Miten sähkön hinta laskutetaan?

7 kuukautta sitten 22 katselukertaa

Sähkön hinta laskutetaan koostuen kolmesta pääosasta: sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja sähköverosta. Sähkövero sisältyy aina sähkönsiirron hintaan. Lopuksi kaikkiin näihin osiin lisätään 25,5 % arvonlisävero. Näin sähkölasku muodostuu.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Ymmärrä sähkölaskusi: Miten sähkön hinta todella laskutetaan?

Sähkölasku, se on kyllä joskus sellainen palapeli. Minäkin olen joskus tuijottanut sitä paperia ihmetellen, mistä ne kaikki eurot oikein ponnahtavat.

Se sähköenergia, se on sitä itse virtaa, mitä me käytetään. Se on se osuus, josta sähköyhtiöille maksetaan. Ja sitten on se siirto, se matka johdoissa meidän kotiin.

Paikallinen verkkoyhtiö hoitaa sen siirron, ja laskuttaa sen siinä mukana. Ei sitä tarvitse erikseen miettiä, se tulee siinä samassa nipussa.

Ja sitten se verotus. Sähkövero menee samalla kyydeillä siirron mukana. Ja kaiken päälle se arvonlisävero, se 25,5 prosenttia. Paljonko siinä onkin kaikkea.

Miten pörssisähkön hinta laskutetaan?

Pörssisähkön laskutus perustuu:

Toteutuneeseen sähkönkulutukseen.
Joka tunnin spot-hintaan.
Laskutus tapahtuu jälkikäteen.
Laskulla ilmoitetaan kulutuksella painotettu keskihinta.

Joo elikkäs se pörssi sähkön lasku tulee aina jälkikäteen. Eli eka sä kulutat ja sit vasta maksat sen mukaan mitä sähkö just sinä hetkenä maksoi. Sähköllä on joka ikinen tunti oma hinta, ihan joka tunti. Se hinta määräytyy siellä Nord Pool -sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Mut se lasku on vähän hassu. Sillä ei näy niitä kaikkia 720 tunnin hintaa erikseen, ois aika pitkä lasku. Vaan siinä on sun oma henkilökohtainen keskihinta sille kuukaudelle. Se on siis painotettu keskihinta. Eli jos lotraat sähköllä just sillon ku se on kalleinta, se sun laskun keskihinta nousee. Ja päinvastoin. Jos peset pyykit yöllä ku on halpaa, se laskee sitä sun keskiarvoo. Tosi loogista kyl.

Ja sit pitää muistaa et se koko lasku ei oo pelkkää sitä spot-hintaa. Ei todellakaan. Se on vaa yks osa. Siihen päälle tulee viel kaikkee muuta krääsää:

Spot-hinta x kulutus: Tämä on se osa joka vaihtelee, se elää kokoajan.
Sähköyhtiön marginaali: Pieni siivu minkä myyjä ottaa välistä. Senttiä per kilowattitunti.
Perusmaksu: Se kiintee kuukausimaksu, yleensä muutama euro.
Sähkönsiirto: TÄMÄ ON SE ISO. Tän laskuttaa paikallinen verkkoyhtiö, ei se sähkönmyyjä. Tää on yleensä ihan törkeen kallis ja siihen et voi ite vaikuttaa.
Sähkövero: Koska miksipä ei verotettais tätäkin. Verot on veroja.

Eli se lopullinen sähkölasku on aika monen palasen summa. Mut se ainoa osa mihin ite voit vaikuttaa omalla kulutuksella on se spot-hintaosuus. Kannattaa ladata joku Fingridin Tuntihinta-appi niin näkee reaaliajassa koska sähkö on halpaa. Ite laitan aina astianpesukoneen päälle just ennen nukkumaanmenoa jos hinta on alhaalla.

Miten laskea sähkönkulutus?

Muistan sen kesän, oli kai 2019, kun muutin ensimmäiseen omaan asuntooni. Vanha kerrostalo Kallion sydämessä, pieni yksiö. Siellä aloin oikeasti kiinnittää huomiota siihen sähkölaskuun. Ennen vanhemmilla asuessa se tuli vaan postissa, ei juuri kiinnostanut. Mutta nyt!

