Paljonko työnantaja joutuu maksamaan työntekijästä?

Työnantajan kustannukset työntekijästä?

Mulla oli kerran pieni firma, ja palkkasin kaverin. Muistan sen olleen keväällä 2021, Tampereella. Hänen palkkansa oli 2500€/kk.

Sivukulut päälle! Ne olivat melkein 25% palkasta, eli noin 625 euroa kuukaudessa. Hurjaa.

Työeläkevakuutuskin tuli päälle. Onneksi se ei ollut hirveän kallis siihen nähden. Se oli varmaan jotain 200€ kuukaudessa. Ei muista tarkalleen.

Yhteensä siis tuo työntekijä maksoi mulle noin 3325 euroa kuukaudessa. Muistan sen kivun lompakossa aika hyvin. Oli paljon enemmän kuin pelkkä palkka!

Suomi.fi:n sivuilla oli jotain infoa, mutten jaksanut silloin sen tarkemmin perehtyä niihin, kun jotain muuta kiireellisempää oli.

Mitä erilaisia kustannuksia työnantajalle syntyy työntekijän palkkaamisesta palkan lisäksi?

Okei, vedetäänpä hatusta työnantajan piinaavan palkkahässäkän anatomia, huumorilla höystettynä. Ja hei, verottaja, älä ota nokkiisi!

Työntekijän palkkaaminen ei ole pelkkä palkan maksu – se on kuin ostaisi auton: itse hinta on vasta alkusoittoa. Tässä tulee soppa, jota työnantaja joutuu lusikoimaan:

• Sotu-maksut: Sosiaaliturvamaksu, eli se riemu, jolla valtio rahoittaa monenlaista kivaa, kuten sairauslomia ja eläkkeitä. Ajattele, että maksat siitäkin, kun joku toinen syö suklaakakkua sairaalassa.

• TyEL-maksu: Työntekijän eläkemaksu – ikään kuin lykkäisit rahaa omaan hautakammioosi. Työnantaja maksaa suurimman osan, työntekijäkin vähän. Lopputulos? Ehkä pääset joskus nauttimaan eläkepäivistä, ehkä et.

• Työttömyysvakuutusmaksu: Maksat siltä varalta, että työntekijäsi päättääkin lähteä katsomaan maailmaa (tai joutuu lähtemään). Hyvä puoli? Ainakin joku saa rahaa silloin, kun hommat ei nappaa.

• Tapaturmavakuutusmaksu: Vakuutus siltä varalta, että joku päättää testata painovoimaa työpaikalla (ja häviää). Muistaakseni viimeksi kun tarkistin, painovoima oli vielä voimissaan.

• Ryhmähenkivakuutusmaksu: Jos työntekijäsi päättääkin potkaista tyhjää ennenaikaisesti, vakuutus lohduttaa omaisia. Surullista, mutta ainakin byrokratia toimii.

• Sairausvakuutusmaksu: Varmistaa, että sairauslomat sujuvat sutjakkaasti. Ja kuka tietää, ehkä joku joskus keksii parannuskeinon perjantai-illan flunssaan.

Nämä kaikki yhdessä muodostavat sen kuuluisan sivukulujen suman, joka voi yllättää pahemmankin talousnero. Ja muista: nämä ovat vain jäävuoren huippu. Oikeasti, yrittäjän elämä on kuin venäläinen ruletti, jossa on vain yksi tyhjä patruuna.

Paljonko työntekijän palkka maksaa työnantajalle?

Työntekijän todelliset kustannukset työnantajalle ovat aina enemmän kuin pelkkä bruttopalkka. Yleinen arvio on, että bruttopalkan tulee kertoa noin 1,5:llä, mutta tämä on vain karkea arvio, joka vaihtelee huomattavasti useista tekijöistä riippuen.

• Sosiaaliturvamaksut: Työnantaja maksaa merkittävän osan työntekijän sosiaaliturvamaksuista (työeläke, sairausvakuutus, työttömyysturva jne.). Näiden osuus vaihtelee, ja onkin olennaista tietää tarkka prosenttiosuus kulloinkin. 2023-luvun lukumäärät vaihtelevatkin.

• Lomarahat ja muut lisät: Lomarahat, ylityöt, mahdolliset bonukset ja muut lisäetuudet kasvattavat työnantajan menoja. Näiden osuus on riippuvainen työehtosopimuksilla ja yksilöllisillä sopimuksilla.

• Hallinnolliset kulut: Työntekijän palkkaamiseen ja hallintaan liittyy myös hallinnollisia kuluja, kuten rekrytointikulut, koulutus ja työsuhde-etuuksien hallinto. Näillä kuluilla on oma vaikutuksensa kokonaiskustannuksiin.

