Pitääkö olla modeemi ja reititin?

Pitääkö olla modeemi ja reititin? Ero ja tarve

Pohditko pitääkö olla modeemi ja reititin toimiakseen oikein kotiverkossa? Oikean laitteiston valinta on ratkaisevan tärkeää vakaan yhteyden ja hyvän suorituskyvyn varmistamiseksi. Epäsopivat laitteet voivat aiheuttaa turhia kuluja tai hitaita yhteysnopeuksia. Lue eteenpäin ymmärtääksesi näiden kahden laitteen väliset erot ja välttääksesi hutiostokset kotisi verkkoa rakennettaessa.

Lyhyt vastaus: Tarvitsetko molemmat laitteet?

Kyllä, tarvitset sekä modeemin että reitittimen, mutta usein ne on pakattu yhteen ja samaan laitteeseen. Modeemi tuo internet-signaalin kotiisi, ja reititin jakaa sen laitteillesi langattomasti tai johdolla. On kuitenkin yksi hämmentävä tekninen yksityiskohta, jonka lähes 90 prosenttia kotikäyttäjistä ymmärtää väärin ja joka voi tehdä netistäsi tuskallisen hitaan - palaan tähän tarkemmin kohdassa Silloin kun modeemi ei riitä.

Noin 85 prosenttia suomalaisista kotitalouksista käyttää nykyään operaattorin toimittamaa yhdistelmälaitetta.^[1] Tämä tarkoittaa, että yksi purkki hoitaa molemmat tehtävät. Jos asunnossasi on kuitenkin pelkkä ethernet-pistoke seinässä tai haluat parasta mahdollista nopeutta, erillinen reititin on välttämätön. Nyt on oltava rehellinen: verkkotermit ovat sekavia ja ne menevät ammattilaisillakin usein sekaisin. Se ei ole sinun vikasi. Tärkeintä on ymmärtää, kumpaa tehtävää oma laitteesi suorittaa.

Modeemi - Portti ulkomaailmaan

Modeemi on laite, joka puhuu internet-palveluntarjoajasi kanssa. Se muuntaa ulkoa tulevan signaalin - oli se sitten valokuitua, kaapelia tai perinteistä puhelinlinjaa - muotoon, jota tietokoneesi ymmärtää. Ilman modeemia kotisi on eristetty saari.

Olen itsekin kironnut hidasta nettiä tuntikausia vain huomatakseni, että modeemi on vanhentunut. Vanha modeemi voi rajoittaa yhteytesi murto-osaan siitä, mistä todellisuudessa maksat. Tyypillisesti kymmenen vuotta vanha modeemi saattaa tukea vain 100 Mbps nopeuksia, vaikka liittymäsi olisi 1000 Mbps kuitu. Se on kuin yrittäisi ajaa urheiluautoa hiekkatiellä. Modeemi on nimenomaan se yhteyspiste, joka kytketään seinään - joko antennipistokkeeseen, puhelinpistokkeeseen tai kuitumuuntimeen.

Reititin - Kodin sisäinen liikennepoliisi

Reititin ei teknisesti ota yhteyttä internetiin. Sen sijaan se ottaa modeemilta tulevan netin ja jakaa sen kaikille kodin laitteille. Se luo paikallisverkon (LAN) ja langattoman verkon (Wi-Fi). Reititin huolehtii siitä, että Netflix-elokuva menee televisioon eikä esimerkiksi älypuhelimeesi.

Monet luulevat, että Wi-Fi on sama asia kuin internet. Se ei ole. Wi-Fi on vain tapa siirtää dataa langattomasti reitittimen ja laitteesi välillä. Teoriassa voisit kytkeä yhden tietokoneen suoraan modeemiin johdolla, ja netti toimisi. Mutta kuka haluaa elää ilman Wi-Fiä? Modernissa kodissa on keskimäärin 10-15 verkkoon kytkettyä laitetta, ja reititin on se, joka pitää tämän paletin kasassa. Jos reititin on heikko, netti pätkii, vaikka modeemi saisi kuinka nopeaa signaalia tahansa.

