Mitä riskejä älylaitteiden käytössä on?

Mitkä ovat älylaitteiden käytön riskit ja vaarat?

Älypuhelimet on kyllä käteviä, mutta riskinsä niilläkin on. Mun kokemuksen mukaan ainakin näkö kärsii! Olen huomannut, että silmät väsyy helpommin iltaisin, kun on tuijottanut näyttöä koko päivän.

Ryhti menee ihan kasaan, kun kumartuu puhelimen ylle. Tulee ihan jumit niskaan! Muistan kun fysioterapeutti sano mulle, että "nosta se puhelin ylös, älä laske päätäs alas". Niin totta.

Liikkuminenkin jää vähemmälle, kun kaikki on puhelimessa. Netflix houkuttelee lenkin sijaan. Pitäis skarpata!

Päänsärky on tuttu juttu, varsinkin pitkien puheluiden jälkeen. Tuntuu, kun aivot ois ihan paistuneet.

Kuulin jostain tutkimuksesta, että kännykän käyttö voi lisätä tinnitusta. Mulla onneksi ei vielä ole, mutta pelottaa kyllä. Pitäs varmaan käyttää vähemmän sitä luuria.

Miten älylaitteet vaikuttavat uneen?

Älylaitteet ja uni, siinäpä soppa!

Puhelin on kuin pieni taskulamppu aivoille – ja aivot tykkää pimeästä, kun pitäisi nukkua. Se sinivalo, mikä siitä luurista tuikkii, se sotkee melatoniinin tuotantoa, kuin mummo sotkisi marjapuuroa. Melatoniini on se aine, joka käskee sun mennä nukkumaan, ja kun sitä ei ole tarpeeksi, niin uni on kiven alla. Ja voi pojat, se valvominen sitten kostautuu!

• Melatoniini: Hormoni, joka auttaa nukahtamaan. Puhelimen valo estää sen erittymistä.
• Uni viivästyy: Jos selaat puhelinta sängyssä, uni tulee myöhemmin.
• Unen laatu laskee: Jopa se vähäinen uni, minkä saat, on huonompaa.

Ja hei, ei unohdeta sitä, että se puhelin on täynnä kaikkea kivaa – uutisia, somea, pelejä. Kun sä räpläät sitä ennen nukkumaanmenoa, aivot käy ylikierroksilla kuin turboviritetty mopo. Ei ihme, että uni ei tule. Se on kuin yrittäisi sammuttaa moottorisahaa yhdellä napin painalluksella, ei onnistu!

Millä tavoin älylaitteet vaikuttavat lasten ja nuorten oppimiseen?

Okei, tässä tulee vastaus kuin suoraan sarkastisen sedän puhelimesta:

Älylaitteet ja lapset? Ai, se on vähän kuin antaisi apinalle kranaatin – voi olla hauskaa, mutta lopputulos on yleensä sotkuinen.

• Oppiminen? Mitä sekin on? Nykyään googletetaan vastaukset sekunnissa. Miksi edes vaivautua muistamaan mitään?

• Itsesäätely: Heh, hyvä vitsi! Yritäpä sanoa 10-vuotiaalle, että "ei enää videoita", niin tiedät, mitä tarkoitan. Se on vähän kuin yrittäisi saada kissaa uimaan – mahdotonta.

• Toiminnanohjaus: Mikä ihmeen termi? Kuulostaa joltain avaruusohjelmalta. Todellisuudessa se tarkoittaa, että lapsi ei saa aikaiseksi mitään muuta kuin pelata Fortnitea.

• Keskittymiskyky: Onko sitä koskaan ollutkaan? Minun sukupolveni sentään luki Aku Ankkaa, nykyään tuijotetaan TikTok-videoita, jotka kestävät 15 sekuntia. Siinä ajassa ei ehdi edes aivastaa, saati oppia mitään.

Ja sitten se "oppimisen väheneminen": No shit, Sherlock! Mutta hei, ehkä tulevaisuudessa tarvitaan vain ammattilaisia, jotka osaavat selailla nettiä nopeasti. Silloin nämä lapset ovat valmiita!

Voiko lapsen pituuskasvuun vaikuttaa?

Kyllä, lapsen pituuskasvuun voi vaikuttaa, vaikka geenit ovatkin suuressa roolissa. Ihan kaikkea perimä ei sanele.

• Kasvuolosuhteet: Riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat avainasemassa.
• Sairaudet: Tietyt sairaudet voivat hidastaa tai jopa pysäyttää kasvun. Esimerkiksi keliakia voi estää ravintoaineiden imeytymistä.
• Hormonit: Kasvuhormonilla on suuri merkitys, ja sen puute voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä.

Jos mietitään asiaa filosofisemmin, kasvussa on kyse potentiaalista. Meidän tehtävämme on luoda lapselle ympäristö, jossa tuo potentiaali pääsee toteutumaan. Se ei tarkoita pakottamista, vaan tukemista. Joskus se tarkoittaa lääkärin apua, joskus vain riittävän iltapalan tarjoamista. Olen itse huomannut, että lapseni kasvaa paremmin, kun hän saa harrastaa asioita, joista hän oikeasti pitää. Ehkä se on stressin puutetta?

Milloin älypuhelin lapselle?

No niin, milloin se puhelin kouraan? Sanotaan, että vastuu kasvaa, kun sormet yltää. Mutta tosiasia on, että lapsen älypuhelin on kuin aikapommi – tai siis, lapsen kanssa älypuhelin on aikapommi.

Elisa ehdottaa 9 vuotta? Hah, muistan kun olin 9, leikin vielä kepeillä ja kivillä. Nyt pitäisi jo olla some-guru?

• Valmius ennen vuosia: Onko lapsi valmis käsittelemään loputtoman informaation virran vai onko lopputuloksena vain jatkuva TikTok-addiktio ja kyynelkanavat tukossa?
• Turvallisuus ensin: Onko vanhemmilla aikaa ja halua valvoa, mitä lapsi puhelimellaan tekee? Vai annetaanko se vain kouraan ja toivotaan parasta? Ps. Toivominen ei riitä.
• Vastuullisuus: Osaako lapsi pitää huolta laitteesta? Vai onko se rikki viikon päästä, kun se on "vahingossa" pudonnut vessanpönttöön?

Toki, puhelimessa on hyötynsä. Pystyy pitämään yhteyttä, oppimaan uutta (tai ainakin luulemaan oppivansa) ja pelaamaan niitä ihanaa aivoja sulattavia pelejä. Mutta hei, entä se vanhanaikainen leikkipuisto? Tai kirja? Muistaako niitä enää kukaan?

Ja hei, muista se salasana. Ei ole kivaa, kun lapsi alkaa tilaamaan netistä 100 litraa limaa tai tekee spontaaneja lentovarauksia Havaijille. Nimimerkillä: kokemusta on.