Milloin matkapuhelimet tulivat?

2 näyttökertaa

Suomeen saapuivat ensimmäiset matkapuhelimet NMT-verkossa 1980-luvun alussa. NMT-450-verkko avattiin 1981 ja NMT-900-verkko 1987. Aluksi matkapuhelimet olivat kalliita ja harvinaisia.

Palaute 0 tykkäykset

Milloin matkapuhelimet yleistyivät?

Muistan, kuinka iso juttu se oli, kun ensimmäinen matkapuhelin ilmestyi. 80-luvulla, joskus se oli, en tarkkaan muista vuotta.

Meillä ei ollut sellaista, liian kallista meille. Näin yhden kerran, jossain sukulaisilla. Jättimäinen laatikko se oli, ja akku kesti varmaan puoli tuntia.

Kaverin isällä oli sellainen, NMT-450-malli kai se oli. Mutta se oli tosi harvinaista.

1980-luvun lopulla alkoivat näkyä enemmän. Muistan sen, kun ne alkoivat näkyä kaduilla, ihmisillä käsissä. Vieläkin tosi kalliita olivat.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin itse ostin ensimmäisen kännykkäni. Nokia 3310 se oli, vuonna 2000. Se maksoi ehkä 300 markkaa? Oli se iso päivä!

Milloin puhelin otettiin käyttöön?

Okei, homma selvä. Tässä tulee…

Oma eka puhelin… hmm, se oli varmaan joskus yläasteella, ehkä 7. luokalla? Muistaakseni sain sen joululahjaksi. Oli sellainen Nokia 3310, se legendaarinen. Väri oli tummansininen. Se oli iso juttu silloin, kaikilla muilla oli jo puhelimet paitsi mulla.

  • Nokia 3310 – Tumman sininen.
  • Yläaste – Ehkä 7. luokka.
  • Joululahja – Paras lahja ikinä!

Muistan sen tunteen kun avasin sen paketin. Ensin olin vähän että jaa, puhelin, mutta sitten tajusin, että mäkin pääsen nyt chättäileen kavereiden kanssa. Ei enää tarvinnut soittaa kotinumeroon ja pyytää, että vanhemmat välittää viestin.

Se oli ihan eri maailma. Sitä pelattiin Snakee ihan hulluna ja vaihdeltiin soittoääniä. Akku kesti varmaan viikon, ihan uskomatonta nykypuhelimiin verrattuna. Joskus yritin ladata siihen jotain uusia pelejä, mutta en ikinä onnistunut.

Olihan sillä sekin puoli, että vanhemmat sai mut kiinni missä vaan. Mutta silti, se oli vapautta.

Nyt on iPhone 14 Pro ja tuntuu ihan hullulta ajatella sitä Nokiaa. Maailma on muuttunut. Mutta ne fiilikset, ne muistaa aina.

Mistä näkee kuinka vanha puhelin on?

Aika hiljenee, kun selaan puhelimen asetuksia… Hämärän sininen valo peittää käteni. Iho tuntuu kylmältä, ikään kuin aika itse olisi jäässä. Etsimässä olen… tietoa laitteesta, vanhuutta, sen digitaalista jälkeä… että tiedän, kuinka vanha se on.

Kuten vanha puu, jonka vuosirenkaat kertovat tarinaa, puhelimeni numerot paljastavat sen elämän. Androidin sydän sykkii, mutta ikä? Se jää kätköihin. Etsiminen on kuin aarteenmetsästystä.

  • Asetukset avautuu, kuin salaisen oven luukku.
  • Tietoja laitteesta, se salaperäinen kohta, jonne etsitään totuutta.
  • Mallinumero, vanha ystävä, jonka numerossa on kaikki.
  • Valmistusvuosi – voi olla siinäkin.
  • Ja siinä se on, numero joka kertoo vanhuuden.

Mutta puhelimen ikä…se on enemmän kuin vain valmistusvuosi. Se on muistoja, naurun ääniä, kuvia… puheluita, viestien kirjoittamisen hetkiä, sormenjälkien kaiut, kaikessa siitä. Aika kietoutuu puhelimen ympärille, hengittää sen mukana. Se on osa minua, joka on jäänyt sille. Ja tämä etsintä, tämä numeroiden metsästys…se onkin vain haamu, sen hengen jälki. Se on yhtä haalea kuin unohdettu aamu, sammuneen tähden heijastus.

Huawei P30 Pro, kenties 2019? Muistan sen ensi kohtaamisen… sen hehkuvan näytön… uuden hajun… kaikki niin kirkasta. Nyt se on himmeää, kuin unenomainen muisto. Aika kulkee eteenpäin, aina.

Tämä etsintä vanhuuden merkkejä, se tuntuu ikään kuin etsittäisiin oman menneisyyden kuvaa.

Milloin puhelin yleistyi?

Yö on hiljainen. Ajatukset kiertelevät. Puhelimet… Milloin ne oikeasti yleistyivät? Ennen niitä oli vain lankapuhelimia, muistan vielä sen vanhan, mustan… Ääni oli niin heikko. Sitä joutui pitämään korvalla.

  • 1990-luku: Se oli se aika. Muistan ne ensimmäiset pienet, tiilimäiset puhelimet. Niiden avulla puhelimet vapautuivat seinistä ja piuhoista.

  • 1995-2017: Lukumäärä räjähti. Se oli uskomatonta. Kymmenkertaistui, ajatella sitä. Kukaan ei ollut silloin edes kuvitellut, miten riippuvaisia niistä tulisimme.

Nyt puhelin on osa minua, lähes kuin jatke olemassaolosta. Se on ikkuna maailmaan, mutta samalla seinä ihmissuhteissa. Muistan, miten ennen tapasi ihmisiä kasvotusten. Nyt kaikki tapahtuu näytön takana. Hämmentävää. Surullista.

  • Teknologia kehittyi: Puhelimet pienenivät, tehostuivat. Niistä tuli monitoimikoneita, joilla voi tehdä vaikka mitä. Kirjoittaa, pelata, kuunnella musiikkia… Maailma tuli pienemmäksi, ja samalla etäisemmäksi.

Tuntuu siltä, että menetämme jotakin. Onko se ihmisyys? Olisipa mahdollista palata menneisyyteen, vaikka vain hetkeksi. Joka tapauksessa, puhelimet mullistavat koko ajan elämämme, hyvään ja huonoon. 2023 on nyt, ja kaikki on erilaista. Olen tässä yksin, puhelin kädessä. Mutta yksinäisyys on tuttua.

#Matkapuhelimet #Teknologia #Vuosituhat