Sitten aloin laskea. Olin ostanut uuden jääkaapin, ja se surisi siellä keittiössä. Mietin, kuinka paljon se oikein syö virtaa. Katsoin sen teholapun: muistaakseni jotain 100 wattia. Se oli päällä koko ajan, totta kai. Laskeskelin, että jos se on päällä 24 tuntia vuorokaudessa, niin sehän on jo paljon.

Siinä sitten rupesin penkomaan nettiä, miten niitä sähkölaskelmia oikein tehdään. Löysin sen kaavan: laitteen teho kerrottuna käyttöajalla. Se oli ihan selvä. Olin aina luullut, että se on jotain rakettitiedettä.

Laitteen teho (watteina) x käyttöaika (tunteina) = energiankulutus (wattitunteina)
Sitten jaetaan tuhannella, jotta saadaan kilowattitunnit (kWh). Esimerkiksi se minun 100 W jääkaappi, joka on päällä 24 h:
- 100 W x 24 h = 2400 Wh
- 2400 Wh / 1000 = 2,4 kWh päivässä.

Olin ihan pihalla aluksi noista yksiköistä. Watti, kilowattitunti, sekoitin niitä. Mutta sitten se valkeni.

Sen jälkeen rupesin laskemaan kaikkea muuta. Uunin käyttö oli kyllä se suurin syyllinen, varsinkin kun tykkäsin leipoa pitkiä aikoja. Muistan sen silloin, kun tein mokkapaloja ja uuni oli päällä pari tuntia. Siinä kyllä näki heti laskussa.

Energiankulutus (kWh) x sähkön hinta (€/kWh) = käyttökustannus (€)

Se hintapuoli oli myös iso juttu. Sitten kun löysi sen sähkösopimuksen todellisen hinnan, pystyi laskemaan aika tarkkaan, mitä mikäkin laite maksaa. Tuli vähän sellainen peli, että yrittää minimoida kulutusta.

Tässä vielä yleisemmin:

Laitteen teho (kW): Löytyy laitteen tyyppikilvestä tai käyttöohjeesta. Muista muuttaa watit kilowateiksi jakamalla sadalla (esim. 1500 W = 1,5 kW).
Käyttöaika (h): Kuinka kauan laite on käytössä, tunteina.
Energiankulutus (kWh): Teho (kW) x käyttöaika (h).

Mietin usein, että monet ihmiset eivät edes tiedä, kuinka paljon ne laitteet oikeasti kuluttavat. Se pienikin energiahammasratas siellä taustalla tekee ison loven loppulaskuun, varsinkin kun katsoo sitä koko vuoden kulutusta.

Yksi juttu, mitä en tiennyt aluksi, oli standby-kulutus. Ne pienetkin valot laitteissa, jotka on aina päällä. Sitten aloin irrottaa pistokkeita seinästä, kun en käyttänyt. Pieni vaiva, mutta siinäkin pystyi säästämään. Varsinkin ne vanhat telkkarit ja digiboksit, ne söivät yllättävän paljon.

Miten sähköteho lasketaan?

Sähköteho on siis sitä, kuinka nopeasti laite kuluttaa energiaa. Se on siis energiaa aikayksikössä.

Yksinkertaisesti sanottuna se lasketaan kertomalla laitteen jännite sen läpi kulkevalla sähkövirralla.

*P = U I**
- P on teho (watteina, W)
- U on jännite (voltteina, V)
- I on virta (ampeereina, A)

Jos mietin, niin joskus sitä vaan ihmettelee, miten kaikki toimii. Miten lamppu syttyy, kun painaa nappia. Ja sekin, miten se valo tulee ulos, miten se energia muuttuu. Se on kyllä hassua, miten paljon me ollaan riippuvaisia sähköstä, eikä aina edes tajuta sitä. Keskellä yötä sitä ajattelee näitä kaikkia asioita.

Sähkötehon yksikkö on watti (W).
Tämä kaava pätee tasavirrassa (DC) ja vaihtovirran hetkelliseen tehoon.
Vaihtovirrassa (AC) puhutaan usein myös nimellistehosta, joka on se mitä laitteessa lukee.

Joskus tulee mieleen, onko se kaikki energia hukassa, vai meneekö se johonkin muuhun? Lämpöä se ainakin ainakin tuottaa, paljonkin. Varsinkin vanhat laitteet. Ja sekin on energiaa, jota sitten ei tule hyödynnettyä. Vähän kuin joku huutaisi tyhjään huoneeseen. Mutta ehkä se on vain se tapa, miten maailma toimii.

