Mistä pennin kolikot on tehty?

Q: Mistä pennin kolikot on tehty?

Kysymys siitä, mistä pennin kolikot on tehty, riippuu täysin kolikon valmistusvuodesta ja sen arvosta. Suomalaisten pennikolikoiden materiaaleina käytettiin historian aikana kuparia, rautaa, alumiinia sekä kuparin, nikkelin ja alumiinin seoksia. Erityisesti viimeiset käytössä olleet kymmenen ja viisikymmentäpenniset valmistettiin kuparinikkelistä. Kolikoiden metallikoostumus muuttui useasti taloudellisten suhdanteiden ja metallien saatavuuden mukaan.

3 tuntia sitten 0 katselukertaa

Kysymys siitä, mistä pennin kolikot on tehty, riippuu täysin kolikon valmistusvuodesta ja sen arvosta. Suomalaisten pennikolikoiden materiaaleina käytettiin historian aikana kuparia, rautaa, alumiinia sekä kuparin, nikkelin ja alumiinin seoksia. Erityisesti viimeiset käytössä olleet kymmenen ja viisikymmentäpenniset valmistettiin kuparinikkelistä. Kolikoiden metallikoostumus muuttui useasti taloudellisten suhdanteiden ja metallien saatavuuden mukaan.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Mistä pennin kolikot on tehty? Eri metallit

Suomalaisten pennikolikoiden valmistusmateriaali vaihteli ajankohdan mukaan huomattavasti. Vanhat rahat sisältävät useita eri metalleja, joten kolikon tarkka ikä ratkaisee sen todellisen koostumuksen. Tutustu vanhojen valuuttojen materiaalimuutoksiin välttääksesi virheelliset arviot metalliarvoista.

Suomen markan pennien monivaiheinen historia

Mistä pennin kolikot on tehty? Vastaus riippuu täysin valmistusvuodesta ja kolikon arvosta. Suurin osa Suomen markan penneistä lyötiin joko puhtaasta kuparista, alumiinipronssista tai kuparinikkelistä.

Mutta on eräs yllättävä metalliseos, joka tekee tiettyjen vuosien penneistä erityisen kestäviä - kerron tästä tarkemmin myöhemmin materiaalivertailussa.

Suomen markka toimi virallisena rahayksikkönä vuosina 1860-2002. Tänä aikana pennin kolikoiden materiaali eli jatkuvassa murroksessa. Historiallisesti 1 ja 5 pennin kolikot olivat lähes poikkeuksetta kuparia - tai no, oikeastaan 1940-luvun pula-aikaan asti. Esimerkiksi vuosien 1940-1943 kuparipennit lyötiin erittäin suurina erinä, ja ne sisälsivät usein yli 95 prosenttia puhdasta kuparia.

Sota-aikana metallipula pakotti kuitenkin dramaattisiin muutoksiin. Silloin otettiin käyttöön rauta, mikä teki kolikoista huomattavasti kevyempiä ja magneettiin tarttuvia. Se oli välttämättömyys. Rauta ruostui herkästi. Nämä poikkeusvuosien rahat kertovat karua kieltä aikakauden materiaalipulasta, jolloin arvokkaammat metallit säästettiin sodankäynnin ja teollisuuden tarpeisiin.

Alumiinipronssi ja kuparinikkeli: Kestävät seokset

Ollaanpa rehellisiä. Moni aloittelija olettaa, että kaikki kultaisen väriset pennit ovat puhdasta messinkiä tai jopa kultaa. Todellisuudessa ne ovat aika lailla poikkeuksetta alumiinipronssia. Tämä materiaalivalinta tehtiin aikoinaan siksi, että se vastustaa poikkeuksellisen hyvin kulumista ja hapettumista.

Alumiinipronssin tyypillinen koostumus 20 pennin kolikoissa sisälsi 93 prosenttia kuparia, 5 prosenttia alumiinia ja 2 prosenttia nikkeliä. Tämä tarkka seos antoi rahoille niiden tunnusomaisen, kauniin kultaisen kiillon. Suomen markka pennit metalli puolestaan valittiin (ja tämä on monelle yllätys) vuoden 1990 sarjaan juuri sen puhtaan hopeisen ulkonäön vuoksi. Se on kovaa. Se kestää aikaa.

Yleiset harhaluulot kolikoiden metalliseoksista

Kun puhdistat vuosikymmeniä vanhaa kolikkoa, väärä puhdistusaine voi reagoida metalliseoksen kanssa. Jos kolikko sisältää nikkeliä, voimakkaat kemikaalit voivat aiheuttaa pinnan kuplimista ja vihertävää värjäytymistä. Lopeta puhdistus heti, jos huomaat tällaisia merkkejä.

