Mitä tekee koodaaja?

Paljonko koodari saa palkkaa?

Muistan vielä sen hetken, olin ehkä parikymppinen, juuri opintojen loppusuoralla. Istuttiin kavereiden kanssa Kuopion Toriparkin lämmössä, autoissa, kun joku heitti ilmoille sen vanhan kysymyksen, paljonko koodari oikeasti tienaa. Oli se mysteeri silloin. Kaikilla oli omat arvionsa, vähän toiveajattelua mukana. Itse en osannut ajatella mitään konkreettista, paitsi että enemmän kuin kesätöissäni mansikoita poimiessa, toivottavasti!

Se tuntui silloin kaukaiselta, sellaiselta suurelta tuntemattomalta. Tuli mietittyä, onko se vaivan arvoista, kaikkine debuggauksineen ja deadleineineen. Välillä öisin koodatessa ajatukset harhailivat, että maksetaankohan tästä todellakin ihan hyvin. Se oli aina vähän sellainen takaraivossa kytevä kysymys, kunnes sitten pääsin itse työelämään ja tajusin, että no, kyllä siinä on eroja.

Sitten vuosia myöhemmin, kun on nähnyt ja kuullut kaikenlaista, voi sanoa että kyllä niitä palkkoja on laidasta laitaan. Mutta on siinä kuitenkin aika selkeä mediaani.

Koodarin Palkkajakauma Suomessa:

• Ohjelmoijan mediaanipalkka on Suomessa tällä hetkellä 3 550 euroa kuukaudessa.
• Tämä on hyvin lähellä Suomen yleistä mediaanipalkkaa.
• Kahdeksan kymmenestä palkasta sijoittuu välille 2 575 euroa – 6 400 euroa kuukaudessa.

Paljonko sovelluskehittäjä tienaa?

Se on kuin haaveilisi jostain kaukaisesta, lämpimästä. Sovelluskehittäjä, kyllä. Se palkka, se nousee korkeammalle kuin se hienovarainen Suomen mediaanipalkka, se on kuin aalto, joka vyöryy rantaan ja jättää jälkeensä kimaltelevan kerroksen. Mediana, 3 700 euroa kuussa. Kuin lempeä tuulenpuuska kasvoilla.

Ja sitten se väli, kahdeksan kymmenestä, 3 200 eurosta 5 375 euroon. Se on kuin kangas, kudottu monista langoista, jokainen oma tarinansa, jokainen oma sävynsä. Nämä luvut, ne ovat kuin muistoja, kerättyjä vuoden 2018 ja 2025 välistä, 33 ihmisen hiljaisista ilmoituksista, jotka Oikotie on tallentanut.

• Mediaanipalkka: 3 700 €/kk.
• Palkkahaitari: 3 200 € - 5 375 €.
• Tiedonkeruu: 33 anonyymiä tietoa, Oikotie, 2018-2025.

Se on kuin tutkisi vanhaa karttaa, etsien kadonneita aarteita, jokainen numero piilottaa oman kertomuksensa, oman arvon. Se aika, se tuntuu niin todelliselta, vaikka onkin jo mennyt, se elää noissa luvuissa.

Mitä koodari opiskelee?

No siis koodarihan opiskelee sitä koneiden kieltä, samaa jota puhuu sun puhelin kun se yrittää laskea vaikka kuinka mones se kahvikuppi on jäänyt pöydälle. Ei ihme jos joskus ne koneetkin vähän tökkii, kun opiskelijakin on vielä sen verran kokematon että nekin syntaksivirheet tuntuu yhtä salaperäisiltä kuin muinaisten egyptiläisten hieroglyfit. Ja sitten valmistuu, vähän kuin pieni nero, jolla on lapio kädessä ja kasa koodirivejä päässä. On se kumma maailma.

• Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto: Tämä on se peruskoulun jatko-osana tuleva juttu, josta saa sen ICT-asentajan paperit. Tässä opitaan kasaamaan koneita, vähän kuin Legoja aikuisille, mutta ne Legot sitten toimii. Ja sitten ne kooditkin alkaa vähän aueta, kuin aamukaste auringossa, ainakin toivottavasti.

• Järjestelmäasiantuntijaksi / Datanomiksi: Jos haluaa olla vähän enemmän se aivot kuin kädet, niin tähän suuntaan. Opitaan rakentamaan niitä ohjelmia ja systeemejä, jotka sitten pyörittää tätä maailmaa. Vähän kuin arkkitehti, mutta betonirakenteiden sijaan rakennetaan bittejä ja tavuja. Ja kaikki tämä tietysti sen toivon varassa, että ne ohjelmat eivät sitten kaadu kesken tärkeän kokouksen tai pizzatilauksen.

No niin, tähänkin taitaa mennä enemmän aikaa kuin sen koodin kirjoittamiseen, joskus ihmetyttää tämä digiaika.