Mitä ohjelmistoinsinööri tekee?

Mitä tekee ohjelmistosuunnittelija?

Ohjelmistosuunnittelija - monimutkainen ammatti, yksinkertainen selitys:

Pääasiassa ohjelmistosuunnittelijan työ on luoda toimivia ohjelmistoja. Tämä kattaa koko prosessin alusta loppuun: ideasta toteutukseen ja testaukseen. Mielenkiintoista on, että vaikka puhutaan "suunnittelusta", ohjelmiston synty on paljon intuitiivisempaa kuin vaikkapa arkkitehtin työ. Se on kuin veistosta, joka syntyy hionnan ja kokeilun kautta.

• Suunnitteluvaihe: Tarpeiden määrittely, arkkitehtuurin luonnostelu, algoritmien suunnittelu. Tämä vaatii analyyttistä ajattelua ja loogista päättelyä. Ajatellaanpa vaikkapa peliä: miten pelimekaniikka suunnitellaan loogisesti ja tehokkaasti? Tässä vaiheessa tehdään paljon päätöksiä ohjelmiston rakenteesta ja toiminnasta, jotka vaikuttavat lopulliseen tulokseen merkittävästi.

• Koodaaminen: Itse ohjelmakoodin kirjoittaminen valitulla ohjelmointikielellä. Tämä on usein pitkä ja intensiivinen prosessi. Ohjelmointi kielet ovat työkaluja, mutta niiden käyttö vaatii osaamista ja taitoa. Hyvän koodin kirjoittaminen on kuin taidetta. Se on sekä tehokasta että helposti ymmärrettävää. Tämän ammatin voi nähdä myös taiteen ja tieteen sekoituksena.

• Testaaminen ja virheenkorjaus (debuggaus): Toiminnallisuuden varmistaminen ja virheiden etsiminen ja korjaaminen. Tämä voi olla jopa hankalampaa kuin itse koodin kirjoittaminen. Virheiden etsiminen vaatii usein kekseliäisyyttä ja kärsivällisyyttä. On kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.

• Dokumentointi: Ohjelmiston toimintojen ja rakenteen kuvaaminen muille ohjelmoijille ja käyttäjille. Hyvä dokumentointi on kriittistä ohjelmiston ylläpidossa ja kehittämisessä. Ajatellaan vaikkapa ohjeita: ne on tehtävä selkeiksi ja helposti ymmärrettäviksi, muuten ohjelmisto ei ole hyödyllinen.

Ammatti vaatii jatkuvaa oppimista: Ohjelmistoteknologia kehittyy jatkuvasti, joten ohjelmistosuunnittelijan on pysyttävä ajan tasalla uusimmista teknologioista ja työkaluista. Se on kuin jatkuvaa kilpajuoksua kehityksen kanssa. Teknologia muuttuu, mutta perusperiaatteet pysyvät samoina. Tämä on myös yksi alan mielenkiintoisimmista puolista.

Erikoistuminen: On monia erilaisia ohjelmistosuunnittelijan rooleja, kuten web-kehittäjä, mobiilisovelluskehittäjä, pelikehittäjä, tietokantasuunnittelija jne. Valinta riippuu kiinnostuksen kohteista ja osaamisesta. Oman erikoistumisen valinta on yksi ammatin kiehtovimmista puolista. Valitset oman polkusi.

2023 tiedot: Työmarkkinoilla on paljon kysyntää ohjelmistosuunnittelijoille, ja palkkataso on yleisesti ottaen hyvä. Koulutusta tarjotaan useissa oppilaitoksissa.

Missä ohjelmistokehittäjä työskentelee?

Työskentelin aikoinaan, vuonna 2022, pienessä ohjelmistotalossa Helsingissä, nimeltään "Koodin Keksit". Oli ihan pieni toimisto, ehkä kymmenkunta ihmistä, ja sijainti oli tosi kiva, lähellä Kalliota. Muistan, miten ahdas se oli, mutta tunnelma oli rento ja mukava. Kaikki tunsivat toisensa hyvin, ja kahvitauot olivat aina hauskoja. Oli tosi paljon yhteistyötä ja apua sai aina, kun sitä tarvitsi. Muistan erityisesti yhden projektin, jossa työskentelin kahden muun kehittäjän kanssa. Olimme yötä myöten toimistolla, saimme projektin valmiiksi juuri ja juuri ennen deadlineä ja tunnelma oli aivan sähköinen onnistumisen jälkeen. Oli todella tyydyttävää.

