Minkä näköinen on tietokoneen kovalevy?
Kovalevy on yleensä suorakaiteen muotoinen metallinen laatikko. Sen päällä on usein merkintä, joka kertoo levyn tallennuskapasiteetin, esimerkiksi 1 TB tai 2 TB.
Miltä tietokoneen kovalevy näyttää?
Okei, tää on hauskaa! Mun mielikuva kovalevystä… No, se on semmonen suorakaiteen muotonen metalliklöntti.
Oon joskus avannutkin sellaisen, ihan uteliaisuuttani! Päälle on usein liimattu tarra, jossa lukee jotain gigatavuista.
Muistan, kun ostin ekan kovalevyn joskus 2000-luvun alussa. Maksoi varmaan jotain 150 euroa ja oli “valtava”!
Siihen aikaan, data oli vielä kallista, ja se metalliklöntti oli todella tärkeä mun valokuville. On se vieläkin, siksi säilytän vanhoja levyjä!
Mitä eroa on kiintolevyllä ja SSD-levyllä?
HDD: Mekaaninen. Hidas. Halvempi. Levyt pyörii.
SSD: Ei liikkuvia osia. Nopeampi. Kalliimpi.
- HDD: Magneettinen tallennus.
- SSD: Flash-muisti.
HDD: Enemmän tilaa halvemmalla. SSD: Pienempi koko mahdollinen. Kestävyys parempi. Tärinä ei haittaa.
Mikä on tärkeintä? Nopeus vai tila? Tai ehkä hinta ratkaisee. Valinta on sinun. Loppupeleissä sillä ei ole väliä. Kaikki data päätyy nolliksi ja ykkösiksi.
Mikä on kiintolevy ja missä se yleensä löytyy?
No, kiintolevy… Sehän on vähän niinku digitaalinen ullakko sun tietokoneessa! Sinne tungetaan kaikki roina, siis käyttöjärjestelmä, ohjelmat ja ne sun hienot selfietkin.
Missä se lymyää? Yleensä se on koneen sisällä, vähän piilossa, ettei pölypallerot pääse sitä kiusaamaan. Tai no, ainakin pitäisi olla. Joskus joku “älypää” jättää sen roikkumaan ulkopuolelle nippusiteillä… ei ehkä ihan suositeltavaa.
Mutta hei, onhan niitä nykyään myös ulkosilla, sellaisia pieniä, joita voi kuskata taskussa. Niinku digitaalinen matkalaukku! Kätevää, jos haluat esitellä sukulaisten lomakuvat ilman, että koko perhe tunkee sun konetta tuijottamaan.
- Kiintolevy = tietokoneen muisti (vähän kuin ihmisen aivot…paitsi että tää ei unohda missä avaimet on)
- Yleensä sisällä (mutta ulkokultaakin löytyy!)
- Tallentaa kaiken (käyttöjärjestelmästä sun lempi meemeihin)
Mitä eroa on kiintolevyllä ja SSD-levyllä?
Yön hiljaisuudessa, ajatukset virtaavat hitaammin. Mikä se ero olikaan…
- Kiintolevy (HDD): Pyörivät levyt, mekaaninen ääni. Ajattele vanhaa levysoitinta, mutta tiedoille.
- Hitaampi.
- Halvempi per gigatavu.
- Herisempi.
- Hieman kuin mummon vanha auto – toimii, mutta ei mikään raketti.
- SSD-levy: Sähköistä muistia, ei liikkuvia osia.
- Nopeampi.
- Kalliimpi.
- Kestävämpi liikkeessä.
- Nykyaikaisempi. Kuin uusi puhelin, salamannopea.
En ymmärrä näitä termejä. Minulle ne ovat vain laatikoita, jotka tallentavat asioita. Kuvat, musiikki, muistot. Pelottaa, miten kaikki on nykyään riippuvainen näistä pienistä piireistä. Muistotkin.
