Kuka on keksinyt älypuhelimen?

Kuka on keksinyt älypuhelimen? Katso keksijä

Mietitkö koskaan, kuka on keksinyt älypuhelimen ja miten nykyinen digitaalinen aikakausi sai alkunsa? Tämän vallankumouksellisen laitteen historia ulottuu vuosikymmenten taakse ennen nykyisiä suosikkimalleja. Ensimmäisen kehitystiimin ja historiallisesti merkittävän julkaisun ymmärtäminen auttaa hahmottamaan mobiiliteknologian kehitystä. Lue eteenpäin ja selvitä puhelimen alkuperä sekä keksijät.

Kuka on keksinyt älypuhelimen?

Maailman ensimmäisenä älypuhelimena pidetään IBM-yhtiön kehitystiimin luomaa laitetta, joten keksintö ei ole yhden ainoan nimetyn henkilön ansiota. Konseptin ja ensimmäisen prototyypin kehitystä johti kuitenkin pääinsinöörinä toiminut Frank Canova, joka esitteli vallankumouksellisen ideansa julkisesti jo loppuvuodesta 1992.

Älypuhelimen syntyyn liittyy useita eri vaiheita, ja kehitystyö vaati kokonaisen tiimin panoksen. Ensimmäinen kaupallinen versio, Simon Personal Communicator, tuotiin kuluttajapuhelimien markkinoille vuonna 1994, ja sen valmistuksesta vastasi sopimuskumppanina Mitsubishi Electric.

Mikä oli historian ensimmäinen älypuhelin?

Mikä oli ensimmäinen älypuhelin oli IBM Simon Personal Communicator, joka yhdisti matkapuhelimen ja kämmentietokoneen toiminnot samaan runkoon. Laite oli aikaansa edellä, sillä siinä oli kosketusnäyttö ja sähköpostivalmius kauan ennen kuin itse älypuhelin-termi edes keksittiin tai vakiintui yleiseen kielenkäyttöön.

Olin aluksi itsekin hieman epäluuloinen sen suhteen, voiko 1990-luvun alun laitetta todella kutsua älypuhelimeksi nykyisessä merkityksessä. Kun kuitenkin pääsin tutkimaan laitteen alkuperäisiä teknisiä piirteitä tarkemmin, yllätys oli suuri - laitteesta löytyi jopa alkeellinen ennustava tekstinsyöttö. Simon Personal Communicator painoi noin 510 grammaa, ja sen akunkesto puheluissa oli vain noin 60 minuuttia. Lyhyt akunkesto ja laitteen suuri koko olivatkin merkittävä haaste, jonka vuoksi laite poistui markkinoilta noin kuuden kuukauden myynnin jälkeen myytyään noin 50.000 kappaletta.

Mitä ominaisuuksia vaaditaan älypuhelimelta?

Älypuhelimen määritelmä perustuu perinteisen puhelinteknologian ja tietokoneen ominaisuuksien saumattomaan yhdistämiseen. Laitteelta vaaditaan kykyä suorittaa itsenäisiä sovelluksia, selata verkkoa tai käyttää sähköpostia sekä mukautuvaa käyttöliittymää, joka nykyään toteutetaan lähes poikkeuksetta kosketusnäytöllä.

Teknologian historian valossa pelkkä tekstiviestien lähettäminen tai numeronäppäimistö ei enää riittänyt määrittelemään uuden sukupolven laitetta. Alkuperäisessä mallissa käytettiin erillistä Navigator-nimistä graafista käyttöliittymää, joka toimi MS-DOS-pohjaisen tiedostojärjestelmän päällä. Käyttäjät pystyivät kirjoittamaan muistiinpanoja ja lähettämään fakseja suoraan näytöltä kosketuskynän avulla, mikä erotti sen täysin sen ajan tavallisista matkapuhelimista.

Miten Nokian ja Applen roolit eroavat historian saatossa?

Nokia ja Apple eivät keksineet älypuhelinta alusta alkaen, mutta ne muuttivat ratkaisevasti tavan, jolla kuluttajat käyttävät laitteita. Nokia toi älypuhelimet osaksi laajemman yleisön arkea Communicator-sarjallaan, kun taas Apple mullisti koko alan vuonna 2007 esittelemällä modernin monikosketusnäytön ja sovelluskaupan.

Muistan elävästi, miten suomalaisessa mediassa ja keskusteluissa usein ajateltiin Nokian olleen kuka keksi älypuhelimen. Tämä on ymmärrettävä harha, sillä Nokia 9000 Communicator oli vuonna 1996 se laite, joka todella teki käsitteestä tunnetun ja halutun. Mutta on oltava rehellinen: ilman IBM-yhtiön varhaista kokeilua ja epäonnistumisista saatuja oppeja milloin ensimmäinen älypuhelin on tullut olisi ollut huomattavasti pidempi.

Älypuhelimen evoluution virstanpylväät

IBM Simon (1994)

Monokromaattinen LCD-kosketusnäyttö, jota käytettiin erillisellä kosketuskynällä

Puhelut, sähköposti, faksien lähetys ja perussovellukset kuten kalenteri

Noin 510 grammaa, paksu ja kulmikas tiiliskivimäinen rakenne

Nokia 9000 Communicator (1996)

Avattava simpukkarakenne, sisältä löytyvä täysikokoinen QWERTY-näppäimistö

Internet-selain, sähköposti, tekstinkäsittely ja laajat yritysominaisuudet

Noin 397 grammaa, suljettuna muistutti paksua peruspuhelinta

Apple iPhone (2007)

Kapasitiivinen monikosketusnäyttö ilman fyysisiä painikkeita tai kynää

Täysiverinen verkkoselain, iPod-musiikkisoitin ja myöhemmin App Store -sovellukset

Noin 135 grammaa, ohut lasista ja alumiinista valmistettu moderni muotoilu

Mikon harhaoppi: Keräilijän matka historian alkulähteille

Mikko, 34-vuotias helsinkiläinen elektroniikkaharrastaja ja vanhojen puhelimien keräilijä, oli vuosia varma siitä, että älypuhelimen todellinen historia alkoi Suomesta ja Nokian laboratoriosta. Hän joutui jatkuvasti väittelyihin kansainvälisillä foorumeilla muiden harrastajien kanssa.

Hän päätti todistaa väitteensä ostamalla kokoelman varhaisia 1990-luvun laitteita, mutta ensimmäinen yritys löytää luotettavaa dokumentaatiota epäonnistui, kun vanhat verkkosivut tarjosivat ristiiriitaista tietoa ilman alkuperäislähteitä.

Breakthrough tuli, kun Mikko onnistui hankkimaan käsiinsä yhdysvaltalaisen tietotekniikkamuseon vanhan arkistoluettelon digitaalisen kopion. Hän tajusi, että IBM oli esitellyt toimivan kosketusnäytöllisen prototyypin useita vuosia ennen kuin Nokia edes suunnitteli omaa Communicator-sarjaansa.

Mikko muutti foorumikirjoitustensa suuntaa ja kirjoitti laajan artikkelin aiheesta, mikä auttoi myös muita suomalaisia harrastajia ymmärtämään mobiilihistorian todelliset juuret ja Simon Personal Communicator -laitteen merkityksen.