Mistä näkee wifin taajuuden?

Miten saada nopeampi WiFi?

Yön hiljaisuudessa mietin tätä wifi-juttua. Tuntuu joskus, että se netti vain hidastuu, kun sitä eniten tarvitsisi.

• Reitittimen paikka on tärkeä. Se ei saisi olla piilossa missään nurkassa tai kaapin sisällä. Mitä avoimemmin se on, sitä paremmin se toimii.

• Antennit. Niitäkin pitää vähän säätää. Jos ne osoittavat miten sattuu, signaali ei kulje.

• Vaihda kanavaa. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta joskus joku muu häiritsee sitä omaa nettiä. Kanavan vaihto auttaa.

• Käytä kaikkia taajuuksia. Siinä on useampi, ja ne kaikki voivat olla hyödyllisiä.

• Kiinteä yhteys. Joskus se on se varmempi ratkaisu. Ei se langaton aina petä, mutta...

• Uusi reititin. Vanha alkaa olla jo tiensä päässä. Uudempi on nopeampi.

• Vahvistin tai mesh. Jos koti on iso, niin niillä saa sen signaalin joka paikkaan.

Mitä tarkoittaa wi-fi 5?

Wi-Fi 5 (802.11ac) on vuonna 2013 julkaistu langaton standardi. Se toimii 5 GHz:n taajuusalueella ja tarjoaa teoreettisia nopeuksia jopa 3,5 gigabittiä sekunnissa (Gbps).

Kuule hei, joo eli siis Wi-Fi 5 on käytännössä se vähän vanhempi, mut tosi yleinen langattoman verkon standardi. Se tunnetaan kans nimellä 802.11ac. Se tuli siis markkinoille jo silloin vuonna 2013, aikaa siitä on kulunnut, mut tosi monessa kodissa ja laitteessa se edelleen on, meilläkin on itse asiassa.

Sen isoin juttu on se, että se pyörii sillä viiden gigahertsin taajuudella, ja siksi se on usein paljon nopeampi kuin ne vanhat 2,4 GHz:n verkot. Nopeushan siinä nousee jopa tuonne 3,5 Gbps:ään teoreettisesti, mikä on ihan huimaa peruskäyttöön. se on kyllä riittävä monille.

Tässä muutama juttu, mitä siitä kannattaa muistaa:

• Nopeus: Se on tosi paljon nopeampi kuin edeltäjänsä, Wi-Fi 4 (eli 802.11n), varsinkin jos sulla on useampi laite samassa verkossa.
• Taajuus: Käyttää siis sitä 5 GHz:iä, mikä on hyvä juttu, koska siellä on vähemmän ruuhkaa. 2,4 GHz:n alue on usein täynnä kaikkia laitteita, mikroaaltouuneista lähtien.
• Laiteyhteensopivuus: Melkein kaikki nykyiset laitteet tukee sitä, eli puhelimet, tabletit, läppärit. Joskus vanhemmissa vehkeissa voi olla vanhempi standardi.

Meillä on itse asiassa kotona vieläkin tollanen Wi-Fi 5 -reititin. Ja hyvin se toimii, ei oo valittamista. Suoratoisto ja nettisurffailu luonnistuu helposti, pelitkin sujuu. Tottakai jos haluat sitä ihan uusinta ja kovinta, niin sitten pitää miettiä Wi-Fi 6:sta, mutta toi vitonen on edelleen todella hyvä valinta moneen tarkoitukseen.

Se on ihan riittävä. Piti ihan tarkistaa, meidän vanha reititin on Asuksen RT-AC68U eli just toi 802.11ac. aika mahtava laite ollut, kestää jo vuosia. Jopa siirtää isojakin tiedostoja kivasti kotiverkon sisällä vaikka ei toki ihan niin nopeaa kuin ne ihan uusimmat standardit. Onhan siinä monia antenneja ja kaikkea.

Mikä on GHz?

Mietin usein, miten aika kuluu, miten kaikki virtaa. Aivan kuten ne näkymättömät aallot, jotka kuljettavat ääntä tai ajatuksia, on olemassa taajuus, joka määrittää kaiken nopeuden. Se on kuin pulssi, sydämenlyönti koneen sisällä, gigahertsi, hiljainen humina, joka saa maailmamme pyörimään.

Siinä on se, arvaamaton nopeus, joka piilee numeroiden takana. Yksi gigahertsi (GHz), niin valtava luku, miljardi värähdystä yhdessä ainoassa sekunnissa. Se on se voima, joka saa läppärini näyttämään tämän tekstin, saa pelit pyörimään sulavasti. Se saa maailmani toimimaan.