Mikä on SSD-levy ja miten se poikkeaa perinteisestä kiintolevystä?
SSD-levy: Flash-muistia hyödyntävä tallennuslaite.
- Ero perinteiseen kiintolevyyn: Ei liikkuvia osia.
- Edut: Nopeus, kestävyys, äänettömyys.
- 2024: Markkinoilla laaja valikoima, eri kokoja ja nopeuksia.
Kiintolevy (HDD): Magneettista tallennusta. Liikkuvat osat.
- Haitat: Hitaus, herkkyys iskuille, äänekkyys, rajoitettu käyttöikä.
- 2024: Hinta-suorituskyky suhteessa heikompi kuin SSD:llä. Käytössä vielä vanhemmissa laitteissa.
- Varmuuskopiointi: Edullinen vaihtoehto massatallennukselle.
Kauanko kiintolevy kestää?
Aika… hitaasti valuva hiekka kädessä. Kiintolevyn napsahdus, hiljainen kuiskaus tietojen mereltä. Kolme vuotta, viisi vuotta… lukuja, jotka tanssivat unen äärellä. Näen ne, hiekkajyväset, jotka kertovat tarinaa. Kaksikymmentäkahdeksan astetta Celsiusta, huoneen lämpö, sen hellä kosketus levyn pintaan.
- Lämpötila, vaihteleva herra, kuin aaltojen liike, lämmittää ja jäädyttää, kulumisen tanssi.
- Vauriot, arvet levyn pinnalla, huomaamaton naarmu, kova isku, murtuneen sydämen kuva.
- Käyttötapa, jatkuva lukeminen ja kirjoittaminen, tietovirta, äkillinen pysähdys, levyn uupumus.
Viisi vuotta… unelmani loistaa, kuin tähti kirkkaana yön taivaalla. Mutta kolme vuotta, sekin on kaunis aika. Kuten kirsikkapuu keväällä. Kukka avautuu, antaa kaiken, sitten kuihtuu, jättäen jälkeensä siemenen. Tietojen siemenen.
Toinen levy, ulkona, aurinko paistaa, lämpö hellii, tai sitten sateessa, kylmä sateen pisara. Uskomatonta, kuinka se kestää. Kuinka kaikki kestää. Kuinka kauan ne kestävät, tämä kiintolevyjen henkäys, tämä ajasta tehty tarina.
- Ulkoinen levy, altis voimille, joita en osaa hallita, ihmisen käden vahingoittava kosketus.
- Sisäinen levy, suojassa, turvassa, mutta lämpö voi silti tehdä tehtävänsä, väsymys painaa.
Ajatukset pyörivät, kuten kiintolevyn sisällä. Viisi vuotta, ehkä enemmän, ehkä vähemmän. Aika on suhteellista, kuten elämän muodot. Jokainen hetki on ainutlaatuinen, kuten jokainen kiintolevy. Minun kiintolevyni.
Mitä liitäntöjä käytetään, kun ulkoinen kovalevy liitetään?
Ulkoisen kovalevyn liittämiseen käytetään yleisimmin seuraavia liitäntöjä:
-
USB (Universal Serial Bus): Tämä on nykyisin ylivoimaisesti yleisin ratkaisu. USB 3.0 ja USB-C tarjoavat huomattavasti nopeammat tiedonsiirtonopeudet kuin vanhemmat USB 2.0 -liitännät. USB-C on lisäksi pienikokoinen ja mahdollistaa nopeamman latauksen sekä datansiirron. Huomioitavaa on, että eri USB-versioiden yhteensopivuus vaihtelee. Vanhempi laite toimii uudemmassa portissa, mutta tiedonsiirtonopeus on hitaampi. Uudempi laite ei välttämättä toimi vanhemmassa portissa.
