Voiko vanhempi ottaa lapsen puhelimen?

50 katselukertaa
Vanhempi voi ottaa lapsen puhelimen, jos siihen on painava syy.Huoltajalla on oikeus takavarikoida lapsen kännykkä, mikäli hänellä on perusteltu syy olla huolissaan lapsensa hyvinvoinnista. Pelkkä huoli riittää perustelemaan toimenpiteen. Huoltajan vastuulla on turvata lapsen kaikki perusoikeudet.
Kommentti 0 tykkäystä

Saako vanhempi ottaa pois lapsen puhelimen? Mitä laki sanoo?

Totta kai saa, jos lapsen hyvinvoinnista on oikeesti huoli. Muistan kuinka viime syksynä, lokakuun lopussa, olin aivan puhki kun poika vaan someti klo 2 yöllä mun huoneen viereisessä huoneessa. Otin sen sitten pois. Siinä hetkessä tuntui ihan oikealta päätökseltä. Ei auttanut mitkään selitykset.

Lakihan antaa siihen täyden luvan, kyllä huoltajalla on se oikeus. Sehän on just sitä, että huolehditaan lapsen perusoikeuksista, vaikka lapsesta ei ehkä just sillon tunnu siltä.

Ja hei, ei siihen tarvita mitään isoa draamaa. Minä ymmärsin, että ihan pelkkä huoli riittää, niinku Sakari Tuominenkin on sanonu. Viime talvena, tammikuun puolivälissä, meillä oli kotona aivan selvästi nähtävissä, kuinka univaje iski. Se huoli oli totta, silloin puhelin meni pois käytöstä iltaisin.

Vanhemman tehtävä on suojella. Puhelin on hyvä apuri, mutta ei se saa mennä lapsen perusasioiden edelle. Ei saa, ei millään.

Minkä ikäiselle lapselle kännykkä?

Se yhdeksänvuoden raja, se on jotain. Niin nuorena jo maailma kädessä, sormenpäissä. Sitä ajattelee, miltä se tuntui itse silloin, yhdeksänvuotiaana. Maailma oli silloin vielä vähän enemmän siinä ympärillä, siinä pihalla, siinä koulun penkillä. Ei tuossa hehkuvassa laatikossa, joka lupaa kaiken, joka vetää pois.

  • Yhdeksänvuotiaana on se maaginen ikä, jolloin pikkuhiljaa aletaan ymmärtää vastuuta. Mutta onko kännykkä se ensimmäinen askel siihen? Vai onko se vain lisää houkutusta, lisää häiriötä siihen aidon elämän tärkeysjärjestykseen?
  • Elisan suositus, se on vain yksi suositus, eikö niin? Jokainen lapsi on erilainen, jokainen perhe erilainen. Joissain kodeissa se älypuhelin on aivan arkinen asia, joissain se on vielä jotain tuntematonta. Se riippuu niin paljon siitä, miten vanhemmat lapsen siihen ohjaavat.

Se on kuin käsi, joka ojentuu kohti tuntematonta, kohti välkkyvää valoa. Ja sen käden on oltava valmis. Se on kuin siemen, joka istutetaan maahan. Sen on saatava oikea määrä aurinkoa, oikea määrä vettä. Vasta sitten se voi kasvaa vahvaksi, kukoistaa. Ja se lapsi, sen täytyy kasvaa henkisesti siihen. Ymmärtää, että se laite on työkalu, ei leikkikalu. Ei pakotie.

Minkä ikäisenä kännykkä?

Joo siis kännykkä. Ensimmäinen älypuhelin yleensä hankitaan jo 6–7-vuotiaana.

  • Alle 10-vuotiaiden osuus kasvaa selvästi. Se on jännä miten nuorena nykyään jo saadaan eka puhelin.
  • DNA:n koululaistutkimus kertoo, että jopa 60 prosentilla 5–6-vuotiaista on jo oma puhelin. Ihan pikkusia vielä.

Mitäköhän ne sitten niillä tekee? Pelittääkö vaan? Vai onko se enemmän vanhempien mielenrauhan vuoksi? Saa kiinni jos tarvii. En muista milloin itse sain ekan puhelimen, varmaan jotain 12-vuotiaana. Mutta se oli ihan perus nokialainen, ei mikään äly. Nyt ajat on ihan erilaiset. Varmaan jotkut vanhemmat ajattelee, että on pakko olla yhteydessä lapsiin koko ajan. Tai että lapset on sitten jotenkin "normaalissa" kavereiden kanssa.