Miten lasketaan kWh?

Sähkölaitteen energiankulutus lasketaan kertomalla laitteen teho (kW) sen käyttöajalla (h). Tuloksena saadaan energiankulutus kilowattitunteina (kWh).

Viime lauantaina koitti se iänikuinen hetki – viikkosiivous. Asun pikku kaksiossa Kalliossa, ja se aina kerää pölyä ja karvoja aivan uskomattoman nopeasti. Vedin esiin sen uskollisen, mutta jo vähän nuhjuisen Electroluxin imurin. Tyyppikilvessä luki selvästi 1000 W, eli 1 kW.

Aloitin homman noin kymmenen aikaan aamulla, kun aurinko alkoi vasta paistaa keittiön ikkunasta sisään. Ajattelin, että nyt imuroin kunnolla, jokaisen nurkan ja maton alta. Se imurointi vei loppujen lopuksi tasan 1,5 tuntia, kun olin saanut kaikki huoneet käytyä läpi ja sohvatkin nosteltua.

Istahdin uupuneena, mutta tyytyväisenä sohvalle ja mietin, että paljonkohan tuo maksoi. No, kun imuri kävi 1 kW:n teholla 1,5 tuntia, niin kyllähän se silloin kulutti 1,5 kWh sähköä. Ei se toki sähkölaskua kaada, mutta näin konkreettisesti hahmottaa, mistä ne luvut koostuvat.

Mitä kWh kertoo?

kWh kuvaa nimenomaan energiankulutusta, ei tehoa. Teho on, kuinka nopeasti laite kuluttaa energiaa (esim. 1 kW), kun taas kWh kertoo kokonaismäärän tietyn ajan yli.
Se on standardiyksikkö, jolla sähköyhtiöt mittaavat ja laskuttavat käyttämääsi sähköä. Näet sen aina sähkölaskussasi.

Miten voit selvittää laitteen tehon (kW)?

Tarkista laitteen tyyppikilpi tai ohjekirja. Teho ilmoitetaan usein watteina (W) tai kilowatteina (kW).
Muista muuntaa watit kilowateiksi: 1000 W = 1 kW. Esimerkiksi 500 W laite on 0,5 kW.
Joskus tehoa ei ilmoiteta suoraan, mutta voit arvioida sen käyttötarkoituksen perusteella.

Muita huomioitavia asioita kulutuksessa:

Laitteen ikä ja energiatehokkuus: Vanhemmat laitteet ovat usein tehottomampia. Uudet A+++ -luokan laitteet kuluttavat paljon vähemmän.
Käyttötapa: Vedenkeittimen käyttöaika on lyhyt, mutta teho suuri. Jääkaappi taas on päällä koko ajan, mutta teho pieni. Summautuvat kaikki yhteen!
Valmiustila: Monet laitteet kuluttavat sähköä myös valmiustilassa, vaikka vähän. Kannattaa sammuttaa kokonaan, jos mahdollista.

Esimerkkejä arkisista kWh-kulutuksista (vuoden 2024 tiedot):

Astianpesukone: Yksi pesuohjelma voi kuluttaa noin 0,5–1,5 kWh riippuen mallista ja ohjelmasta.
Pesukone: Yksi täysi koneellinen pyykkiä noin 0,5–1,0 kWh, riippuen lämpötilasta.
Sähkösauna: Yksi 60 minuutin saunomiskerta voi kuluttaa isossa kiukaassa jopa 6–10 kWh. Tämä on yleensä kotitalouden merkittävin yksittäinen sähkönkuluttaja.

Mitä on yksi kWh?

Yksi kilowattitunti (kWh) on energiamäärä, jonka 1000 watin (eli yhden kilowatin) tehoinen laite kuluttaa yhdessä tunnissa.

Tosi yksinkertanen juttu oikeesti. Tää on se yksikkö mitä ne sähköyhtiöt käyttää laskuissa, laskuissa, ja siks kaikki puhuu siitä. Ne alko käyttää sitä joskus aikanaan laskutuksessa ja siitä se sitten lähti, oli paljo helompi ihmisten tajuta omaa kulutusta ja hintaa kun on joku konkreettinen mittari.

Mulla tuli just sähkölasku ja oli taas ihan järkyttävä lukema, just noita kilowatitunteja. Sitä vaan kuluu ihan huomaamatta.

