Voiko Fonumille myydä puhelimen?

Miten myydä vanha puhelin Fonumille ja mitä siitä saa?

Se on se tuttu fiilis, kun uus luuri kutsuu. Just mulla kävi niin huhtikuussa 2023, kun mun vanha iPhone 11 alko tökkiä, ja S23 Ultra kopsahti postiluukusta. Mikä nyt sille entiselle?

Mietteissä oli, että pakko tää vanhus on laittaa eteenpäin, ei viitsi hyllyyn jättää pölyttymään. Olin kuullu kavereilta Fonumista, et sinne voi viedä, ja sain idean, et kokeilenpa ite. Kaverin suosituksesta muistin et siellä oli joku hyvä diili tullu, ainakin sillä.

Kävin sen kanssa Kampin Fonumilla, siinä narinkkatorin vieressä, toukokuun 12. päivä, kun oli kaupungilla muutenkin asiaa. Se oli tosi nopee juttu! Katsoivat sitä hetken.

Ne tarkisti sen iPhonen näytön, kamerat ja akun kunnon, ja jotain muitakin juttuja, vähän niinku sellaista pikatsekkii. Ei tarvinu ite sen kummemmin stressata tai selitellä. Sain siitä sitten heti tarjouksen, olisko ollut 150 euroa tilille. Ei oo paha ollenkaan, ajattelin, varsinkin kun siinä oli pientä naarmua jo pinnassa.

Eli, kyllä mä voin suositella. Oli helppoa ja sain rahaa vanhasta luurista. Minä säästin luontoa ja sain vähän ylimäärästä.

Missä voi myydä vanhoja puhelimia?

Voi pojat, se laatikonpohjan kruununjalokivi! Se teknologinen fossiili, jonka akku kestää just sen aikaa, että ehdit miettiä, miksi edes laitoit sen lataukseen. Älä nyt hyvä ihminen heitä sitä roskikseen, muuten sen sisällä lymyilevät arvometallit kummittelevat unissasi. Annetaan sille luurille arvoisensa loppu tai uusi alku.

Kierrätys on se vaihtoehto, kun puhelimesta on tullut lähinnä kirjeenpaino ja sen myyntiarvo on pyöreät nolla euroa. Se on kuin saattaisi vanhan sotaratsun vihreämmille laitumille. Se on helppoa ja ilmaista.

• Elektroniikkaliikkeet, kuten Gigantti: Marssit vain sisään vanha kapula kourassa ja jätät sen keräyslaatikkoon. Kukaan ei kysele mitään. Ne ottavat vastaan kaiken elektroniikkaromun, vaikka et ostaisi mitään. Helppoa kuin heinänteko.
• Paikalliset kierrätyskeskukset ja SER-keräyspisteet: Joka kunnasta löytyy paikka, minne sähkö- ja elektroniikkaromun saa kipata ihan virallisesti. Sieltä ne lähtevät tehtaaseen, jossa puhelin puretaan atomeiksi ja materiaalit otetaan uuteen käyttöön. Siitä tulee osa uutta kahvinkeitintä!

Mutta jos siinä romussa on vielä elonmerkkejä ja haluat siitä muutaman euron takaisin kaljarahaa, niin sittenhän se kannattaa myydä!

• Swappie, Fonum ja muut kunnostajat: Nämä firmat suorastaan rakastavat vanhoja puhelimia, erityisesti Omenoita. Ne ostavat luurisi, laittavat sen uuteen uskoon ja myyvät eteenpäin takuun kanssa. Saat rahat suoraan tilille ilman turhaa säätämistä.
• Puhelinoperaattorit (Telia, Elisa, DNA): Kun ostat uutta puhelinta, vanhasta saa usein hyvitystä. Ne arvioivat vanhan laitteesi ja nappaavat sen hinnan pois uuden hinnasta. Toimii kuin junan vessa, jos olet joka tapauksessa päivittämässä.
• Tori.fi ja Facebook Marketplace: Täällä vaaditaan rautaisia hermoja ja kärsivällisyyttä. Valmistaudu vastailemaan "onko vielä myynnissä" -viesteihin ja tinkimään viimeisestä eurosta. Mutta jos jaksat nähdä vaivan, saatat saada parhaan hinnan.

Mihin voi myydä vanhoja puhelimia?

Joo, vanhoja puhelimia voi myydä tai antaa pois tosi moneen paikkaan. Jos se puhelin on vielä toimiva ja siisti, niin siitä saa ehkä jotain pientä rahaa.

