Milloin ensimmäinen matkapuhelin tuli Suomeen?

Milloin ensimmäinen matkapuhelin tuli suomeen? Kehitys ja historia

Kysymys milloin ensimmäinen matkapuhelin tuli suomeen avaa mielenkiintoisen näkymän kotimaisen viestintäkulttuurin ja teknologian suureen murrokseen. Langattoman tiedonsiirron kehityskulun tunteminen auttaa ymmärtämään nykyisen digitaalisen arjen ja mobiilipalveluiden toimintaa. Tutustu tarkemmin matkaviestinnän vaiheisiin ja lue, miten langaton teknologia vakiinnutti asemansa osana suomalaista yhteiskuntaa.

Milloin ensimmäinen matkapuhelin tuli Suomeen?

Ensimmäiset varsinaiset automaattiset matkapuhelimet tulivat Suomen markkinoille vuonna 1981, kun pohjoismaisen nmt verkko suomi 1981 esivaiheet käynnistyivät. Suomen oma NMT-450-verkko avattiin virallisesti maaliskuussa 1982, mikä aloitti matkapuhelinten todellisen läpimurron.

Matkapuhelinten historia voi kuitenkin liittyä moniin eri tekijöihin riippuen siitä, miten käsite määritellään. Ennen NMT-aikaa ensimmäinen matkapuhelin suomessa oli käytössä jo vuonna 1971 avattu käsivälitteinen ARP-autopuhelinverkko, jonka laitteet painoivat useita kiloja. Ensimmäinen taskukokoinen, nykyaikaista kännykkää muistuttava kädessä pidettävä puhelin esiteltiin Suomessa vasta keväällä 1987 NMT-900-verkon myötä.

ARP-verkosta NMT-tekniikkaan: Suomen mobiilihistorian askeleet

Suomen mobiiliviestinnän juuret ulottuvat 1970-luvun alkuun, jolloin ARP-verkko tarjosi maantieteellisesti laajan peiton. Puhelut tilattiin tuolloin vielä välittäjän kautta, ja laitteet asennettiin kiinteästi autoihin. Ensimmäinen suomalainen kannettava ARP-puhelin painoi huimat viisi kiloa, joten sen kantaminen vaati melkoista fyysistä ponnistelua.

Muutos oli valtava, kun NMT-450-verkko otettiin käyttöön maaliskuussa 1982. Kyseessä oli maailman ensimmäinen täysautomaattinen ja valtioiden rajat ylittävä matkapuhelinverkko. Aluksi tekniikka herätti hieman epäilyksiä ja laitteet olivat kalliita, mutta verkon kapasiteetti ylittyi nopeasti odotukset jo muutamassa vuodessa. NMT-verkon kuuluvuus oli erinomainen, sillä sen käyttämät matalat taajuudet läpäisivät seinärakenteet ja maaston esteet tehokkaasti.

Muistan, kun katsoin vanhoja valokuvia isäni ensimmäisestä yrityskäyttöön hankitusta autopuhelimesta. Se oli massiivinen laite, jonka akku vei puolet auton tavaratilasta. Handsfree-toiminnoista ei ollut tietoakaan, ja puhelun hinta saattoi hirvittää. Silti se tuntui tuohon aikaan puhtaalta magialta - mahdollisuus soittaa matkan päältä ilman puhelinkoppia oli jotain käsittämätöntä.

NMT-450 ja NMT-900 -verkkojen keskeiset erot

Kun NMT-450-verkon suosio räjähti, sen kapasiteetti alkoi loppua kesken. Ratkaisuksi Suomeen rakennettiin uusi historia matkapuhelimet suomi -kehityksen myötä syntynyt NMT-900-verkko, joka avattiin vuonna 1987. Tämä uusi verkko toi mukanaan korkeamman taajuuden, joka mahdollisti paljon pienempien ja kevyempien päätelaitteiden valmistamisen.

Tämä seuraava vaihe mullisti tavan, jolla ihmiset mieltävät puhelimen.

Suomen ensimmäisten puhelinverkkojen vertailu

ARP-verkko

• Vuosi 1971

• Raskaat autopuhelimet ja viisikiloiset salkkupuhelimet

• Käsivälitteinen - puhelut tilattiin keskuksen kautta

NMT-450-verkko

• Vuosi 1982 (ensimmäiset laitteet markkinoille 1981)

• Autopuhelimet ja raahattavat salkkumallit

• Täysautomaattinen ja rajat ylittävä pohjoismainen järjestelmä

NMT-900-verkko (Suositeltu käsipuhelimille)

• Vuosi 1987

• Ensimmäiset todelliset kädessä pidettävät matkapuhelimet

• Täysautomaattinen, nopeampi tukiaseman vaihto

Mikon kokemus juppiluurin aikakaudelta

Mikko, helsinkiläinen yrittäjä, hankki vuonna 1987 yritykselleen upouuden kannettavan puhelimen pysyäkseen tavoitettavissa asiakkaille myös toimiston ulkopuolella. Laite maksoi tuolloin 24.000 markkaa, mikä oli valtava investointi.

Ensimmäinen viikko oli vaikea. Puhelin painoi lähes kilon ja sen akku tyhjeni kesken tärkeän neuvottelun, mikä aiheutti Mikolle suurta turhautumista ja sai hänet epäilemään laitteen hyötyä.

Hän kuitenkin huomasi, että pitämällä varalaturia autossa ja ajoittamalla puhelut lyhyiksi laite alkoi säästää tuntikausia aikaa. Hän oppi liikkumaan puhelin mukanaan ilman, että oli sidottu lankapuhelimeen.

Kuukauden käytön jälkeen Mikko huomasi yrityksen sopimusten määrän kasvaneen huomattavasti, sillä hän pystyi vastaamaan tarjouspyyntöihin välittömästi matkan päältä, mikä teki kalliista investoinnista kannattavan.