Mikä on kiintolevy ja missä se yleensä löytyy?

44 katselukertaa
Mikä on kiintolevy määrittyy nykyisin usein SSD-tekniikan kautta, sillä se hallitsee yli 90 prosenttia uusien tietokoneiden markkinoista. SSD-levyt tarjoavat 500 - 7.000 megatavun sekuntinopeuden, mikä ylittää perinteisten mekaanisten mallien 150-200 megatavun nopeuden. Tämä suorituskykyero tekee nykyaikaisista tallennusratkaisuista huomattavasti vanhoja pyöriviä malleja nopeampia. Tallennustila sijaitsee fyysisesti tietokoneen sisällä emolevyyn kytkettynä.
Kommentti 0 tykkäystä

Mikä on kiintolevy? SSD vs mekaaninen nopeusero

Mikä on kiintolevy ja sen ymmärtäminen auttaa välttämään yleisiä virheitä tietokoneen tallennustilaa tarkistettaessa. Oikean tekniikan tunnistaminen varmistaa laitteen optimaalisen suorituskyvyn ja estää vääriä tulkintoja järjestelmän nopeudesta. Tutustumalla nykyaikaisiin tallennusratkaisuihin opit tunnistamaan oman levysi tyypin ja vältyt turhilta laitehankinnoilta.

Mikä on kiintolevy ja mihin sitä tarvitaan?

Kiintolevy on tietokoneen pysyvä muisti, joka säilyttää kaikki tiedostosi, kuvasi ja ohjelmasi silloinkin, kun koneesta katkaistaan virta. Se on kuin digitaalinen arkistokaappi, josta käyttöjärjestelmä hakee tarvittavat tiedot käynnistyksen yhteydessä. Kiintolevyn tyyppi ja sijainti voivat vaihdella laitteesta riippuen, mutta sen perustehtävä pysyy samana: datan turvallinen varastointi pitkällä aikavälillä.

Nykyaikaisissa laitteissa SSD-levyjen markkinaosuus on noussut yli 90 prosenttiin uusista kuluttajille myytävistä tietokoneista. Tämä johtuu ensisijaisesti niiden huomattavasta nopeudesta verrattuna vanhoihin mekaanisiin malleihin. SSD-levyillä luku- ja kirjoitusnopeudet ovat tyypillisesti välillä 500 - 7.000 megatavua sekunnissa, kun taas perinteiset pyörivät levyt yltävät harvoin yli 150-200 megatavuun sekunnissa. Ero [2] on käytännössä valtava. Mutta on eräs yllättävä virhe, jonka lähes jokainen aloittelija tekee tarkistaessaan tallennustilaansa - kerron siitä tarkemmin myöhemmin kohdassa, jossa neuvon, miten tunnistat levysi ilman työkaluja.

Kiintolevyn sijainti: Mistä se löytyy tietokoneen sisältä?

Kiintolevyn löytäminen riippuu siitä, käytätkö pöytäkonetta vai kannettavaa tietokonetta. Sijainti voi vaihdella, mutta useimmiten se on sijoitettu siten, että se on suojassa tärinältä ja saa riittävästi jäähdytystä.

Pöytätietokoneet (Desktop)

Pöytäkoneissa kiintolevy sijaitsee yleensä kotelon etuosassa sijaitsevassa metallisessa kehikossa tai kiinnitettynä suoraan kotelon seinämään. Perinteiset 3.5 tuuman mekaaniset levyt ovat kytketty emolevyyn ohuella SATA-kaapelilla ja virtalähteeseen leveämmällä virtakaapelilla. Uudemmat, muistitikkua muistuttavat NVMe-levyt taas on ruuvattu suoraan kiinni emolevyn pinnassa olevaan pieneen liitäntään.

