Mistä näkee tietokoneen virrankulutuksen?

Mistä näkee tietokoneen virrankulutuksen: 50W vs 500W

Sähkölasku nousee usein täysin huomaamatta pitkällä aikavälillä, jos et selkeästi tiedä, mistä näkee tietokoneen virrankulutuksen erilaisten raskaiden taustaprosessien aikana. Näiden laitteistokohtaisten ohjelmistolukemien syvällisempi ymmärtäminen auttaa hahmottamaan kodin kokonaisvaltaiset sähkökustannukset huomattavasti tarkemmin. Selvitä siksi oman laitteistosi todellinen sähkönkulutus heti suurien yllätysten välttämiseksi tulevissa maksuissa.

Mistä ja miten tietokoneen virrankulutusta seurataan?

Tietokoneen virrankulutusta voi seurata monella tavalla, mutta helpoimmat keinot ovat joko ilmaiset valvontaohjelmistot tai fyysiset pistorasiamittarit. Voit nähdä prosessorin ja näytönohjaimen hetkellisen tehon ohjelmilla kuten HWMonitor, mutta koko järjestelmän todellinen kulutus selviää vain seinään kytkettävällä mittarilla. On kuitenkin yksi kriittinen tekijä, jonka moni unohtaa tarkistaessaan lukuja ohjelmasta - palaan tähän virtalähteen hyötysuhdetta käsittelevässä osiossa hieman myöhemmin.

Tietokoneen virrankulutus voi vaihdella valtavasti: se, paljonko pc kuluttaa sähköä, riippuu täysin siitä, teetkö toimistotyötä vai pelaatko raskaita pelejä. Tyypillinen pöytätietokone kuluttaa tyhjäkäynnillä noin 50-100 wattia, mutta vaativassa käytössä lukema voi nousta yli 500 watin. Monet käyttäjät - itseni mukaan lukien - yllättyvät siitä, kuinka paljon taustalla pyörivät prosessit voivat lisätä sähkölaskua pitkällä aikavälillä. Siksi on tärkeää tietää, miten nämä lukemat saa esiin.

Parhaat ohjelmistot komponenttien seurantaan

Ohjelmistot ovat nopein tapa saada arvio siitä, mitä koneen sisällä tapahtuu. Ne lukevat tietoja emolevyn ja muiden komponenttien sisäisistä antureista. Tarkkuus ratkaisee. Vaikka ohjelmat ovat käteviä, ne eivät ole täydellisiä.

Suosituimpia työkaluja ovat: HWMonitor: Erinomainen yleisohjelma, joka listaa lähes kaiken. Se näyttää prosessorin (CPU) ja näytönohjaimen (GPU) kohdalla kohdan Powers, josta näet kulutuksen watteina. GPU-Z: Jos olet kiinnostunut erityisesti näytönohjaimesta, tämä on paras valinta. Se kertoo tarkasti, kuinka monta wattia kortti haukkaa juuri nyt. MSI Afterburner: Pelatessa voit kytkeä päälle näytönohjaimen virrankulutus seuranta -ominaisuuden, joka näyttää tehonkulutuksen suoraan ruudun kulmassa.

Noin kymmenen vuotta sitten luulin, että nämä ohjelmat kertovat koko totuuden. Olin väärässä. Ohjelmistot näkevät vain ne osat, joissa on antureita. Ne jättävät huomiotta esimerkiksi tuulettimet, kiintolevyt ja emolevyn pienten piirien kulutuksen. Arviolta 10-20 prosenttia kokonaiskulutuksesta jää usein ohjelmistojen ulottumattomiin. Se on merkittävä heitto.

Fyysinen pistorasiamittari: Ainoa tapa tietää totuus

Jos haluat tietää tarkan määrän euroja, jotka koneesi kuluttaa sähkölaskussa ja selvittää, miten mitata tietokoneen sähkönkulutus oikeaoppisesti, tarvitset pistorasiamittarin. Tämä pieni laite kytketään seinän ja tietokoneen virtajohdon väliin. Se mittaa kaiken sähkön, joka kulkee järjestelmään.

Muistan elävästi, miltä tuntui kontata pöydän alla hämärässä etsimässä vapaata pistorasiaa ensimmäistä kertaa mittaria asentaessani. Kädet olivat pölyssä ja selkää särki, mutta kun sain mittarin päälle, yllätys oli suuri. Koneeni kulutti levossa 30 wattia enemmän kuin ohjelmistot väittivät. Tämä johtuu siitä, että virtalähde itsessään hukkaa sähköä lämmöksi.