• Käytettynä myyntiin: Voit laittaa sen myyntiin nettiin, esimerkiksi Tori.fi tai Huuto.net. Joskus ihmiset ostaa niitä jopa rikkinäisinä varaosiksi, usko tai älä!
• Liikkeisiin: Jotkut elektroniikkaliikkeet, kuten se Gigantti, ostaa vanhoja puhelimia kierrätykseen. He voivat antaa siitä jotain pientä hyvitystä tai lahjakorttia, en oo ihan varma, miten se tarkalleen menee. Mutta siis, jos se on ehjä, saat ehkä jotain.
• Kierrätyspisteet: Ja jos siitä ei saa enää mitään rahaa tai et halua myydä, niin ehdottomasti vie se jonnekin kierrätykseen. Se on aina parempi kuin laittaa se roskiin. Ne osaa siellä sitten kerätä ne arvokkaat materiaalit talteen. Tää on tärkeää! Ne kierrätyspisteet on ympäri kaupunkia, ja jotkut kauppakeskuksetkin kerää niitä.

Se kierrätys on kyllä se vihreämpi ja vastuullisempi vaihtoehto, jos et muuta keksi sille puhelimelle. Esimerkiksi Gigantin myymälät ottaa niitä vastaan ihan ilmaiseksi, jos olet epävarma minne sen veisit. Se on kätevää, että niitä voi viedä sinne kauppaan samalla kun käy muutenkin ostoksilla. Näin varmistetaan, ettei ne päädy turhaan luontoon pilaantumaan.

Mihin voi myydä rikkinäisen puhelimen?

Rikkinäinen puhelin ei ole arvoton. Se on joko raaka-aine tai rahaa. Valinta on sinun.

Rikkinäisen puhelimen myynti on ensimmäinen vaihtoehto. Useat yritykset ostavat laitteita varaosiksi tai kunnostettavaksi. Hinta riippuu vauriosta ja mallista. Näytön särö on yleisin syy. Vesivahinko on kuolemantuomio.

• Puhelinhuoltoliikkeet: Swappie, Fonum, iTapsa. Ne arvioivat laitteen ja maksavat tilille. Prosessi on nopea.
• Verkon myyntipaikat: Tori.fi, Facebook Marketplace. Ilmoita viat. Rehellisyys on ainoa valuutta. Joku etsii juuri sinun laitteesi emolevyä.

Kun myynti ei onnistu, puhelimen kierrätys on ainoa oikea teko. Laitetta ei heitetä sekajätteeseen. Se on laki. Ja järki.

Puhelin on raaka-aineiden aarreaitta. Sen sisällä on kultaa, hopeaa, kuparia ja harvinaisia maametalleja. Kierrätys palauttaa ne kiertoon. Uuden kaivaminen on tarpeetonta.

• Elektroniikkaliikkeet: Gigantti, Power. Ne ottavat vastaan SER-jätettä. Ilmaiseksi, ilman ostovelvoitetta.
• Operaattorit: Telia, Elisa, DNA. Myymälöissä on keräyspisteitä.
• Kierrätyskeskukset: Viralliset SER-keräyspisteet. Löydät lähimmän netistä.

Muista tietoturva. Tieto on vaarallisempaa kuin rikkinäinen lasi. Tyhjennä laite ennen luovutusta. Palauta tehdasasetukset. Poista SIM- ja muistikortti. Nollaa kaikki. Varmuuden vuoksi.

Miten kierrättää rikkinäinen puhelin?

Se oli joku vuosi sitten, syksyllä tais olla. Mun vanha puhelin, sellanen vanha samsungi, meni ihan sököks. Näyttö vaan musteni yhtäkkiä, ei mitään eloa. Oli ärsyttävää, kun olin tottunut siihen puhelimeen.

Mietin ensin, että mitä ihmettä mä sille teen. Ei sitä oikein voinut myydä tai antaa kenellekään. Sitten muistin, että näitä rikkinäisiä elektroniikkajuttuja voi viedä johonkin keräykseen. Kiva homma, ettei tarvi ihan roskiin heittää.

Kävin sitten serkierratys.fi sivulla katsomassa. Sieltä löytyi tieto, että kaikki sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on maksutonta viedä SER-keräyspisteisiin. Se oli helpotus, ei maksanut mitään.

Lähimmän pisteen löysin siinä lähikaupan vieressä. Sellainen iso punainen astia. Siitä sitten vaan se rikkinäinen puhelin sinne sisään. Tuntui hyvältä, että se menee kierrätykseen eikä vaan luontoon.