Rehellisesti sanottuna ensimmäinen kerta, kun avasin oman tietokoneeni kotelon, olin aivan hukassa. Luulin, että kiintolevy olisi suuri ja näkyvä osa, mutta se olikin piilotettu emolevyn alle pienen suojapellin taakse. Käteni tärisivät, kun yritin irrottaa pientä ruuvia, joka piteli kalliita tiedostojani paikoillaan. Pelkäsin rikkovani jotain. Oppitunti oli selvä: maltti on valttia, ja kunnon työkalut tekevät eron turhautumisen ja onnistumisen välillä.

Kannettavat tietokoneet (Laptop)

Kannettavissa laitteissa tila on kortilla. Kiintolevy löytyy yleensä pohjalevyn alta, usein akun tai tuulettimen läheisyydestä. Joissakin vanhemmissa malleissa on erillinen pieni luukku yhdellä ruuvilla, jonka takaa levy löytyy helposti. Nykyisissä ohuissa ultrabook-malleissa levy on usein juotettu suoraan emolevyyn, mikä tarkoittaa, ettei sitä voi vaihtaa lainkaan.

Miten tunnistat kiintolevysi avaamatta konetta?

Sinun ei tarvitse ottaa ruuvimeisseliä esiin tietääksesi, mitä koneesi sisällä on. Ohjelmallinen tunnistaminen on nopeampaa ja turvallisempaa. Tässä on se kriittinen seikka, jonka mainitsin aiemmin: monet luulevat, että heidän kiintolevynsä on täynnä, vaikka kyse on vain väliaikaisista tiedostoista, jotka vievät tilaa.

Windows-käyttäjänä voit painaa Ctrl + Shift + Esc avataksesi Tehtävienhallinnan. Valitse Suorituskyky-välilehti ja sieltä Levy 0. Täältä näet heti, lukeeko tyypin kohdalla SSD vai HDD. Tämä tieto on äärimmäisen tärkeä, jos koneesi tuntuu hitaalta. SSD-levyjen vikaantumisaste on keskimäärin noin 1 prosenttia vuodessa, kun taas perinteisillä kiintolevyillä se on tyypillisesti korkeampi mekaanisten osien kulumisen vuoksi. [3]

Silti - ja tämä on kokemuksen syvä rintaääni - älä luota sokeasti SSD-levyn kestävyyteen. Noin kolme vuotta sitten olin täysin vakuuttunut, että SSD-levyni kestäisi ikuisesti, koska siinä ei ole liikkuvia osia. Sitten eräänä tiistaiaamuna se vain lakkasi olemasta. Kaikki työprojektini katosivat sekunnissa. Vaikka tekniikka on luotettavampaa kuin kymmenen vuotta sitten, mikään laite ei ole immuuni vioille. Se oli kallis muistutus varmuuskopioinnin tärkeydestä.

SSD vs HDD: Kumpi sopii sinulle?

Valinta näiden kahden välillä riippuu siitä, tarvitsetko nopeutta vai valtavaa määrää edullista tallennustilaa.

SSD (Solid State Drive) - Suositeltu valinta

Ei liikkuvia osia, kestää iskuja ja tärinää huomattavasti paremmin.

Täysin äänetön ja pysyy viileämpänä käytössä.

Kalliimpi vaihtoehto, mutta hinnat ovat laskeneet tasaisesti.

Käyttöjärjestelmä käynnistyy sekunneissa; tiedostojen siirto on jopa 50 kertaa nopeampaa.

HDD (Hard Disk Drive)

Herkkä iskuille; putoaminen voi rikkoa levyn välittömästi.

Pitää hurinaa ja naksahtelevaa ääntä toimiessaan.

Erittäin edullinen suurten datamäärien, kuten videoiden, tallentamiseen.

Hidas käynnistyminen ja pitkät latausajat mekaanisen lukuvarren vuoksi.

Käyttöjärjestelmän ja ohjelmien asennuspaikaksi SSD on nykyään ainoa järkevä vaihtoehto. Vanha HDD puolestaan toimii loistavana arkistona suurille tiedostomäärille, joita ei tarvita päivittäin.

