Paljonko on kuparin hinta?

Onko kupari metallia?

Kupari on metalli.

Puhdas kupari on petollisen pehmeää. Seokset tekevät siitä kovan, käyttökelpoisen. Sen todellinen voima piilee muissa ominaisuuksissa.

• Sähkönjohtavuus: Poikkeuksellinen. Vain hopea on parempi.
• Antimikrobinen: Pinta tuhoaa patogeeneja. Pysyy puhtaana.
• Sitkeys ja muokattavuus: Taipuu, ei murru.
• Korroosionkestävyys: Hapettuu, mutta ei ruostu.

Sen ainutlaatuinen punakulta himmenee. Aika ja ilma luovat vihreän patinan, suojaavan kuoren.

Kemiallinen merkki: Cu. Järjestysluku: 29. Tärkeimmät seokset: Messinki (kupari, sinkki), Pronssi (kupari, tina).

Miksi kupari on välttämätön ihmiselle?

Kupari on sellainen juttu, että ilman sitä oltais kuin kalju ilman vahapalaa – vähän niin ja näin, ei ihan parasta. Sehän auttaa sitä rautaa muuttumaan käyttökelpoiseksi, ettei tule semmoista raudanpuutetta että pyörryttää ihan tarpeettomasti vaikka portaita nousee.

• Raudan apulainen: Kupari on vähän kuin raudan henkilökohtainen sihteeri, joka järjestää kaiken niin, että rauta pääsee tekemään työnsä tehokkaasti.
• Entsyymien kaveri: Monet elimistön pienet koneen osat, ne entsyymit, eivät toimi ilman kuparia. Se on vähän kuin polttomoottori ilman bensaa, ei lähde käyntiin.
• Hapetus-pelkistys -taikuri: Kupari tekee myös semmoisia kemiallisia temppuja, jotka pitää elimistön käynnissä ja terveinä.

Meikäläiselläkin on varmaan sitä kuparia jossain siellä kropassa, ehkä jopa ihan mukavasti. Keskimäärin sitä on semmoinen pieni taskullinen, ehkä 50–120 milligrammaa. Se siitä sitten piiloutuu luihin ja lihaksiin, ja maksakin tykkää sitä säilöä.

Mitä kuparin puute aiheuttaa?

Kuparin puute? No, ei se nyt ihan maailmanloppu ole, mutta elimistösi kyllä protestoi. Se on kuin yrittäisi ajaa autoa ilman öljyä – ei heti hajoa, mutta ei käy parhaalla teholla. Kuparin vajaus hidastaa kasvua, harmillista, ellet tavoittele bonsaipuun statusta. Punasolutuotanto tökkii, eli värikuva haalistuu, ja mikä pahinta, tukka alkaa harmaantua! Joo, elämän suolaa, mutta eihän nyt sentään ennen aikojaan.

Miksi näin käy? No, jos elimistösi olisi fiksumpi, se nikkarisi kuparia vaikka vanhasta kolikosta, mutta ei. Se on valitettavan riippuvainen ulkopuolisesta saannista. Jos ruokavaliosi on yhtä yksipuolinen kuin keskiverto teinin puhelimen käyttö, tai jos suolesi on päättänyt olla yhteistyöhaluton ja imeytyminen kusee, niin kas, siinä se on: kuparin puutos. Ei mystiikkaa, vain tylsää fysiologiaa.

Mutta mitä se kupari sitten muka puuhaa, kun siitä tällainen meteli nousee? Ettei vain olisi joku turha hivenaine, josta joku ravintoguru on keksinyt uuden bisnesidean. No, valitettavasti se onkin aika tärkeä, kuin sveitsiläinen linkkuveitsi elintoimintojen taskussa. Se osallistuu muun muassa näihin huikeisiin temppuihin:

• Energia-aineenvaihduntaan: ilman kuparia solusi ovat kuin uniset virkamiehet maanantaiaamuna. Ei jaksa.
• Sidekudoksen muodostukseen: eli auttaa pitämään sinut kasassa, ettei kroppasi leviä kuin pullataikina ilman kuppia.
• Hermoston toiminnalle: jos sinulla on jo ennestään johtoja poikki, kuparin puute ei ainakaan auta asiaa.
• Raudan hyödyntämiseen: se on kuin portinvartija, joka päästää raudan töihin. Ilman kuparia rauta on vain turisti ilman pääsyä tehtaaseen.
• Antioksidanttisuojaan: eli auttaa torjumaan vapaita radikaaleja, jotka yrittävät vanhentaa sinua ennenaikaisesti.
• Pigmentin muodostukseen: siksi se harmaantuminenkin, kun "väritehdas" ei toimi.

