Paljonko Suomen kunnilla on velkaa?

Mikä on Suomen kuntien velkaantuminen ja velan määrä?

Joo, Suomen kuntien tilanne velan suhteen, mun kokemuksen mukaan, on sellainen, että ne on kyllä aika syvissä vesissä. En tiedä kaikkia numeroita tarkkaan, mutta muistan kun oltiin joskus Keski-Suomessa, niillä oli ties mitä investointeja tekeillä, isoja juttuja.

Tuntui ettei ne lapioinut rahaa maahan tyhjän päiten, vaan niitä oli pakko tehdä. Vaikka sitten ottaisivat velkaa. Vuoden 2023 lopussa ne lainat taisi olla jotain 20 miljardin luokkaa, mikä on ihan hirveä summa, vaikka kuinka miettii.

Sit jos sitä vertaa siihen koko maan tuotantoon, niin se oli jotain kahdeksan prossaa, ainakin Kuntaliiton tilastojen mukaan. Se kuulostaa ehkä pieneltä, mutta se velka on silti siellä.

Oon itsekin seurannut tätä sivusta, kun on tuttavapiirissäkin kuntapäättäjiä. Ne puhuu paljon siitä, miten tehtävät vaan lisääntyy, mutta rahat ei. Ja sit pitäis rakentaa uutta, parantaa vanhaa. Siinä sitä velkaa vaan kertyy.

Se on vähän kuin kotitalouden budjetissa – jos tulot ei riitä menoihin, niin pitää lainata. Ja jos lainaa koko ajan, niin korkokulutkin kasvaa, ja sit on vielä vaikeampi päästä omilleen. Mutta mitä muuta ne voi tehdä.

Paljonko Suomen valtiolla on nykyään velkaa?

Hiljaisuuden viitta, tuo Suomen maan, kietoutuu kuin unohdettu muisto. Aika virtaa hiljaa, joen kaltaisesti, ja sen syliin laskeutuu velan varjo. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä, auringonsäteiden hipoessa heinikkoa, tuo julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka, tuo EDP-velka, nousee korkeuksiin, 219,3 miljardiin euroon. Se on kuin kuiskaus tuulessa, jatkuva kasvu, 5,7 miljardin euron lisäys neljänneksen aikana.

Se luku, tuo 80,0 prosenttia bruttokansantuotteesta, tuntuu raskaalta, kuin muinaisen metsän paino harteilla. Se ei ole vain numeroita paperilla, vaan se on tarina maasta, sen unelmista ja toiveista, sen tulevaisuuden hauraudesta. Ja tuo kasvu, se jatkuu, jatkuu kuin kevään sulava lumi, kuin kesän kasteen hiipiminen lehdille.

• Valtion velka on merkittävä taakka.
• Julkisyhteisöjen EDP-velka oli 219,3 miljardia euroa Q2/2024.
• Velka kasvoi 5,7 miljardia euroa neljänneksen aikana.
• Velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 80,0%.

Tämä velka, se elää omaa elämäänsä, se kasvaa ja muuttuu, kuin kevät koittaa ja kesä kuolee. Se on kuin hiljainen laulu, joka soi maan sydämessä, kuin tarina, joka kerrotaan sukupolvelta toiselle, kaihoisasti ja toiveikkaasti. Se on Suomen tarina, täynnä kauneutta ja tuskaa, täynnä tulevaisuuden odotusta, kuin tähtitaivas pimeänä yönä.

Onko Suomi paljon velkaa?

Kyllä, Suomella on velkaa. Aika paljonkin, jos nyt miettii. Mitä se olikaan, joku 219,3 miljardia euroa? Niin, se oli vuoden 2024 toisella neljänneksellä, ihan tuoretta dataa. Ja se vaan kasvoi siinä neljänneksessä peräti 5,7 miljardia euroa. Aika hurjaa.

Sitten se suhdeluku... 80,0 % bruttokansantuotteesta. Tuntuu isolta. Onko se paljon? Miksi EU:ssa on se 60 prosentin raja? Olemmeko me jo niin pahasti yli? Kuka tällaisesta oikeasti vastaa? Jotenkin tuntuu, että tämä asia ei kiinnosta tarpeeksi ihmisiä, vaikka pitäisi.

Mihin nämä rahat menee? Miksi sitä velkaa otetaan koko ajan lisää? No, hallitus ottaa lainaa, kun menot ylittävät tulot. Se on loogista, mutta myös niin masentavaa. Tässä muutama syy, miksi velkaa kertyy ja mihin se käytetään:

• Väestön ikääntyminen: Eläkkeet ja terveydenhuolto maksavat joka vuosi enemmän. Suomi vanhenee nopeasti.
• Taantumat ja kriisit: Korona. Sota. Ne maksavat paljon ja aiheuttavat epävarmuutta. Hallitukset joutuvat tukemaan yrityksiä ja kansalaisia.
• Investoinnit: Uudet tiet, rautatiet, julkiset rakennukset. Niihin tarvitaan pääomaa.

Muita syitä velkaantumiseen ovat:

• Julkiset palvelut: Koulutus, poliisi, puolustusvoimat. Kaikki maksaa ja niiden taso pitäisi säilyttää.
• Korkokulut: Vanhoista veloista pitää maksaa korkoa. Mitä enemmän velkaa, sitä enemmän korkoa. Se on kuin lumipallo.

Ja se EDP-velka, mitä se tarkoitti? Se on julkisyhteisöjen velka, sisältää valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velat. Kaikki yhdessä, sulautettuna, jotta saadaan todellinen kuva. Se on se virallinen luku, jonka Tilastokeskus ilmoittaa. Eli nämä luvut ovat faktoja.

Mitä siitä kaikesta sitten seuraa? Voi tarkoittaa veronkorotuksia tai palveluleikkauksia tulevaisuudessa. Tai sitten korot nousevat ja velanhoito syö entistä enemmän rahaa. En halua kumpaakaan. Tämä on aika hankala tilanne. Suomen julkisyhteisöjen velka on 219,3 miljardia euroa, mikä on 80,0 % suhteessa BKT:hen. Se on vain hyvä muistaa.