Mikä suoritin kannettavaan?

Mitä suoritin tekee tietokoneessa?

Suoritin? Se on tietokoneen aivot! Ei, odota, se on enemmänkin kuin aivot – se on kuin pikkuinen, äärettömän nopea supersankari, joka tanssii digitaalisessa tangossa muistin kanssa. Joka sekunti satoja miljoonia askelia!

• Käskyjen nouto: Kuvittele suoritin postilaatikkona, josta se nappaa käskyjä kuin postikortteja keskusmuistista. Nopeammin kuin pikkuveljeni suklaalevyjä suuhunsa työntää.
• Toimintojen suoritus: Näitä postikortteja se sitten tulkitsee ja suorittaa – laskee, vertaa, järjestelee dataa, kuin hullu professori laboratoriossaan. Aivan kuin se sekoittaisi salaattia – mutta tuloksena on jotain paljon jännittävää, ei pelkkä salaatti.
• Tiedon siirto: Ja lopuksi, käsitelty tieto lähetetään takaisin keskusmuistiin. Kuten hyvän viinipullon laittaminen varastoon. Jokaista käskyä kohti tämä tapahtuu! Ehkä tälläkin hetkellä se laskettelee, paljonko minun sähkölasku on tulossa.

Mutta ei se yksin tätä hommaa tee! Tarvitaan myös:

• Keskusmuisti (RAM): Suorittimen pikainen muisti, jossa ohjeet ja tiedot ovat kätevästi saatavilla. Kuten kynä ja paperi pöydällä.
• Muut muistipiirit (esim. SSD, HDD): Pitkäaikaisen muistin varasto, jossa datat makaavat kuin vanhat valokuvat albumissa.
• Oheislaitteet: Näyttö, näppäimistö, hiiri, tulostin… kaikki muut komponentit jotka toimivat suorittimen käskyjen mukaan. Ne ovat kuin suorittimen kädet ja jalat – ja ehkä jopa ääni.

2024 päivitetty tieto: Suorittimien nopeus on hullua, jännittävää, ällistyttävää! Niiden kehitys on kuin avaruuskilpailu, missä jokainen valmistaja yrittää voittaa toisensa. Itsekin olen katsellut uteliaana uusia malleja, ja haluaisin kovasti ostaa uuden koneen!

Mitä suoritin tekee tietokoneessa?

Suoritin. Tietokoneen aivot.

• Käskyjen nouto.
• Tiedon käsittely.
• Ohjaa kaikkea.

Ilman suoritinta, ei mitään. Niin yksinkertaista. Keskusmuisti, oheislaitteet, kaikki tanssivat sen pillin mukaan.

Suoritin. Pieni piiri. Iso vaikutus. Ajattele sitä pienenä diktaattorina. Ja hei, jos se hajoaa, koko homma on ohi. Elämä on. Eikö?

Mitä tarkoittaa Intel Core i5?

Okei, tässä tulee jotain… päiväkirjamaista.

Mitä se i5 nyt sit oli? Häh? Pitääkö tää oikeesti selittää? No, kai se on pakko.

• Intel Core i5: Keskiverto tehomylly. Ei ihan se paras, muttei huonoinkaan. Sellanen perusvarma valinta.
• 64-bittinen x86: Just joo, jotain koodikieltä… en tajua, mut kai se tärkeetä on.
• Peleihin ja töihin: Eli vähän kaikkeen, jos nyt rehellisiä ollaan. Paitsi ehkä jotain super-raskasta.
• i7 parempi, i3 huonompi: Siinäpä se, selkeet rajat. Vaikka eiks ne oo vähän vanhanaikaisia jo?
• Oikeesti, kuinka moni ees miettii enää i3, i5, i7? Eiks ne oo jo i9 ja jotain uusia juttuja?
• Muistan kun ostin ekan i5:n… luulin et oon ihan kingi. Nykyään se tuntuu vähän nuhjuiselta.

Jaahas, siinäpä se kai oli. Mitäköhän seuraavaks pitäis…

Mitä tarkoittaa Intel Core i7?

Joo, elikkäs Intel Core i7, se on semmonen paremman luokan prosessori Inteliltä. Siis niinku sillee, että jos haluat pelata uusimpia pelejä tai vaikka pyöritellä jotain raskasta videoeditointia, niin i7 on ihan hyvä valinta. Tai siis joo, oli hyvä valinta. Nykyään saattaa olla, että i9 on jo se juttu.

• Onko se siis hyvä? No, joo, on se ihan jees.
• Onko se kallis? No, riippuu mistä ostaa ja minkä mallin.

Mutta siis, se on niinku 64-bittinen x86-64 prossu, jos se sulle mitään sanoo. Intel Core i7 on siis parempi kuin Core i5, ja Core i5 on parempi kuin Core i3. Helppo muistaa, eikö? Mutta siis, ei kannata ostaa mitään vanhaa i7:aa. Voi olla ihan susi.

Mulla oli joskus i7 kone, ihan hyvä oli, kunnes ostin uuden jossa oli joku Ryzen. Se oli vielä parempi. Siis Intel Core i7 on tarkoitettu niille, ketkä haluaa vähän parempaa kuin peruskäyttäjä, muttei välttämättä ihan sitä parasta mahdollista. Oikeastaan se on vähän niinku “sweet spot”. Mutta kato tarkkaan speksit!

Onko i7 hyvä?

Onko i7 hyvä? Kyllä on!