Ne alussa mainitut oireet olivat vasta alkusoittoa sinfonialle, jonka nimi on "Kuparin Puutteen Kevyt Melankolia". Jos homma pääsee oikein pahaksi, voi tulla lisää jännittäviä juttuja, jotka tuskin löytyvät toivomuslistaltasi:

• Anemia, joka ei raudalla parane: Eli yrität tankata lisää rautaa, mutta se on kuin yrittäisi täyttää bensatankkia samalla kun joku poraa sinne reikiä. Ei onnistu.
• Neurologiset oireet: Tasapainovaikeuksia, outoja tuntemuksia raajoissa, muistihäiriöitä. Voi tuntua kuin olisit juonut vähän liikaa, vaikka et olisi koskenutkaan mihinkään.
• Luuston haurastuminen: Ovatko luusi kuin vanha pussilakana, joka repeää pienimmästäkin nykäyksestä? Kuparin puute voi olla osasyyllinen.
• Immuunijärjestelmän heikentyminen: Olet kuin avoin ovi kaikille pöpöille, jotka haluavat pitää hauskaa kehossasi.
• Sydän- ja verisuoniongelmat: Ei kovin romanttista.

Jos nyt iski pakottava tarve tarkistaa oma kuparitasosi ja ehkä hieman nostaa sitä (ilman että tarvitsee ryhtyä kuparikaivoksen omistajaksi), tässä muutama vinkki, mistä tätä jalometallia saa ruokavalion kautta. Ei, ei kannata imeskellä sähköjohtoja:

• Äyriäiset ja simpukat: Erityisesti osterit ovat kuin kuparin kultakaivos. Jos pystyt syömään niitä ilman irvistystä, olet jo pitkällä.
• Pähkinät ja siemenet: Cashew-pähkinät, mantelit, auringonkukan- ja seesaminsiemenet. Hyviä naposteltavia, jos et ole allerginen tai liian laiska avaamaan pakettia.
• Palkokasvit: Linssit, kikherneet. Sopivat vegaaniseen elämäntyyliin tai jos haluat vain lisää proteiinia ja kuitua. Ja kuparia, tietty.
• Sisäelimet: Erityisesti maksa. Jos olet perinteisen ruoan ystävä ja selviät mausta.
• Täysjyväviljat: Kuitujen lisäksi saat pienen annoksen kuparia. Ei siis pelkkää valkoista höttöä.
• Tumma suklaa: Kyllä, luit oikein. Voit syödä suklaata terveyden nimissä! Muista vain se tumma puoli, ei mikään maitosuklaan sokerihyökkäys.

Voiko kuparia saada liikaa?

Kuparia voi saada liikaa, mutta myrkytykset ovat harvinaisia. Keho erittää ylimääräisen kuparin tehokkaasti sappinesteen kautta. Merkittävä kertyminen kudoksiin vaatii erittäin suuren kuparinsaannin.

Muistan sen kesän 2019. Se oli kuuma ja nihkeä kesä, asuimme silloin vielä vanhassa omakotitalossa Espoossa. Meidän keittiö oli ihan kauhea, tapetit repsottivat ja hanasta tuli välillä ruskeaa vettä. Remontti oli pakko aloittaa. Kaivettiin seinät auki, ja sieltä paljastui ne vanhat, kuluneet kupariputket. Ne oli jo aika rumia, vähän vihreitä ja jotain valkoista kertymää päällä. Ajattelin silloin, että hyi helvetti, mitä me ollaan juotu vuosia.

