyissä tuloluokissa yllättävän jyrkästi, sillä automaattiset vähennykset, kuten eläketulovähennys ja perusvähennys, alkavat poistua tulojen noustessa. Tämä ilmiö luo verotukseen niin sanottuja näkymättömiä korotuksia.

Muistan elävästi, kun autoin entistä työkaveriani käymään läpi hänen ensimmäistä eläkevuottaan verokortin muuttuessa. Hän oli saanut pienen indeksikorotuksen ja odotti innolla ylimääräistä rahaa arkeen. Kun tammikuun eläke maksettiin, käteen jäänyt summa oli lähes sama kuin ennen. Turhautuminen oli käsinkosketeltavaa. Opimme silloin kantapään kautta, miten eläkettä verotetaan käytännössä - lisätulo leikkautuu aina marginaaliveron mukaan, ei perusprosentilla.

Miten marginaalivero lasketaan ja miksi se yllättää?

Konkreettinen laskukaava marginaaliveron laskemiseen perustuu kahden eri tulotason veromäärien vertailuun. Laskenta tehdään kaavalla: (verojen muutos / tulojen muutos) 100. Jos vuositulosi nousevat esimerkiksi eläkeindeksin takia 500 euroa ja maksat tuosta korotuksesta veroja 235 euroa enemmän kuin aiemmin, marginaaliveroprosenttisi on tasan 47.

Tämä prosentti auttaa lukijaa ymmärtämään tarkasti, miten vero-osuus määräytyy lisätulojen kohdalla. Moni eläkeläinen pelkää turhaan, että koko eläkkeen verotus räjähtää käsiin pienen korotuksen takia. Se on väärinkäsitys. Vain se osa, joka ylittää entisen tulotasosi, verotetaan tämän korkeamman marginaaliprosentin mukaan. Kokonaisveroprosenttisi nousee vain hieman. Silti on totta, että Suomessa keskituloisen eläkkeensaajan marginaalivero voi olla yli 50 prosenttia, mikä tuntuu monesta kohtuuttomalta. Ylin marginaalivero rajattiin valtion tuloveroasteikossa 52 prosenttiin, minkä lisäksi eläketulon lisäveron alaraja nostettiin 47 000 eurosta 60 000 euroon vuodessa. ^[2] Tästä huolimatta progression jyrkkyys vähennysten poistuessa tarkoittaa, että keskisuuresta eläkkeestä jokainen lisäeuro puolittuu nopeasti.

Eläkkeen ja palkan verotuksen erot

Eläketuloa ja palkkatuloa verotetaan eri tavalla, vaikka molemmat ovat ansiotuloa. Palkasta maksetaan työntekijän vakuutusmaksuja, joita eläkkeestä ei enää peritä, mutta vastapainona eläkkeensaajalla on omat erilliset verovähennyksensä. Jos teet töitä eläkkeellä ollessasi, tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi. Palkkatulon mikä on marginaalivero lasketaan eri tavalla kuin eläkkeen, sillä työtulo oikeuttaa työtulovähennykseen, jota pelkästä eläkkeestä ei saa. Tämä voi keventää työn tekemisen verotusta huomattavasti.

Miten eläketulon lisäys vaikuttaa eri tulotasoilla?

Marginaaliverotus iskee eri lailla riippuen siitä, mikä on pohjaeläkkeesi määrä ennen tulonlisäystä.

Pieni eläke (noin 15 000 euroa vuodessa)

• Matalampi, mutta nousee heti kun perusvähennyksen raja ylittyy
• Lisätulosta jää suurin osa omaan taskuun
• Eläketulovähennys ja perusvähennys suojaavat suurimman osan tulosta

Keskituloinen eläke (noin 30 000 euroa vuodessa)

• Yleensä erittäin jyrkkä, usein 45 ja 55 prosentin välillä
• Lähes puolet indeksikorotuksesta tai lisätulosta menee veroihin
• Eläketulovähennys poistuu vauhdilla, mikä nostaa marginaaliveroa

Suuri eläke (yli 60 000 euroa vuodessa)

• Korkea ja tasainen, asettuen usein 50 prosentin yläpuolelle
• Uusi 60 000 euron lisäveroraja vaikuttaa valtionverotuksen progression määräytymiseen
• Kaikki keventävät kunnalliset vähennykset ovat jo poistuneet

Hannele ja yllättävä veroseuraamus lisätuloista

Hannele, 68-vuotias eläkkeellä oleva kirjanpitäjä Tampereelta, päätti ottaa vastaan pienen osa-aikatyön paikallisesta yhdistyksestä paikkaamaan kohonneita elinkustannuksia. Hän arvioi ansaitsevansa noin 400 euroa kuukaudessa eläkkeensä päälle.

Ensimmäinen virhe tapahtui, kun hän ei ottanut huomioon eläkkeen ja palkan yhteisvaikutusta verotukseen. Hän toimitti työnantajalle vanhan palkkaverokorttinsa laskematta uutta kokonaistilannetta, ja lopputuloksena loppuvuodesta häämöttivät mätkyt.

Hannele tajusi tilanteen vasta, kun hän alkoi ihmetellä miksi nettotulot eivät nousseetkaan odotetusti. Hän istui alas, laski marginaaliveron osuuden ja huomasi vähennystensä leikkautuvan rajusti lisätulon takia.

Muutettuaan ennakkoperintää ja haettuaan erillisen verokortin eläkkeellä tapahtuvaa työntekoa varten, tilanne tasaantui. Lisätulosta meni veroihin lähes 45 prosenttia, mutta Hannele oppi, että eläkeläisenä jokainen lisäeuro vaatii tarkan ennakkosuunnittelun.