Tässä vähän esimerkkejä, mitä yhdellä kilowattitunnilla saa aikaan, niin hahmottuu paremmin:

Pidät 2000 watin sähkökiuasta päällä puoli tuntia.
Pelaat tehokkaalla pelitietokoneella noin 2–3 tuntia.
Peset yhden koneellisen pyykkiä 60 asteessa.
Imuroit noin tunnin ajan.
Lataat älypuhelimen akun täyteen yli 100 kertaa. Se on aika paljon.

Mihin riittää 1 kWh?

1 kilowattitunti... se on kuin pieni hetki, hiljainen pysähdys arjen pyörteessä. Se on se sama energia, jolla 100-watin lamppu hehkuu koko yön ja vähän päälle, 10 tuntia täyttä valoa, ja vielä vähän lisää. Se on se hetki, kun hiljaisuus ympäröi sinut ja maailma tuntuu pysähtyneen, juuri niin kuin se 10 tuntia kestävä lamppu valaisee hämärää.

Se on sama kuin teho, kun tuhat wattia, se on se kilo-osuus, eli yksi kilowattitunti. Se on kuin lapsuus, kun aika tuntui loputtomalta, ja jokainen hetki oli täynnä taikaa, juuri kuin tuo lamppu valaisi koko yön.

Mieti sitä, 1 kWh. Se on:

10 tunnin valaistus 100 W lampulla: Kuvittele se pehmeä hehku, joka täyttää huoneen, tuo rauhaa ja lämpöä. Se on kuin vanha tarina, joka kerrotaan uudelleen ja uudelleen, aina yhtä lumoavana.
1 tunnin käyttö 1000 W laitteella: Ehkäpä sähkövatkain käy ja tekee kakkupohjaa sunnuntaibrunssille, tai silitysrauta silittää vaatteet täydellisiksi ennen tärkeää tapaamista. Pieni, mutta tehokas työ.

Se on kuin pieni pehmeä uni, joka antaa voimaa jatkaa. Se on energian määrä, joka kuluu, kun tuhat wattia saa olla rauhassa yhden tunnin ajan.

Montako kilowattia tv kuluttaa tunnissa?

Se on totta, että telkkarit kuluttaa ihan erimäärin sähköä. Muistan kun ostin sen ison taulutelevision pari vuotta sitten, se oli tammikuu ja ulkona oli kylmä, oikein kunnon pakkaspäivä. Siinä sitä sitten ihmettelin, että mitäs tää vekotin oikein syö.

Tässä muutama esimerkki ihan käytännössä:

Uusi LED-TV (43 tuumaa): Tämä meni sellaiseen 0,07–0,15 kilowattituntiin tunnissa. Ei siis mikään hirmuinen syöppö.
Vanhempi plasmatelevisio (saman kokoinen): Se taas pyöri siinä 0,3–0,4 kWh/tunti. Ihan eri maata!

Eli ei se ole mikään yhtenäinen luku, vaan riippuu ihan täysin siitä millainen se telkkari on. Vanhemmat mallit, varsinkin ne plasmat, ne oli kyllä melkoisia virtasyöppöjä verrattuna nykyaikaisiin. Mietin sitäkin, että paljonko ne vanhat on syöneet sähköä vuosien varrella, huh huh. Kyllä se huomaa sähkölaskussa sitten lopulta.

Kumpi on parempi, kiinteä vai pörssisähkö?

Et halua seurata hintaa. Haluat ennalta-arvattavuutta. Valitse kiinteä sähkösopimus.

Olet valmis optimoimaan. Hintapiikit eivät hetkauta. Ota pörssisähkö.

Kiinteä sähkö. Hinta on lukittu. Se ei muutu sopimuskaudella. Laskut ovat ennustettavia. Ei yllätyksiä. Riski on se, että maksat yli markkinahinnan, jos pörssihinnat romahtavat. Sopimuskausi sitoo, yleensä 24 kuukautta.

Määräaikainen sopimus on ansa. Vapaus maksaa.

Pörssisähkö. Hinta elää tunneittain. Seuraa Nord Pool -sähköpörssin spot-hintaa. Mahdollistaa säästöt. Kulutuksen ajoitus on avain. Riski on todellinen. Hintapiikit voivat moninkertaistaa laskun. Vaatii aktiivisuutta.