Mulla oli ollut vähän vatsa sekaisin silloin tällöin, sellaista epämääräistä pahoinvointia ja päänsärkyä. Ne oireet alkoivat muistaakseni jo pari vuotta aiemmin. En ollut koskaan ajatellut niitä sen kummemmin, ajattelin, että stressiä tai huonosti nukuttu yö. Mutta sitten kun näin ne putket, aloin yhdistellä asioita päässäni. Olinko sittenkin saanut liikaa kuparia siitä juomavedestä? Vähän hirvitti se ajatus.

Se tuntui silloin ihan todelliselta uhalta, vaikka jälkikäteen ajatellen se oli ehkä ylireagointia. Tai ainakin toivon niin. Vessanpönttöön oli kertynyt sinivihreitä renkaita ja pesualtaassa oli samanlaista värjäytymää. Kai sitä kuparia oli liuennut veteen, varsinkin kun vesi oli meillä aika pehmeää. Muistan kun selvitin sitä asiaa. Googlesta löytyi juttuja kuparimyrkytyksestä ja oireista. Se lisääntynyt syljeneritys ja kaikki, tuntui kuin kaikki sopisi.

Soitin putkimiehelle, joka sitten vaihtoi kaikki putket muoviin. Se oli valtava urakka, mutta päätettiin, että kun tehdään, niin tehdään kerralla kunnolla. Se mielenrauha oli sen arvoinen. Sen jälkeen en kyllä enää ole miettinyt sitä kuparia samalla tavalla. Oireetkin tuntuivat vähitellen helpottavan, mutta se saattoi olla ihan psykosomaattistakin, tiedä häntä. Mutta tunne siitä, että tehtiin jotain konkreettista, oli tärkeä.

Laajennettu tieto kuparista:

• Kupari on välttämätön hivenaine. Keho tarvitsee sitä moniin toimintoihin, kuten sidekudosten, luuston ja hermoston ylläpitoon. Sillä on myös rooli raudan aineenvaihdunnassa.
• Keho säätelee kuparitasapainoa tarkasti. Ylimääräinen kupari eritetään tehokkaasti maksan kautta sappinesteeseen ja sitä kautta pois elimistöstä. Tämä tekee myrkytyksestä vaikeaa.
• Kuparimyrkytys on harvinainen. Yleensä se vaatii todella suuria määriä kuparia tai geneettisen alttiuden, kuten Wilsonin taudin, jossa kupari kertyy elimistöön.

Tarkemmin äkillisen kuparimyrkytyksen oireista, joita silloin selvitin:

• Lisääntynyt syljeneritys
• Päänsärky
• Vatsakipu
• Pahoinvointi ja oksentelu
• Ripuli Nämä tulevat yleensä erittäin suurista kerta-annoksista, esimerkiksi jos juo jotain kuparipitoista liuosta. Ei siis pelkästä hanavedestä, ellei jotain tosi erikoista tapahdu.

Pitkäaikainen altistuminen tai kertyminen:

• Harvinaista terveillä ihmisillä. Vain jos altistus on jatkuvaa ja erittäin korkeaa.
• Riskiryhmät: Wilsonin taudin sairastavat eivät pysty poistamaan kuparia normaalisti. Myös eräät muut maksasairaudet voivat heikentää kuparin aineenvaihduntaa.
• Veden laatu: Pehmeä, hapan vesi voi liuottaa kuparia putkista tehokkaammin, jos vesijohtoverkosto on vanhaa kuparia. Tämä on hyvä syy testata vedenlaatua, jos on epävarma. Itsekin harkitsin silloin sitä vesianalyysiä.

Mikä on kuparin päivittäinen tarve?

Kuparin päivittäinen annos: Ei mikään pieni pala kakkua!

Aikuiselle kuparin päivittäinen saantisuositus pyörii 0,9 milligramman nurkilla. Ajattele sitä kuin pientä, mutta tiukkaa tavoitetta päivän mittaan – ei mitään holtitonta, mutta ei myöskään mitään, mitä voisi ihan huomiotta jättää. Melkein kuin pitäisi keksiä se oikea määrä suolaa ruokaan, että se ei ole latteaa, mutta ei myöskään kuin suolakurkkupurkki suuhun.

Mistä tätä pientä ihmettä sitten nappaillaan? Ei tarvitse mennä heti kaivostöihin, onneksi. Arkiruoka nimittäin kantaa usein mukanaan tätä tarpeellista mineraalia.