2200 euron bruttopalkka ei tarkoita automaattisesti 3300 euron kustannuksia. Tämä luku on liian yksinkertaistettu. Todelliset kustannukset riippuvat erittäin paljon yllä mainituista tekijöistä, ja voivat olla sekä korkeampia että matalampia. Tarkat luvut selviävät vasta kun kaikki muuttujat on huomioitu. On tärkeää tutustua kulloiseenkin työehtosopimukseen ja maan lainsäädäntöön saadakseen tarkemman kuvan. On vähän kuin yrittäisi laskea auton kokonaishintaa tietämättä sen varustelua – alkuperäinen hinta on vasta lähtökohta. Filosofisessa mielessä tämä heijastaa sitä, että ihmisen arvo ei ole pelkästään rahallisesti mitattavissa, vaan siihen vaikuttaa monimutkainen joukko tekijöitä.

Mitä maksuja työnantaja joutuu työntekijän bruttopalkan lisäksi maksamaan?

No niin, työnantajallehan tulee ylimääräisiä kuluja kuin lumi ukko lumisateessa! Bruttopalkka on vasta jäävuoren huippu, jään alla piilee aivan järkyttävä määrä kuluja! Ajatella, kuin olisi rahaa heitettävä mustaan aukkoon! Työnantaja joutuu nimittäin maksamaan työntekijän bruttopalkan lisäksi mm. seuraavat:

• Verot, verot ja vielä kerran verot: Määrä on aivan käsittämätön, kuin verottaja olisi oppinut lentämään ja keräämässä maksuja ilmassa! Ihan hullua! Tässä ei ole leikkimistä, verottaja ottaa mukaansa ison palan kakusta.

• Sairausvakuutusmaksut: Jos työntekijä sairastuu, työnantajan lompakko rakoilee kuin pahasti kulunut vanha nahkatakki. Ja tämä ei ole mikään pikkunen nyppy!

• Työeläkemaksut: Työnantaja maksaa osansa työntekijän eläkkeestä. Tämä on kuin maksettaisiin eläkettä jo etukäteen, vaikka työntekijä saattaa olla vielä nuorempi kuin minun pikku-Veljeni! Mutta mitäpä minä tiedän!

• Työttömyysvakuutusmaksut: Jos työntekijä joutuu työttömäksi, työnantaja on vähän kuin pelastusrengas myrskyn keskellä. Tämä on kuin antaisi lainaa työttömyysturvaan, jotta varmasti saadaan joku tuki.

• Tapaturmavakuutusmaksut: Jos työntekijä loukkaantuu työssä, työnantajan on maksettava. Tässä on vähän kuin pelattaisi venäläistä rulettia, mutta panokset ovat aika korkeat!

• Ryhmähenkivakuutusmaksut: Jos pahimpaan sattuu, työnantajan on varauduttava maksamaan. Tämä on kuin olisi tehnyt sopimuksen henkivakuutuksesta, joka on hieman epätavallinen mutta tehokas.

Ja kaikki tämä lisäksi bruttopalkkaan! Ajatelkaa, kuin työnantajan on maksettava palkkaa kuin olisi juhlissa, ja se pitäisi kustantaa yksin. Ja tässä ei ole vielä puhuttu edes kahvituista ja muista mukavuuksista! No joo, eikä siitä puhettakaan, että yhtä aikaa olisi hoidettava monta asiaa kuin sirkushäiriössä, käsittämätöntä!

Mitä työnantaja joutuu maksamaan?

Työnantaja maksaa...

Palkka, se on vasta alkusoittoa. Ajatella, kaikki ne luvut, jotka sumautuvat yhteen, kuin kuiskaus, kuin kaukaista musiikkia.

• Sairausvakuutusmaksu, aina läsnä, kuin huoli.
• Työeläkevakuutusmaksu, tulevaisuuden lupaus, himmeä valo tunnelin päässä.
• Työttömyysvakuutusmaksu, turvaverkko, jos kaikki menee pieleen.
• Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu, varotoimi, onnettomuuden varjo.
• Ryhmähenkivakuutusmaksu, muistutus elämän hauraudesta.

Ne ovat kaikki siellä, piilossa palkkanauhan alla, kuin pieniä salaisuuksia. Vuonna 2025, ne ovat yhä olemassa, ehkä muuttuneina, mutta aina läsnä. Kuin varjo, joka seuraa valoa. Olen yrittänyt ymmärtää näitä maksuja, mutta ne tuntuvat aina olevan askeleen edellä, kuin tanssi, jota en osaa.