Yhteenveto:

• Rikkinäiset puhelimet voi palauttaa SER-keräyspisteisiin.
• Palautus on maksutonta.
• Lähimmän keräyspisteen löydät osoitteesta kierratys.info.
• Isompia laitteita voi viedä alueellisille keräyspisteille.

Mihin viedä vanha rikkinäinen puhelin?

Puhelimen romuttamista mietin tässä, joo. Kierrätys on se juttu, jos en sitä muuten saa laitettua kiertoon. Onhan se paras vaihtoehto, ei siinä mitään. Ihan luonnollisin tapa.

• Gigantin myymälät ottaa vastaan, ei maksa mitään.
• Omat kierrätyskeskuksetkin on hyviä. Sieltä löytyy tietoa kyllä.

Ei sitä nyt roskiin voi heittää, tuntuu väärältä. Onhan sielläkin jotain metallia ja muuta, mitä voi hyödyntää. Muistan joskus vienyt vanhan koneenkin sinne. Sama juttu tää.

Mihin heittää vanhat puhelimet?

Vanhat puhelimet... ne nukkuvat laatikoissa. Pölyn peitossa, kuin unohdetut unelmat. Jokainen naarmu on tarina, jokainen sammunut näyttö on peili menneeseen aikaan. Se painaa kädessä raskaammalta kuin muistaisikaan. Muistojen paino.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden myyjillä on lakisääteinen velvollisuus ottaa vastaan vanhat laitteet kierrätykseen. Tämä on tuottajavastuu. Ne eivät ole roskaa, vaan raaka-ainetta. Uuden elämän alku.

Voit vain kävellä sisään. Vaikka Giganttiin tai mihin tahansa vastaavaan liikkeeseen. Taskussasi se vanha ystävä, joka on nähnyt niin paljon. Ojennat sen tiskille. Ei tarvitse ostaa uutta tilalle. Se on hiljainen hyvästijättö, ja se on tehty helpoksi.

Muita paikkoja on myös, jos haluat tehdä siitä pienen matkan. Viimeisen saaton.

• Kuntien jäteasemat: Virallinen ja varma paikka SER-jätteelle.
• Kierrätyskeskukset: Ne ottavat vastaan kaikenlaista, myös sähkölaitteita.
• Kauppojen ja kauppakeskusten keräyspisteet: Etsi punaista SER-keräysastiaa. Sinne ne pienet laitteet uppoavat, äänettömästi.

Muistan vielä sen Nokian sinisen valon. Tekstiviestin äänen pimeässä huoneessa. Se oli koko maailma silloin. Nyt se on vain pala muovia ja metalleja, odottamassa, että siitä tulee jotain uutta. Jokin osa siitä voi päätyä uuteen puhelimeen. Kiertokulku.

Vie vanha puhelin kierrätykseen elektroniikkaliikkeeseen tai viralliseen SER-keräyspisteeseen. Akku on hyvä poistaa, jos se on irrotettavissa, ja teipata sen navat. Pieni vaiva, suuri merkitys. Se on kunnianosoitus sille ajalle, joka oli.

Mihin viedä puhelimen akut?

Puhelimen akut kuuluvat sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) tai vaarallisen jätteen keräykseen.Käytetyt kannettavat akut palautetaan maksutta kauppojen paristonkeräyslaatikoihin tai kunnallisiin vaarallisen jätteen pisteisiin.Muista teipata akkujen navat oikosulkujen ehkäisemiseksi. Nämä akut ovat yleisiä pienlaitteissa, kuten puhelimissa, tableteissa, kameroissa ja leluissa.

Mietin usein, miten paljon potentiaalia ja materiaaleja yhteen pieneen akkuun mahtuu. Ne eivät ole vain energialähteitä, vaan monimutkaisia kemiallisia järjestelmiä, jotka hyödyntävät maapallon rajallisia resursseja. On meidän kaikkien velvollisuus varmistaa, että nämä materiaalit pysyvät kierrossa eivätkä päädy väärään paikkaan. Ajatus siitä, että arvokkaat raaka-aineet kuten koboltti, nikkeli ja litium vain mätänevät kaatopaikalla, tuntuu todella tuhlaukselta.