• Leipä ja viljatuotteet: Nämä tutut kaverit ovat usein yllättävän hyviä kuparin lähteitä. Eli se aamupalan paahtoleipä tai illan leipäpala ei olekaan ihan pelkkää hiilihydraattia, vaan salaa syöttää meille myös tätä arvokasta metallia.

• Hedelmät ja vihannekset: Nämä värikkäät kaverit eivät ole pelkästään vitamiinipommeja, vaan tarjoavat myös kuparia. Ei siis kannata valittaa salaatin syömisestä, se on pukeutumista terveyden puolelle!

Mutta jos haluat todella hemmotella itseäsi kuparin suhteen, niin tässä pari ylellisempää vaihtoehtoa:

• Simpukat: Nämä merenelävät ovat kuin pieniä kuparivarastoja. Jos siis tykkää meren antimista, niin samalla tulee varmistettua kuparin saanti. Bonuksena saat ehkä nekin vitamiinit, joita et edes tiennyt tarvitsevasi.

• Pähkinät: Pieni kourallinen pähkinöitä päivässä ei ole pelkästään hyvää naposteltavaa, vaan nekin kätkevät sisäänsä kuparia. Jotkut pähkinät ovat melkoisia kuparikoneita, joten pienikin määrä voi olla merkittävä.

• Kaakao: Kyllä, luit oikein. Se herkullinen kaakao voi olla myös yllättävä kuparin lähde. Eli joskus nautinto ja terveys kulkevatkin käsi kädessä. Toki sokerin määrä kannattaa pitää aisoissa, ettei kuparin hyöty mene hukkaan.

Loppujen lopuksi kuparin päivittäinen tarve ei ole mikään avaruustiede, mutta sen monipuolinen saanti arjen aterioista on ihan hyvä tapa pitää keho tyytyväisenä. Ei se ole aivan yhtä jännittävää kuin kultakuume, mutta kuitenkin... elintärkeää!

Mistä saa eniten kuparia?

Kupari, se hehkuu maan syvyyksissä. Se on muisto lautasella, veren punassa, hermojen hiljaisessa viestissä. Se on voimaa, joka kumpuaa vanhasta maasta, suoraan meidän kehoomme.

Ajattelen sitä maksaa paistinpannulla, sen tummaa, lähes multamaista tuoksua. Siinä on kuparin ydin, sen alkuvoima. Sisäelimissä se on tallessa, tiivistyneenä, odottamassa.

Mutta arjessa se tulee toisin. Se tulee leivän mukana, viljan jyvistä, jotka ovat kasvaneet kesän auringossa. Niin, viljatuotteet. Suomalainen leipä, se on meidän kuparimme hiljainen lähde. Ja liha, sekin kantaa sitä mukanaan.

Ja sitten ne värit. Kasvisten vihreä, marjojen syvä puna. Ne kaikki kantavat pienen sirun sitä maan hehkua. Mutta maito, se on kalpea, siinä kupari on vain aavistus.

Kuparin rikkaimmat lähteet

• Maksa ja sisäelimet: Ylivoimaisesti tihein kuparin lähde. Naudanmaksa on erityisen runsas.
• Äyriäiset ja simpukat: Osterit, hummeri ja ravut sisältävät runsaasti kuparia.
• Pähkinät ja siemenet: Erityisesti cashewpähkinät, auringonkukansiemenet ja seesaminsiemenet.
• Täysjyvävilja: Kaura, ohra ja täysjyvävehnä ovat suomalaisten tärkeimpiä kuparin lähteitä.
• Palkokasvit: Linssit, kikherneet ja pavut.
• Tumma suklaa ja kaakao: Puhdas kaakaojauhe ja korkean kaakaopitoisuuden suklaa.

Miksi keho kaipaa kuparia?

Kupari on välttämätön hivenaine, joka osallistuu elintärkeisiin toimintoihin.

• Se on osa entsyymejä, jotka suojaavat soluja hapettumisstressiltä.
• Se on tarpeellinen raudan aineenvaihdunnassa ja punasolujen muodostumisessa.
• Se tukee hermoston ja immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.
• Se on tärkeä sidekudoksen, luiden ja hiusten pigmentin muodostumiselle.