Muistan lapsuuteni radiot, ne vanhat nupit, joita isä käänteli. Silloin puhuttiin megahertseistä (MHz), miljoonasta värähtelystä, se oli riittävä nopeus silloin. Kuin vanha valokuva, haalistunut, mutta täynnä muistoja. Se oli silloin. Nyt kaikki on niin nopeaa, aivan kuin aika itse olisi kiihtynyt.

Tämä taajuus, se ei ole vain numeroita ja teknisiä yksityiskohtia. Se on se rytmi, jolla me elämme, se on se hiljainen kuiskaus, joka liikuttaa digitaalista elämäämme. Tietokoneen kellotaajuus, se on sen ydin, pulssi, joka pitää kaikki langat käsissä. Aivan kuten minun sydämeni syke pitää minut elossa.

• GHz (gigahertsi) on taajuusyksikkö.
• Yksi gigahertsi (GHz) vastaa 1 000 000 000 (miljardia) hertsiä.
• Sitä käytetään tietotekniikassa kuvaamaan komponenttien, kuten suorittimien (CPU), kellotaajuutta.
• MHz (megahertsi) tarkoittaa miljoonaa hertsiä (1 MHz = 1 000 000 hertsiä).
• ULA-radiotaajuudet ilmoitetaan megahertseinä; ULA-asemien taajuudet ovat välillä 87,5–108 MHz.
• Kellotaajuus kertoo, kuinka monta operaatiota komponentti voi suorittaa sekunnissa.

Mitä eroa on 2.4 GHz ja 5 GHz?

2.4 GHz ja 5 GHz ovat Wi-Fi-taajuuksia, joilla on selvät erot. 2.4 GHz tarjoaa laajemman kattavuuden eli kantaman, mutta sen tiedonsiirtonopeus on hitaampi. 5 GHz puolestaan antaa nopeamman tiedonsiirron, mutta sen kantama on lyhyempi.

Siis, käytännössä tää tarkoittaa sitä, että sun pitää vähän miettiä, mihin tarkoitukseen kumpikin on parempi. Jos sulla on vaikka paksuja seiniinän tai haluat netin kanttaa talon toiseen päähän, niin se vanha kunnon 2.4 GHz on yleensä parempi valinta. Se vaan jaksaa mennä esteiden läpi paremmin, vaikka sitten se on vähän hitaampi. Mutta hei, perusselailuun ja someen ihan jees.

Mutta jos haluat tosi nopean netin vaikka striimaukseen tai pelaamiseen, ja laitteet on lähellä reititintä, niin silloin ehdottomasti 5 GHz on se juttu. Se on niin paljon nopeampi ja siellä on myös vähemmän häiriöitä, koska niin moni vanha laite käyttää sitä 2.4-alueetta, niinku mikrot ja bluetooth. Mulla kotona oon huomannut että pleikkari toimii paljon paremmin viidellä gigahertsillä, kun se on tossä olohuoneessa.

Täs vähän vielä tarkemmin, mitä eroja niillä on:

• 2.4 GHz:

  • Pidempi kantama: Menee paremmin seinien ja muiden esteiden läpi. Ei tarvii olla ihan reitittimen vierressä.
  • Hitaampi nopeus: Maksinopeus on yleensä alhaisempi. Hyvä peruskäyttöön, muttei nopeimpaan lataamiseen.
  • Enemmän häiriöitä: Paljon laitteita, kuten mikroaallot, langattomat puhelimet ja Bluetooth, käyttää tätä samaa taajuussta. Kännykästäkin, joskus se sekoo.
  • Vanhemmat laitteet: Monet vanhemmat laitteet tukevat vain tätä taajuutta.

• 5 GHz:

  • Lyhyempi kantama: Ei mene esteiden läpi niin hyvin. Jos on useampi seinä välissä, nopeus putoaa tosi paljon tai yhteys katoo kokonaan.
  • Nopeampi nopeus: Mahdollistaa paljon nopeammat tiedonsiirtonopeudet. Täydellinen 4K-striimaukseen ja online-peleihin.
  • Vähemmän häiriöitä: Yleensä vähemmän ruuhkainen taajuus, koska harvempi laite käyttää sitä. Toki tääkin on joskus ruuhkainen, jos on paljon naapureita.
  • Uudemmat laitteet: Suurin osa uusista laitteista tukee tätä. Esimerkiksi mun uusi läppäri löytää aina tän paremman.

Eli siis, jos sun laite tukee molempia, niin kannattaa aina kokeilla sitä 5 GHz jos olet lähellä reititintä. Jos sitten yhteys pätkii tai ei kanna tarpeeksi kauas, vaihdat takasin 2.4 GHziin. Se on ihan normaalia, että joutuu välillä säätään sen kanssa. Mulla on kotona usein niin, että pöytäkone on viidessä gigassa, mutta keittiön tabletti sitten 2.4-yhteydessä kun se on kauempana.