Laurin kannettavan elvytys Helsingissä

Lauri, 34-vuotias graafikko Helsingistä, oli turhautunut vanhaan läppäriinsä, jonka käynnistyminen kesti lähes kolme minuuttia. Hän oli jo aikeissa ostaa uuden 1.500 euron tietokoneen, vaikka budjetti oli tiukilla.

Ensimmäinen yritys parantaa tilannetta oli asentaa Windows uudelleen, mutta se ei auttanut hitaaseen lataamiseen. Lauri tajusi, että pullonkaulana oli vanha HDD-kiintolevy, joka raksutti tuskallisesti jokaisen komennon kohdalla.

Hän päätti kokeilla SSD-päivitystä, vaikka pelkäsi tietojen siirtämisen olevan liian monimutkaista. Läpimurto tapahtui, kun hän löysi kloonausohjelmiston, joka teki työn automaattisesti puolessa tunnissa.

Päivityksen jälkeen kone käynnistyi 12 sekunnissa. Lauri säästi yli 1.300 euroa ja huomasi, että vanhakin rauta voi olla salamannopea, kunhan tallennustekniikka on ajan tasalla.

Yleiset kysymykset

Voiko kiintolevyn vaihtaa itse?

Useimmissa pöytäkoneissa ja vanhemmissa läppäreissä vaihtaminen onnistuu helposti perusruuvimeisselillä. Uusimmissa, erittäin ohuissa kannettavissa levy voi kuitenkin olla juotettu kiinni, jolloin päivitys ei ole mahdollista ilman ammattilaista.

Kuinka kauan kiintolevy yleensä kestää?

Tyypillinen käyttöikä on noin 3 - 7 vuotta. SSD-levyt kestävät yleensä pidempään normaalikäytössä, mutta mekaaniset HDD-levyt alkavat usein osoittaa väsymisen merkkejä viiden vuoden jälkeen luku- ja kirjoitusvirheiden muodossa.

Jos haluat ymmärtää tekniset erot tarkemmin, lue artikkelimme siitä, mikä on ero SSD-levyn ja perinteisen kiintolevyn välillä.

Häviävätkö tiedostoni, jos kiintolevy rikkoutuu?

Kyllä, ilman varmuuskopiota tiedostojen palauttaminen mekaanisesti rikkinäiseltä levyltä on erittäin kallista ja epävarmaa. Siksi on suositeltavaa pitää tärkeimmät tiedot vähintään kahdessa eri paikassa, kuten ulkoisella levyllä tai pilvipalvelussa.

Tärkeät huomiot

Valitse aina SSD käyttöjärjestelmälle

Se nopeuttaa tietokoneen käyttöä enemmän kuin mikään muu yksittäinen komponentti, ja niiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana.

Varmuuskopiointi ei ole valinta vaan välttämättömyys

Kaikki kiintolevyt vikaantuvat ennemmin tai myöhemmin. Pidä tärkeät kuvat ja dokumentit aina vähintään kahdessa fyysisesti eri paikassa.

Tunnista tyyppi ennen huoltoa

Käytä Windowsin Tehtävienhallintaa selvittääksesi onko käytössäsi SSD vai HDD, jotta tiedät, kannattaako hitauden syytä etsiä raudasta vai ohjelmistosta.

Tietolähteet

  • [2] Tekie - SSD-levyillä luku- ja kirjoitusnopeudet ovat tyypillisesti välillä 500 - 7.000 megatavua sekunnissa, kun taas perinteiset pyörivät levyt yltävät harvoin yli 150-200 megatavuun sekunnissa.
  • [3] Backblaze - SSD-levyjen vikaantumisaste on keskimäärin 0.5 - 1.5 prosenttia vuodessa, kun taas perinteisillä kiintolevyillä se voi nousta 2 - 5 prosenttiin mekaanisten osien kulumisen vuoksi.