Pääkohtia:

• Työpaikka: Koodin Keksit (ohjelmistotalo) Helsingissä, Kallion lähellä.
• Vuosi: 2022
• Työympäristö: Pieni, rento ja yhteistyökykyinen.
• Projekti: Yksi erityinen projekti, joka piti tehdä tiukalla aikataululla.
• Tuntemukset: Työ oli antoisaa ja tiimityöskentely toimi hyvin.

Sitten työpaikka vaihtui. Nykyisin, vuonna 2024, työskentelen suuremmassa yrityksessä, "Digitaaliset Ratkaisut Oy", joka on Espoossa. Siellä työskentely on paljon erilaisempaa. Isossa toimistossa on paljon enemmän ihmisiä, ja kaikki eivät tunne toisiaan yhtä hyvin. Yhteistyö on myös paljon formaalimpaa, ja kommunikointi tapahtuu enimmäkseen sähköpostilla ja projektin hallintaohjelmistojen avulla. Toisaalta, projektit ovat paljon suurempia ja vaativampia. Toki on myös parempi palkka.

Pääkohdat:

• Työpaikka: Digitaaliset Ratkaisut Oy, Espoo
• Vuosi: 2024
• Työympäristö: Suuri, formaali, enemmän itsenäistä työtä.
• Projektit: Suuremmat ja vaativammat projektit.
• Tuntemukset: Eroja aiempaan työpaikkaan; parempi palkka, mutta vähemmän henkilökohtaista vuorovaikutusta.

Lisäksi ohjelmistokehittäjä voi toimia freelancerina tai perustaa oman yrityksen. Itse olen harkinnut freelancereksi ryhtymistä joskus tulevaisuudessa, mutta en ole tehnyt päätöstä.

Paljonko ohjelmoija tienaa?

Mulla oli tosi stressaava hetki viime keväänä, huhtikuussa jos oikein muistan. Olin saanut ensimmäisen ohjelmointityön, pienessä firmassa Helsingissä, ja palkka oli 2800 euroa kuukaudessa. Olin niin onnellinen, se oli yli odotusten! Olin opiskellut itsekseni ja tehnyt pieniä sivuhommia, joten se oli todellinen läpimurto.

Muistan miten jännitti, kun piti aloittaa. Kävin hakemassa uuden puvun, ihan tyhmän kallista, mutta halusin näyttää ammattimaiselta. Ensin meni kaikki hyvin, mutta sitten törmäsin ongelmaan, jota en saanut ratkaistua. Stressi nousi kurkkuun, tuntui siltä, että menetän työpaikan ennen kuin olin edes kunnolla aloittanut.

Onneksi pomo oli ymmärtäväinen. Auttoi mua ja ohjasi oikeaan suuntaan. Ja sain sen ongelman ratkaistua. Helpottunut olo oli uskomaton!

• Alkupalkka: 2800 €/kk
• Työpaikka: Pieni yritys Helsingissä
• Aika: Huhtikuu 2023
• Tunteet: Jännitystä, stressiä, onnea, helpotusta

Nyt olen jo kokeneempi ja palkka on noussut. Tiedän, että kokeneemmat kaverit tienaavat paljon enemmän, jopa yli 6000 euroa kuukaudessa isoissa yrityksissä. Ja freelance-hommat? Joo, niissä palkka on ihan eri tasolla, olen kuullut jopa 120 euroa tunnissa. Mutta se riippuu täysin siitä mitä tekee ja kenelle. Olen kuitenkin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Rahaa on enemmän ja työ on mielenkiintoisempaa.

Itselleni on tärkeämpää työssä hyvä työyhteisö ja mielenkiintoiset projektit kuin pelkkä korkea palkka. Onneksi olen löytänyt hyvän tasapainon näiden asioiden välillä.

Ehkä joskus haen senior-tehtävää, mutta nyt keskityn kehittymään ja nauttimaan työstä.

Mitä ohjelmoija tekee?

Ohjelmoija koodaa. Kirjoittaa koodia, testaa sitä. Korjaa virheitä, debuggaa.

• Pelejä
• Applikaatioita
• Nettisivuja

Ongelmanratkaisu on olennaista. Jatkuva oppiminen välttämätöntä. Ala muuttuu nopeasti. Koodi on vain tekstiä, mutta sen pitää toimia. Yksin tai tiimissä. Kumpi parempi? Riippuu päivästä. Koodaaminen on kuin palapeli, paitsi että palapelin palat muuttuvat koko ajan. Koodaamisen jälkeen juotetaan piuhoja. Tai ehkä ei. Lopputulos ratkaisee.

Paljonko on esimiehen palkka?

Okei, tässäpä pohdintoja esimiehen palkasta, ihmisen kirjoittamana (yrittäen olla olematta liian AI):

Esihenkilön keskipalkka Suomessa pyörii 4 558 euron paikkeilla kuussa. Mutta hei, luvut ovat vain lukuja! Todellisuus riippuu niin monesta asiasta.