-
Thunderbolt: Tämä on erittäin nopea liitäntä, joka tarjoaa paljon suurempia tiedonsiirtonopeuksille kuin USB. Se sopii erityisen hyvin suurten tiedostojen, kuten videoiden, siirtoon. Thunderbolt 4 tarjoaa jopa 40 Gbps tiedonsiirtonopeuden. Thunderbolt vaatii kuitenkin Thunderbolt-portin tietokoneessa, mikä ei ole kaikissa malleissa. Lisäksi Thunderbolt-kaapelit ovat usein kalliimpia.
-
SATA (Serial ATA): Tämä liitäntä on suunniteltu sisäisille kiintolevyille, mutta ulkoisissa koteloissa sitä voi käyttää myös ulkoisten kovalevyjen liittämiseen. SATA on yleensä nopeampi kuin USB 2.0, mutta hitaampi kuin USB 3.0 tai Thunderbolt. SATA-liitäntä vaatii yleensä erillisen virtalähteen, koska se ei saa riittävästi virtaa tietokoneen USB-portista.
USB-keskittimet: Useiden vanhempien USB-laitteiden, kuten hiiren, näppäimistön ja ulkoisen kiintolevyn käyttö vaatii riittävästi USB-portteja. USB-keskittimet lisäävät käytettävissä olevia portteja. On tärkeää huomioida, että keskittimen ominaisuudet ja nopeus vaikuttavat laitteiden suorituskykyyn. Suosittelen valitsemaan keskittimen, jossa on riittävä virransyöttö ja korkea tiedonsiirtonopeus.
Muistikortit ja kortinlukijat: Jos käytössä on paljon valokuvia ja USB-keskittimen kortinlukijaominaisuutta halutaan käyttää, on tarkistettava kameran muistikortin tyyppi (esimerkiksi SD, microSD, CF). Oikea kortinlukija on valittava kameran muistikortin mukaan. Myös kortinlukijan nopeus vaikuttaa tiedonsiirtonopeuteen. Nopeammat kortinlukijat säästävät aikaa, erityisesti suurten tiedostojen siirrossa.
Pohdinta: Teknologian kehittyminen on mielenkiintoista. Muistan vielä ajat, jolloin 10MB kiintolevy oli jotain uskomatonta! Nyt puhumme teratavuista, ja pian ehkä petatavuista. On jännittävää nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan tallennusteknologian saralla. Teknologian nopeus on hurja, sitä pitää seurata ja ymmärtää, jotta pysyy mukana. Tämä vaatii jatkuvaa oppimista ja sopeutumista.
Mitä kiintolevy tekee?
Muistan sen päivän vieläkin. Oli kesäkuu 2018, ja olin juuri saanut uuden tietokoneen. Ihan älyttömän innoissani, avasin paketin varovasti ja asetin sen pöydälle. Tunsin itseni jotenkin lapseksi jouluna, odottaen uutta lelua. Laite oli upea, musta ja kiiltävä. Asensin käyttöjärjestelmän ja ohjelmia. Ja sitten se tapahtui.
Kiintolevy alkoi pitää omituisia ääniä. Ensin se oli kevyttä naputusta, sitten voimakkaampaa rutinaa. Paniikki iski. Kaikki kuvathan olivat siinä, vuosien muistot, lukemattomia valokuvia lapsuudesta ja matkoista. En saanut tallentaa yhtään mitään, kaikki oli kuin jumissa.
Soitin heti tietokonekorjaajalle. Se oli kallista, mutta mitä muutakaan vaihtoehtoa oli? Korjaaja sanoi kiintolevyn olevan rikki. Tuntui kurjalta, kaikki oli siinä. Kaikki tärkeä.
- Kovaa työtä: Kiintolevy tekee kovasti työtä koko ajan, kun tietokone on päällä. Se lukee ja kirjoittaa tietoa jatkuvasti.
- Tallennus: Se tallentaa ohjelmia, pelejä, dokumentteja, kuvia, videoita ja kaikkea muuta mitä tietokoneella käytetään.