Yleensä neuvotaan puhdistamaan kaikki vanhat rahat huolellisesti, jotta selviää, millaista metallia pennit ovat. Omien kokemusteni perusteella yli-innokas puhdistaminen usein tuhoaa kolikon arvon. Oikea patina kertoo kolikon iästä, eikä puhdas kiilto tee siitä arvokkaampaa - päinvastoin, kemikaalit voivat syövyttää alumiinipronssia pysyvästi. Jätä ne rauhaan.

Eri pennikolikoiden materiaalien vertailu

Kolikoiden metalliseokset vaihtelivat suuresti niiden nimellisarvon ja julkaisuvuoden mukaan. Tässä on katsaus yleisimpiin materiaaleihin.

Pienet pennit (1 ja 5 penniä)

Enimmäkseen puhdasta kuparia tai sota-aikana rautaa

Tummuu ja patinoituu erittäin nopeasti aktiivisessa käytössä

Punertava tai tumma ruskea väri

Keskisuuret pennit (10, 20 ja 50 penniä)

Alumiinipronssi (93 % kuparia, 5 % alumiinia, 2 % nikkeliä)

Säilyttää värinsä pitkään ja kestää erinomaisesti kulutusta

Kultainen ja usein hieman kiiltävä väri

Uudemmat pennit (1990-luku)

Kuparinikkeli

Erittäin kova ja täysin hapettumaton materiaali modernissa kierrossa

Kirkkaan hopeinen väri

Vanhemmat kuparipennit keräävät nopeasti kauniin patinan ja kertovat historiallisesta arvostaan, kun taas alumiinipronssi ja kuparinikkeli suunniteltiin säilyttämään alkuperäinen kiiltonsa huomattavasti pidempään. Aloittelevalle keräilijälle alumiinipronssiset kolikot ovat usein helpoimpia tunnistaa ja ylläpitää.

Kokeneen keräilijän kallis virhe

Mikko, 35-vuotias harrastelija Tampereelta, halusi selvittää tarkalleen mistä pennin kolikot on tehty. Hänellä oli laatikollinen tummuneita 50 pennin kolikoita 1960-luvulta, jotka hän halusi ehdottomasti kiillottaa täydellisiksi kokoelmaansa varten.

Hän aloitti liottamalla rahoja voimakkaassa happokylvyssä olettaen niiden olevan pelkkää kuparia. Ensimmäinen yritys epäonnistui täysin - kemikaali reagoi rajusti ja jätti kolikoiden pintaan outoja, vaaleita syöpymiä. Ne näyttivät pahemmilta kuin ennen pesua.

Kahden viikon turhautumisen jälkeen hän vihdoin ymmärsi ongelman juuren. Tässä on se yllättävä metalliseos, josta mainitsin aiemmin: kolikot olivatkin alumiinipronssia. Nikkeli ja alumiini reagoivat happoon täysin eri tavalla kuin puhdas kupari.

Kun hän vaihtoi puhdistusaineen mietoon saippuaveteen ja kevyeen harjaukseen, tulos parani heti. Kolikot säilyttivät alkuperäisen arvonsa. Mikko oppi kantapään kautta, ettei täydellisyyttä kannata tavoitella liian vahvoilla kemikaaleilla.

Näin teet sen heti

Vuosiluku määrittää metallin

Samanarvoinen kolikko on voitu lyödä useasta eri materiaalista riippuen valmistusvuoden taloudellisesta tilanteesta.

Alumiinipronssi yllättää kestävyydellään

Kultaiselta näyttävät 10, 20 ja 50 pennin kolikot sisältävät 93 prosenttia kuparia, mutta alumiini ja nikkeli tekevät niistä erittäin kestäviä.

Varo yli-innokasta puhdistamista

Väärät kemikaalit voivat tuhota erityisesti nikkeliä ja alumiinia sisältävät kolikot peruuttamattomasti.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua myös

Olen epävarma siitä, mitä materiaalia vanhat pennit olivat - mistä sen tietää?

Yksinkertaisin tapa on tarkistaa vuosiluku ja kolikon väri. Punertavat kolikot ovat useimmiten kuparia, kun taas kultaiset viittaavat alumiinipronssiin. Magneettitesti paljastaa sota-aikana valmistetut rautakolikot nopeasti.

Miksi eri vuosisarjojen metalliseoksissa on niin suurta sekasortoa?

Sekasorto johtuu pääasiassa historiallisista kriiseistä, kuten sodista ja talouden heilahteluista. Kun arvometalleista oli pulaa, Suomen valtio joutui korvaamaan kuparin halvemmilla materiaaleilla kuten raudalla ja alumiinilla pysyäkseen budjetissa.

Mistä löydän puuttuvan tiedon siitä, mitkä kolikot olivat kuparia tai alumiinipronssia?

Tarkimmat tiedot löytyvät virallisista numismaattisista luetteloista ja Suomen Pankin historiallisista arkistoista. Myös monet kolikkokeräilijöiden foorumit tarjoavat erittäin yksityiskohtaisia taulukoita eri vuosikymmenten metalliseoksista.