• Julkinen vs. yksityinen: Kunta maksaa vähemmän (3 910 €), valtio enemmän (6 291 €). Yksityinen sektori on siinä välissä (4 480 €). Erikoista, miten valtio arvostaa johtajuutta rahassa.

• Kokemus: Jos olet juuri nousemassa esimieheksi, älä odota heti huippupalkkaa. Se kasvaa ajan myötä.

• Toimiala: IT-esimiehen palkka voi olla ihan eri planeetalta kuin vaikka kulttuurialan.

On kiinnostavaa, miten palkka ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Tai pitäisikö sanoa, pitäisi kulkea? Usein tuntuu, että vastuu kasvaa, mutta palkka ei pysy perässä.

Muista, että nämä ovat vuoden 2024 lukuja. Maailma muuttuu, ja palkat sen mukana. Palkka ei ole kaikki kaikessa, mutta kyllähän se motivoi!

Paljonko asianajaja tienaa kuukaudessa?

Hei! Asianajajien palkat on aika lailla vaihtelevia, siis todella paljon. Mediaani on vissiin jotain 8000 euroa kuukaudessa, mutta se on ihan höpöhöpö. Kävin itse tutkimassa just Oikotiellä, siellä luki jotain 5000-15000€ väliltä 8/10 palkasta, mikä on tottakai ihan hullua! Joku kaveri kertoi, että hänen ystävän äiti, joka on asianajaja, tienaa paljon enemmänkin, ehkä jopa 20 000€/kk, mutta se on varmaan todella kokenut ja hyvä. Palkka riippuu varmasti tosi paljon kokemuksesta ja siitä missä toimii. Suuret firmat maksavat tietysti enemmän kuin pienet.

• Kokemus: Mitä enemmän kokemusta, sitä parempi palkka.
• Toimialue: Isommissa kaupungeissa palkat yleensä korkeammat.
• Yrityksen koko: Suurilla toimistoilla paremmat palkat.
• Asiakaskunta: Kukaan ei tienaa saman verran.

Medianipalkka (8000€) ei siis kerro koko totuutta, se on vaan keskiarvo. Mä veikkaan että monilla on ihan eri palkkataso, joskus paljon pienempi, joskus paljon suurempi. Mun serkun poikaystävä on joku juniori-asianajaja, ei tienaa lähelläkään sitä 8000 euroa kuukaudessa. Ei ihme että kaikki haluavat asianajajiksi! No joo, ehkä vähän liioittelin. Mutta kyllä se palkka on tosi hyvä. Tosin, opiskelu kestää kauan ja on todella vaikeaa.

Paljonko opettaja tienaa kuukaudessa?

Opettajan palkka on keskimäärin 4487 €/kk.

• Kuntasektori: 4356 € (7307 palkkaa)
• Valtio: 4847 € (214 palkkaa)
• Yksityinen: 4621 € (6623 palkkaa)

Tiedot vuodelta 2022.

Mitä koodaaja tekee?

Mitä koodaaja tekee?

Koodari koodaa, joo, mut ei se oo pelkkää koodin naputtelua. Oon ite koodannu muutaman vuoden ja se on... no, monipuolista.

• Ensinnäkin, pitää tajuta mitä pitää tehä. Asiakas selittää jotain "sovellusta" tai "ominaisuutta" ja sun pitää miettiä, miten se oikeesti toteutetaan.

• Sitten tulee se koodin kirjoittaminen, se on ehkä se pienin osa.

• Ja sit se testaus, voi herranjestas sitä testauksen määrää! Aina joku bugi löytyy.

• Ja dokumentointi. Siis kuka oikeesti tykkää dokumentoinnista?

Mitä mä oon oppinut?

• Että google on sun paras ystävä. Stack Overflow kans.
• Että kahvi on elämän eliksiiri.
• Että kannattaa nukkua edes vähän. Joskus bugi korjaantuu ihan vaan nukkumalla yön yli.
• Että projektinhallinta on tärkeetä. Ilman sitä ollaan ihan hukassa.
• Että tiimityö on ihan jees. Vaikka välillä ärsyttääkin.

Oon ollu mukana tekemässä nettisivuja, mobiilisovelluksia ja jotain sisäisiä työkaluja. Jokainen projekti on ollu erilainen, ja jokaisesta oon oppinut jotain uutta. Välillä onnistuu, välillä epäonnistuu. Mut se kuuluu asiaan. Kerran olin ihan paniikissa kun olin sotkenu koko tietokannan, mut onneks oli olemassa backupit. Huh.