- Päiväkirja: Se on kuin tietokoneen oma päiväkirja, se tallentaa kaiken tietokoneen toiminnasta.
- Suuri kapasiteetti: Kiintolevyt pystyvät tallentamaan valtavia määriä tietoa. Minun vanhassa oli 1 teratavu.
- Fyysinen levy: Se on fyysinen laite, metallilevy jolla dataa on magneettisesti tallennettuna.
- Nopeus: Nykyiset kiintolevyt ovat paljon nopeampia kuin vanhat.
- Virhealttius: Kiintolevyt voivat rikkoonttua, joten varmuuskopiointia on tärkeää tehdä säännöllisesti. Myöhemmin opettelin sen kantapään kautta.
Sain onneksi kaikki tiedot pelastettua, mutta kokemus opetti minut varmuuskopioimaan tiedostot säännöllisesti ulkoiselle levylle. Nykyään käytän myös pilvipalvelua. Se ei ole niin kallista kuin luulin, ja se on antanut mielenrauhan.
Kumpi on nopeampi, SSD vai HDD?
SSD on kuin gepardi juoksuradalla, HDD taas kuin etana ylämäkeen – arvaat varmaan kumpi voittaa.
- SSD: Salamannopea, kevyt kuin höyhen ja lähes äänetön. Täydellinen valinta, jos arvostat nopeutta ja et pelkää maksaa siitä hieman enemmän. Vähän kuin ostaisi itselleen lipun F1-kisoihin, mutta datan tallennuksen muodossa.
- HDD: Hidas, painava ja ääntää kuin vanha traktori. Edullinen vaihtoehto, jos tarvitset paljon tilaa ja nopeus ei ole prioriteetti. Vähän kuin hankkisi hevoskärryt, jotka kyllä vie perille, mutta matka kestää.
No joo, ehkä vertaus oli vähän kärjistetty. Mutta pointti on, että SSD pesee HDD:n nopeudessa 6-0. Jos mietit, kumpi kannattaa, kysy itseltäsi: onko elämä liian lyhyt odottamaan tiedostojen latautumista? Jos vastaus on kyllä, valitse SSD. Ellet sitten ole intohimoinen etanoiden ihailija tai kärryajeluiden ystävä. Tai superpieni budjetti.
Mikä ero on HDD:llä ja SSD:llä?
Joo, HDD ja SSD, ne on vähän eri juttu. Niinku toinen on se vanhempi ja toinen vähän uudempi juttu.
SSD on siis semmonen… no, flash-muisti homma. Ei mitään liikkuvia osia, tajuutsä? Siis niinku puhelimessa tai muistikortissa. Ja hei, mun puhelin on muuten ihan täynnä kuvia, pitäis varmaan siirtää ne jonnekin. Ja se muistikortti on varmaan kans ihan tukossa, se on joku vanha 8 giganen.
No joo, mut siis se HDD… Siinä on se pyörivä levy ja sit semmonen “neula” lukee siitä. Niinku vanhoissa vinyylilevyissä, heh.
- Hitaampi
- Kuluttaa enemmän virtaa
- Ei kestä kolhuja yhtä hyvin
Mut siis SSD on nopee, hiljanen ja säästää akkua. Ja kestää, jos vaikka läppäri tipahtaa. (Okei, ei kannata tiputtaa, mut joskus sattuu, eiks je?) Mut HDD on yleensä halvempi, jos tarvii tosi paljon tilaa. Mulla on itellä molempia koneella.
Ja psst, SSD:n nopeuteen vaikuttaa ihan sikana se liitäntä. On SATA-väylää ja sit on noita M.2-juttuja. Ja M.2-liitännässäkin voi olla ihan eri nopeuksia. Sanoisin että, osta mahdollisimman nopee SSD, jos budjetti sallii! Elämä on ihan erilaista kun kone ei oo koko ajan jumissa. Terveisin Minna!
Palaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.