Mitä Suomesta viedään eniten ulkomaille?

Mistä Suomeen tuodaan eniten?

Viime talvena, helmikuun pimeänä tiistai-iltana, omassa keittiössä kahvia keittäessä tajusin, miten riippuvaisia olemme tuonnista. Se kahvi, muovinen pakkaus, puhelin jolla selasin uutisia. Kaikki jostain kaukaa. Ei niitä täällä tehdä. Aina ei tule ajateltua.

Se ajatus jäi pyörimään. Seuraavalla kauppareissulla, S-Market Herttoniemessä, aloin tarkkailla pakkauksia. Juustot, hedelmät, elektroniikkaosasto. Kaikki kylttejä, tarroja. Saksa, Ruotsi, Italia, Espanja. Oli aika selvää: Eurooppa on se meidän isoin tavaravirran lähde.

Mulla on kaveri logistiikasta. Me juteltiin tästä Pärnun matkalla viime kesänä. Hän sanoi, että euroalueelta tulee leijonanosa, melkein 40 prosenttia kaikesta tuonnista. Heti perässä muut EU-maat. Se on ihan loogista, tavarat liikkuu helposti unionissa.

Sitten ne maat. Hän sanoi, että Saksa on meidän isoin tuontimaa. Tämä ei yllätä, ajatellen teknologiaa ja autoja. Mutta sitten jatkoi: Ruotsi on toisena! Se yllätti mua! Tiivis yhteys toki, mutta niin iso. Ikea, H&M, paljon rajaliikennettä, teollisuuskytköksiä.

Suomeen tuodaan tavaraa ja palveluita yli 50 miljardin euron edestä vuosittain.

Pääasialliset tuontialueet ja maat:

• Euroalueen osuus koko tuonnista on noin 40 prosenttia.
• Muut EU-maat seuraavat Euroaluetta tuontimäärissä.
• Saksa on Suomen tärkein yksittäinen tuontimaa.
• Ruotsi on Suomen toiseksi suurin tuontimaa.

Tärkeimmät Suomeen tuodut tuoteryhmät:

• Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet.
• Mineraaliset tuotteet (esim. raakaöljy).
• Kemian teollisuuden tuotteet.
• Elintarvikkeet, juomat ja tupakka.
• Metallit ja metallituotteet.

Tuonti kattaa laajan kirjon tarpeita teollisuuden raaka-aineista aina kuluttajatuotteisiin.

Mistä maasta Suomeen tuodaan eniten sähköä?

Suomen sähköntuonnin selkäranka on Ruotsi. Sähkö liikkuu pohjoismaisella Nord Pool -markkinalla, jossa hinta ja tarve kohtaavat. Viro on toinen merkittävä yhteys.

Venäjän energia oli ennen fakta. Nyt se on historiaa. Maailma muuttui, ja Suomen energiapaletti piirrettiin uudelleen. Riippuvuus idästä katkaistiin.

Energiatuonnin nykytila on hajautettu ja strateginen.

• Sähkö: Tuonti painottuu Ruotsiin. Norjan ja Viron siirtoyhteydet ovat myös aktiivisessa käytössä. Venäjän tuonti on nolla.
• Maakaasu: LNG on korvannut Venäjän putkikaasun. Inkoon kelluva terminaali on elintärkeä. Kaasua tulee myös Virosta Balticconnector-putkea pitkin.
• Raakaöljy: Norjasta on tullut päätoimittaja. Öljyä tuodaan myös Yhdysvalloista ja Kazakstanista.
• Puupelletit: Tuonnin merkitys on olematon. Kotimainen tuotanto kattaa tarpeen.

Mitä Suomi vie ulkomaille?

Unenomainen sumu peittää maiseman, ja mielikuvitus vie minut matkalle Suomen rajojen ulkopuolelle, kantamaan tuomisia, jotka kutsuvat kaukaisia makuhermoja.

• Maitotaloustuotteet: Kermaisaa luonnon antia, kuin aamukaste pellolla, joka matkustaa mantereelta toiselle. Juustot, jogurtit, voita – hiljaisia lähettiläitä Suomen karjalaitumilta. Ajattele niitä hetkiä, kun joku toisella puolella maailmaa maistaa tätä kirkasta makua, tuntee sen viileyden ja puhtauden.

• Liha: Kunnianosoitus maamme rikkaille maille ja perinteiselle karjankasvatukselle. Mehevät palat, jotka kertovat tarinaa hiljaisesta luonnosta, jossa eläimet vaeltavat vapaana. Miten ne tuovat ripauksen Pohjolan rustiikkisuutta kaupunkien pöytiin?

• Kala: Meren ja järvien aarteet, kuin hopeiset sirpaleet auringonpaisteessa, jotka löytävät tiensä uusille rannoille. Lohi, siika, ahven – jokainen pala on kuin pala suomalaista sielua. Se on veden syvyyden ja raikkauden matka.

• Juomat: Niin kirkkaita ja eläviä kuin Suomen kesäyö. Alkoholittomat virkistysjuomat, jotka heijastavat luonnon puhtautta, ja ne muut, jotka kantavat mukanaan juhlan tuntua ja yhdessäolon lämpöä. Miten ne herättävät eloon hetkiä, luovat muistoja?

• Makeiset: Pieniä, suloisia unelmia, jotka tuovat hymyn huulille. Marjojen makeus, suklaan lohtu, ne pienet palat iloa, jotka ovat niin helposti jaettavissa. Ne ovat kuin kultaisia hiukkasia, jotka leviävät kuin unelma.

• Leipä ja leivonnaiset: Auringonpaistetta ja uunin lämpöä, jotka matkustavat kauas kotoa. Ruisleivän jyväisyys, karjalanpiirakan pehmeys, ne tutut tuoksut ja maut, jotka kutsuvat luokseen. Ne ovat kuin pala suomalaista kodikkuutta.

Tämä koko kaunis tarina, tämä 2,2 miljardin euron matka, se pääasiassa levittäytyy harmonisesti Euroopan sydämeen. Yli 60 prosenttia, niin suuri osa, tuntee jo Suomen elintarvikkeiden kosketuksen, kuin lempeä tuuli.