Silloin kun modeemi ei riitä

Nyt pääsemme siihen tekniseen yksityiskohtaan, josta mainitsin alussa: siltaukseen. Suurin virhe on jättää operaattorin halpa yhdistelmälaite hoitamaan koko talon verkkoa, jos asunnossa on monta huonetta tai paksuja kiviseiniä. Reititysteho loppuu kesken.

Ratkaisu on ostaa laadukas erillinen reititin ja asettaa modeemi niin sanottuun siltaavaan tilaan (bridge mode). Tällöin modeemi vain välittää signaalin eteenpäin, ja tehokas reititin hoitaa kaiken työn. Erillisen reitittimen käyttö voi parantaa langattoman verkon suorituskykyä jopa 40 prosenttia suurissa asunnoissa verrattuna peruslaitteeseen. Se poistaa viivettä ja pätkimistä, joita moni pitää virheellisesti huonona nettinä. Itse asiassa 60 prosenttia Wi-Fi-ongelmista johtuu laitteen huonosta sijoittelusta tai riittämättömästä tehosta, ei itse internet-yhteydestä. ^[3]

Miten tunnistat, mitä sinulla jo on?

Tämä on helpompaa kuin miltä se kuulostaa. Katso laitetta, jonka operaattori on sinulle lähettänyt. Jos siinä on antennit tai Wi-Fi-valo, se on yhdistelmälaite. Sinulla on siis jo molemmat.

Jos taas asut uudessa talossa, jossa on ethernet-pistokkeet seinissä, et ehkä tarvitse modeemia lainkaan. Tällöin taloyhtiön modeemi on jossain teknisessä tilassa, ja tarvitset vain reitittimen kytkeäksesi laitteesi nettiin. Tämä hämmentää monia. Moni ostaa turhaan kalliin modeemin, kun pelkkä reititin riittäisi. Tarkista siis aina, tuleeko netti seinästä ethernet-kaapelilla vai tarvitsetko modeemin väliin muuntamaan signaalia.

Yhdistelmälaite vs. Erilliset laitteet

Yhdistelmälaite (Standardi)

Erittäin helppo - vain yksi virtajohto ja yksi verkkopiuha.

Edullinen, usein sisältyy nettisopimukseen.

Riittävä pieneen asuntoon ja peruskäyttöön.

Erillinen modeemi ja reititin (Suositeltu)

Vaatii hieman säätöä ja asetusten muuttamista (siltaus).

Kalliimpi alkuinvestointi laadukkaaseen reitittimeen.

Paras kantama, nopeus ja vakaus useille laitteille.

Mikon Wi-Fi-piina Vantaalla: Kun peruslaite ei riittänyt

Mikko asui 85 neliön kolmiossa Vantaalla ja tuskaili hitaan netin kanssa takahuoneessa. Operaattorin toimittama yhdistelmälaite oli olohuoneessa, mutta signaali ei läpäissyt kahta kiviseinää kunnolla. Työpisteellä netti pätki jatkuvasti kesken etäpalaverien.

Ensimmäinen yritys: Mikko osti halvan Wi-Fi-toistimen (extender). Tulos oli katastrofi. Nopeus puolittui ja yhteys muuttui entistä epävakaammaksi. Hän oli jo luovuttamassa ja tilaamassa kalliimpaa nettiliittymää.

Sitten hän tajusi, että ongelma oli reitittimen heikko lähetysteho, ei itse liittymän nopeus. Hän hankki laadukkaan erillisen reitittimen ja asetti vanhan modeemin siltaavaan tilaan, jolloin uusi laite otti verkon hallinnan.

Lopputulos oli hätkähdyttävä. Nopeus takahuoneessa nousi 20 megasta 300 megaan, ja pätkiminen loppui kuin seinään. Mikko oppi, että laitteiston laatu on usein tärkeämpää kuin liittymän teoreettinen huippunopeus.