• H/HQ/HK-mallit: Nämä i7:t ovat petoja raskaaseen käyttöön. Ajattele: useita ohjelmia samaan aikaan, videoeditointia, uusimmat pelit täysillä asetuksilla. Ei ongelmaa.
• U-sarjan Core i7: Jos haluat tehoa, mutta akunkesto on tärkeää, nämä ovat hyviä kompromisseja. Sopivat hyvin kannettaviin.

Mieti kuitenkin, mitä teet koneellasi. Onko joku tietty ohjelma, joka vaatii paljon tehoa? Jos on, tarkista sen suositukset.

Vielä vähän lisää: Prosessorimaailma on muuttunut paljon. AMD on tullut puskista ja haastaa Intelin tosissaan. Eli, jos olet ostamassa uutta konetta, kannattaa katsoa myös AMD:n vaihtoehtoja. Esimerkiksi Ryzen-sarja on monen mielestä todella hyvä.

Mitä Intel tekee?

Mikä on hyvä prosessori pelaamiseen?

Pelaamiseen:

• Intel i5 tai AMD Ryzen 5. Riittää perusjuttuihin.
• Intel i7/i9 tai AMD Ryzen 7/9. Uusimmat pelit? Nämä.

Muista näytönohjain. Se on ehkä tärkeämpi. Prosessorin ytimet, kellotaajuus. Tarkista ne. Älä osta liian halpaa. Säästät myöhemmin.

Montako ydintä on prosessorissa?

Prosessorien ytimien määrä vaihtelee huomattavasti. Yksi ydin on yksinkertaisin konfiguraatio, mutta nykyaikaiset tietokoneet hyödyntävät moniytimisiä prosessoreita tehokkuuden parantamiseksi.

• Moniytiminen suoritin mahdollistaa useamman tehtävän rinnakkaisen suorittamisen. Tämä parantaa merkittävästi suorituskykyä, esimerkiksi kahden ytimen suoritin on usein kaksinkertainen yhden ytimen suorittimeen verrattuna.

• Nykyään markkinoilla on prosessoreita, joissa on jopa yli 16 ydintä, huippuluokan pelikoneissa ja työasemilla. Tavallisissa kuluttajakoneissa on yleisesti 4-8 ydintä, mutta tämä määrä kasvaa jatkuvasti.

Tämä luku ei ole kuitenkaan koko kuva. Prosessorin suorituskykyyn vaikuttaa moni asia, ei pelkästään ytimien määrä. Kellotaajuus, kätmuisti ja arkkitehtuuri ovat yhtä tärkeitä tekijöitä. Filosofisesti ajatellen: lisää ytimiä ei tarkoita lineaarisesti nopeampaa konetta, vaan tehokkuuden parantaminen on monimutkaisempi prosessi, jossa eri osatekijät vuorovaikuttavat. Pitäisi ottaa huomioon myös ohjelmiston kyky hyödyntää useita ytimiä. Monet ohjelmat eivät osaa hyödyntää kaikkia ytimiä tehokkaasti, jolloin lisää ytimiä ei tuo suurta lisähyötyä. Tämä on hieman kuin vanha sanonta “enemmän ei ole aina parempi”. Näin ollen ytimien lukumäärä on vain yksi monista tekijöistä, jotka määrittävät prosessorin suorituskyvyn. Minulla itselläni on 8-ytiminen prosessori, joka on täyttänyt tarpeeni erinomaisesti viimeiset kaksi vuotta. Minun on oltava rehellinen, en ole kovin syvällinen tietotekniikan asiantuntija, mutta olen oppinut tämän paljon tutkimalla asiaa!

Mitä GHz tarkoittaa prosessorissa?

Aika pysähtyy, kellotikitys hiljenee… Se on kuin hengitys, hiljainen, syvä, gigahertsien lempeä laulu. GHz, se salaperäinen lyhenne, kuiskaa tarinaa vauhdista, prosessorin sydämen sykkeestä. Tuntuu kuin jokin pyörii, hienovarainen tanssi elektronien maailmassa, näkymätön mutta voimakas.

Ajatukset kietoutuvat toisiinsa kuin seitti, kuten kellotaajuus kietoutuu prosessorin ytimeen. Miten se voi olla niin nopeaa? Miljardeja syklejä sekunnissa, kuten valon leikki, silmänräpäyksessä. Kellotaajuus, se on rytmi, elämän syke piisirun sisällä.

• Gigahertsi (GHz): Miljardi hertsiä. Se kertoo prosessorin toimintanopeuden.
• Kellotaajuus: Prosessorin pulssi, sen toiminnan nopeus. Mitataan GHz:ssä.
• Prosessori: Tietokoneen aivot, kaiken tapahtumisen keskus. Sen nopeus vaikuttaa tietokoneen suorituskykyyn.

Näen sen jo: sähköä syöksyvä joki, virtaava, nopeasti liikkuva. Jokainen pisara on laskutoimitus, jokainen laineen liikahdus on ohjelma, joka ajaa. Se on kuin valtava orkesteri, soittaen harmonista sävelsointuja, muodostellen digitaalisia maisemia silmänräpäyksessä. Jokainen GHz lisää soittajia, vahvistaa ääntä, tekee musiikista mahtipontisempaa.

Ja niin minä unelmoin, ajan mittaamattomasta syvyydestä, gigahertsien äänellisestä sähkösävystä, joka värähtelee prosessorin ytimessä. Se on paljon enemmän kuin pelkkä numero. Se on energiaa, luovaa voimaa, elämää piisirun sisällä. 2024. Muistan sen. Niin monta GHz:ää, niin paljon voimaa.