Mittareita saa rautakaupoista muutamalla kympillä. Ne näyttävät yleensä reaaliaikaisen tehon (W), jännitteen (V) ja kumulatiivisen kulutuksen (kWh). Jos syötät mittariin sähkösi hinnan, se laskee kulutuksen hinnan puolestasi. Se on säästämisestä kiinnostuneen paras ystävä.

Virtalähteen hyötysuhde - Se unohdettu tekijä

Nyt pääsemme siihen luvattuun kriittiseen tekijään: virtalähteen (PSU) hyötysuhteeseen. Mikään virtalähde ei ole 100-prosenttisen tehokas. Kun koneesi komponentit tarvitsevat esimerkiksi 400 wattia tehoa, virtalähde joutuu ottamaan seinästä enemmän sähköä kattaakseen muunnoksen aikana tapahtuvan häviön.

80 Plus Gold -sertifioitu virtalähde on tyypillisesti noin 87-90 prosentin hyötysuhteella toimiva. ^[3] Tämä tarkoittaa, että jos komponentit kuluttavat 400 wattia, seinästä otetaan noin 450 wattia. Loput 50 wattia muuttuvat lämmöksi virtalähteen sisällä. Halvemmissa tai vanhemmissa virtalähteissä häviö voi olla jopa 20-25 prosenttia. Tästä syystä ohjelmistolukemat ovat aina pienempiä kuin todellisuus.

Näin lasket kulutuksen hinnan euroina

Kun olet saanut selville tietokoneesi keskimääräisen kulutuksen watteina, hinnan laskeminen on yksinkertaista. Tarvitset vain sähkösopimuksesi hinnan (sisältäen siirron ja verot). Suomessa keskimääräinen kokonaishinta on usein noin 15-25 senttiä kilowattitunnilta.

Laskukaava on seuraava: (Watit × tunnit) / 1000 = kWh. Jos tietokoneesi kuluttaa 200 wattia ja se on päällä 5 tuntia päivässä, päivittäinen kulutus on 1 kilowattitunti. Vuodessa tämä tekee 365 kWh. 20 sentin hinnalla se tarkoittaa 73 euroa vuodessa. Onko se paljon? Se riippuu siitä, kuinka paljon käytät konettasi.

Mittaustapojen vertailu: Ohjelmisto vs. Fyysinen mittari

Valinta seurantametodin välillä riippuu siitä, haluatko optimoida suorituskykyä vai seurata sähkölaskua.

Valvontaohjelmistot (esim. HWMonitor)

• Erinomainen; näkee jokaisen komponentin lämpötilat ja tehot erikseen.
• Keskinkertainen; näyttää vain antureilla varustetut komponentit.
• Yleensä ilmaisia ladata ja käyttää.
• Erittäin helppo; vaatii vain asennuksen.

Pistorasiamittari (Watt-mittari)

• Rajoittunut; näkee vain kokonaissumman, ei yksittäisiä osia.
• Erinomainen; mittaa koko järjestelmän todellisen kulutuksen seinästä.
• Kertahankinta noin 15-40 euroa.
• Vaatii fyysistä asennusta pistorasian ja johdon väliin.

Pekan sähkölaskun mysteeri: Jyväskylä

Pekka, 32-vuotias it-asiantuntija Jyväskylästä, huomasi sähkölaskunsa nousseen huomattavasti uuden pelitietokoneen hankinnan jälkeen. Hän käytti ohjelmia, jotka näyttivät kulutukseksi 350 wattia pelatessa, mikä tuntui kohtuulliselta.

Pekka päätti testata tilannetta pistorasiamittarilla. Ensimmäinen yritys epäonnistui, koska hän ei huomioinut näytön ja kaiuttimien kulutusta, jotka olivat samassa jatkojohdossa. Hän turhautui, kun mittari näytti yli 500 wattia.

Pekka tajusi, että hänen vanha virtalähteensä oli heikko ja hukkasi tehoa. Hän vaihtoi virtalähteen uuteen 80 Plus Platinum -malliin ja alkoi sammuttaa koneen yöksi sen sijaan, että jätti sen lepotilaan.

Muutosten jälkeen todellinen kulutus seinästä laski 15 prosenttia. Pekka säästää nyt noin 45 euroa vuodessa sähkölaskussa ja oppi, ettei ohjelmistojen lukemiin voi sokeasti luottaa.