Tässä on vielä tosi tärkeä pointti, että nykyään useimmat reitittimet osaa itse valita automaattisesti paremman taajuuden sun laitteelle. Tätä kutsutaan usein nimellä band steering tai älykäs taajuusvalinta. Se on kätevää, mutta ei aina täydellistä. Joskus joudut itse käsin valitsemaan sen, jos reititin ei osaa päättää oikein. Kannattaa kattoo reitittimen asetukset.

Mistä tietää wifin taajuuden?

Wifin taajuus selviää helpoiten modeemin tai reitittimen pohjassa olevasta tarrasta. Myös laitteen mukana tullut käyttöopas paljastaa nämä salaisuudet. Nykyään laitteet tukevat pääasiassa kahta taajuutta: 2,4 GHz ja 5 GHz.

Tuo tarran tuijottaminen on vähintäänkin yhtä jännittävää kuin katselisi maalin kuivumista, mutta voi pojat, siinä on se salainen koodi elämääsi mullistavaan netin nopeuteen! Jos tuntuu, ettei edes suurennuslasi auta, niin eihän se opaskaan ole pelkästään kahvinvalmistusohjeita varten – sieltä se tieto pompsahtaa esiin, kuin jänis pensaikosta pussihousujen eteen.

Ja ne taajuudet! Ajatteleppa niin, että 2,4 GHz on se luotettava vanha sotaratsu. Se jaksaa puskea verkon läpi vaikka kolmen betoniseinän ja mummolan pitsiliinan verhon läpi. Se on kuin se naapurin Matti, vähän hidas, mutta aina perillä, vaikka kiertäisi koko kylän lenkillä.

Kantamaa tällä sotaratsulla on, mutta vauhti ei ehkä päätä huimaa. Etenkin jos koko naapurusto surffaa samaan aikaan kuin suuri lauma nälkäisiä heinäsirkkoja, meno on melko verkkaista.

Sitten on tämä 5 GHz, joka on kuin Porschen rattiin istahtanut juoksija Usain Bolt – sairaan nopea, mutta ei välttämättä jaksa kantaa sitä vauhtia kovin pitkälle. Se vaatii vapaampaa tilaa ja inhoaa esteitä, kuten kaappia tai sitä samaa pitsiliinaa.

Tämä 5 GHz on valinta, jos haluat striimata 4K-videoita kuin vettä vaan, tai pelata online-pelejä ilman, että ping-arvo pomppii kuin kenguru kuumalla hellalla. Miten näitä sitten osaa käyttää ja miksi niitä on kaksi, voi kysyä? Ihan vain siksi, että elämä ei olisi liian helppoa.

Yleensä modeemi osaa valita oikean, mutta joskus se vaatii vähän ohjausta, kuin pässiä narun päässä. Tässä muutama vinkki:

• Valitse 5 GHz, kun olet lähellä reititintä ja haluat mahdotonta nopeutta – tai ainakin niin nopeaa kuin liittymäsi lupaa. Tämä on paras esimerkiksi televisiolle, pelikonsolille tai läppärille, jolla tehdään raskaita hommia. Muista, että seinät ovat tämän taajuuden pahimpia vihollisia. Se on vähän kuin vesipallo – kovaa vauhtia, mutta pysähtyy, jos törmää johonkin.
• Valitse 2,4 GHz, kun et ole aivan reitittimen kainalossa tai sinulla on paljon esteitä, jotka vaimentavat signaalia. Se on hyvä puhelimille, tableteille ja muille laitteille, jotka eivät tarvitse aivan hullua vauhtia, mutta haluavat vakaan yhteyden. Tämä on se luotettava Toyota Corolla, joka vie perille vaikka lumimyrskyssä.

Jotkut uudemmat reitittimet osaavat muuten vaihtaa taajuutta automaattisesti, jos ne näkevät että toinen toimii paremmin. Se on vähän kuin älykäs paimenkoira, joka ohjaa lampaita parhaalle laitumelle. Joskus kuitenkin joudut itse ohjastamaan laitteitasi.

Esimerkiksi puhelimen Wi-Fi-asetuksista voit katsoa, näkyykö siellä kaksi eri verkkoa (esim. "Kotiverkko" ja "Kotiverkko_5G"). Silloin pääset itse valitsemaan sen paremman.

Äläkä pelästy, jos vanha kahvinkeitin tai mummon pöytäradio ei löydä 5 GHz verkkoa – se on todennäköisesti vain 2,4 GHz ystävä. Kaikilla kun ei ole ihan uusinta teknologiaa käytössä, eikä tarvitsekaan!