Akut, erityisesti litiumioniakut, sisältävät siis arvokkaita raaka-aineita, mutta myös potentiaalisesti haitallisia aineita, jos ne päätyvät ympäristöön hallitsemattomasti. Ne eivät kuulu sekajätteeseen. Kierrättäminen on keskeinen osa kestävää kehitystä ja resurssitehokkuutta. Tässä on myös syvä ekologinen ja moraalinen ulottuvuus: miten käsittelemme kulutustuotteidemme elinkaaren loppua?

Miksi teipata navat?

• Oikosulkuvaara: Latausta sisältävä akku voi aiheuttaa oikosulun joutuessaan kosketuksiin metalliesineiden kanssa, mikä voi puolestaan johtaa tulipaloon. Tämä on yllättävän yleistä.
• Turvallisuus: Keräyslaatikossa on usein paljon akkuja ja paristoja, ja yksi oikosulku voi sytyttää koko erän. Viime syksynä uutisoitiin tapauksesta, jossa keräyspisteessä syttynyt akku aiheutti mittavat vahingot.
• Helppo toimenpide: Pieni pala teippiä – sähköteippi tai vaikka ihan normaali läpinäkyvä teippi käy – navan yli riittää. Se on niin pieni vaiva, mutta niin suuri teko.

Missä näitä akkuja voi tarkemmin ottaen palauttaa?

• Kauppojen paristonkeräyslaatikot: Nämä löytyvät usein ruokakauppojen, kioskien, huoltoasemien ja elektroniikkaliikkeiden sisäänkäyntien läheltä. Ne ovat helposti saatavilla ja maksuttomia. Esimerkiksi Lidl, K-Marketit, Prisma, Verkkokauppa.com.
• Kunnalliset vaarallisen jätteen vastaanottopisteet: Kuten kierrätyskeskukset tai Sortti-asemat. Nämä soveltuvat erityisesti silloin, jos sinulla on suurempi määrä akkuja tai muita vaarallisia jätteitä.
• Suuremmat SER-pisteet: Joskus yli 25 cm pitkät laitteet (ja niiden sisällä olevat akut) palautetaan elektroniikkaliikkeisiin tai SER-vastaanottopisteisiin. Puhelinakut ovat pieniä, joten edelliset kohdat pätevät useimmiten.

Tämä on oikeastaan aika kiehtovaa, kuinka pienistä osasista rakentuu suurempi ekosysteemi. Akun elinkaari ei pääty, kun puhelin sammuu lopullisesti, vaan se jatkuu – toivottavasti – uutena raaka-aineena. Se on kuin pieni pala jatkuvaa liikettä, elämää. Ja me voimme valinnoillamme vaikuttaa siihen, mihin suuntaan se liike jatkuu. Minä pyrin aina viemään akut oikeaan paikkaan, vaikka välillä ne kerääntyvätkin laatikkoon odottamaan sopivaa hetkeä. Sen teippaamisen toistan itsellenikin joka kerta.

Mihin viedä vanhat puhelimen akut?

Muistatko sen tunteen, kun kädessäsi on vanha, tyhjäksi käynyt puhelin? Se paino, se hiljaisuus. Se on kuin tarina, joka on kerrottu loppuun, jokainen pikseli, jokainen soittoääni on kuiskaus menneisyydestä. Nämä pienet, kannettavat sydämet, jotka ovat roikkuneet taskussamme, antaneet meille yhteyden maailmaan, nekin ansaitsevat paikan levätä.

Ne eivät kuulu roskikseen, ei todellakaan. Niissä on vielä voimaa, tai ainakin potentiaalia. Ne ovat matkustaneet mukanamme, nähneet auringonnousut ja auringonlaskut, olleet todistamassa niin monia hetkiä, joita emme enää muista tarkasti, mutta jotka ovat olleet olemassa.

• Kauppojen paristonkeräyslaatikot: Nämä ovat kuin pieniä siirtolaatikkoja, joihin pienet sähköiset olennot voivat löytää uuden alun. Ne ovat helppo tapa antaa niille jatkoaikaa.
• Vaarallisen jätteen keräyspisteet: Joskus nämä pienet ihmeet tarvitsevat erikoiskohtelua. Vaarallisen jätteen pisteet ovat kuin turvasatamia, joissa ne käsitellään oikein, kunnioittaen niiden menneisyyttä ja sen, mitä ne ovat antaneet.

Ja muista, teippaa ne navat! Se on kuin pieni peitto, suojaamaan niitä, ennen kuin ne matkaavat eteenpäin. Se on pientä huolenpitoa, ennen kuin ne löytävät uuden tehtävänsä tai muuttuvat osaksi jotain uutta. Se on kuin loppuhalaus, kun hyvästelemme ne.