Kuka ylläpitää kanta-palvelua?

Kuka ylläpitää kanta-palvelua? Kelan rooli sovelluksessa

Valtakunnallisen digitaalisen sote-palvelun kehityksen ja taustojen ymmärtäminen auttaa suomalaisia hahmottamaan tämän laajentuneen järjestelmän kokonaisuutta. Virallisen mobiilisovelluksen ottaminen osaksi omaa arkea suojaa tärkeitä oikeuksia sekä estää tietojen väärinkäsityksiä asioinnissa. Selvitä tarkasti kuka ylläpitää kanta-palvelua ja tutustu virallisiin tilastotietoihin palvelun käytöstä oman terveydenhoidon tueksi.

Kuka ylläpitää Kanta-palvelua ja vastaa sen kehityksestä?

Kansaneläkelaitos eli Kela ylläpitää Kanta-palveluja, jotka muodostavat Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisen selkärangan. Vaikka Kela vastaa järjestelmän käytännön pyörittämisestä ja teknisestä toiminnasta, kuka kehittää kanta palveluja? Kanta-palveluja kehitetään tiiviissä lakisääteisessä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa (source: 2, 1.2.13). Tämä kolmikko varmistaa, että suomalaisten sote-tiedot liikkuvat turvallisesti apteekkien, lääkärien ja kansalaisten välillä.

Monelle suomalaiselle Kanta-palvelu tarkoittaa nimenomaan OmaKanta-verkkopalvelua tai puhelinsovellusta. kanta palvelujen ylläpitäjä eli Kela huolehtii siitä, että nämä järjestelmät pysyvät pystyssä vuorokauden ympäri, vaikka hoidamme asioitamme välillä ruuhka-aikoina. Muistan itsekin, kun aluksi pohdin, minne sähköiset reseptini oikein tallentuvat ja uskaltaako järjestelmään luottaa. Vuosien kokemus sote-ratkaisujen seurannasta on kuitenkin osoittanut, että Kelan tiukat tietoturvastandardit suojaavat potilastietojamme tehokkaasti.

Eri organisaatioiden vastuujako Kanta-palveluissa

Kanta-kokonaisuuden pyörittämiseen tarvitaan kolmen suuren toimijan saumatonta yhteistyötä, sillä yhdelläkään virastolla ei ole yksinään resurssseja tai toimivaltaa kaikkeen. Järjestelmä on rakennettu siten, että strateginen johto, sisällön ohjaus ja tekninen toteutus on erotettu omiksi selkeiksi vastuualueikseen.

Vastuujako jakautuu käytännössä seuraaviin rooleihin: Kela (Kansaneläkelaitos): Tekninen ylläpitäjä, joka hoitaa konesalit, järjestelmäpäivitykset, koodauksen sekä OmaKanta-sovelluksen ja -verkkopalvelun toimivuuden (source: 2, 1.1.11). THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Määrittää, mitä tietoja järjestelmään tallennetaan ja miten potilaskertomukset tai sosiaalihuollon päätökset luokitellaan yhtenäisesti (source: 2, 1.2.13). STM (Sosiaali- ja terveysministeriö): Vastaa koko järjestelmän strategisesta ohjauksesta, budjetoinnista sekä lainsäädännön valmistelusta.

Tämä tyonjako saattaa kuulostaa byrokraattiselta. Mutta se on välttämätöntä. Ilman Kelan teknistä osaamista järjestelmä kaatuisi, ja ilman THL:n ohjausta eri sairaalat kirjoittaisivat tietoja täysin eri muodoissa, jolloin tieto ei siirtyisi eteenpäin.

OmaKanta ja uusi OmaKanta-sovellus osana kokonaisuutta

OmaKanta on valtakunnallinen kansalaisten käyttöliittymä laajempaan Kanta-palvelujen kokonaisuuteen, josta jokainen voi tarkastella omia terveystietojaan (source: 2, 1.2.3). Palvelun merkitys suomalaisten arjessa on kasvanut valtavaksi: pelkästään vuonna 2025 palvelua käytti 3,25 miljoonaa henkilöä. Kirjautumisia tähän sote-palveluun kertyi saman vuoden aikana huimat 41,1 miljoonaa kertaa. ^[2]

Kela ja kumppanit toivat hiljattain tarjolle virallisen mobiilisovelluksen. OmaKanta-sovelluksella on jo lähes omakanta ylläpito ja puoli miljoonaa käyttäjää, ja se on helpottanut esimerkiksi reseptien uusimista puhelimella. Käyttäjäkyselyssä, johon vastasi 14 200 ihmistä, sovellus saikin erityistä kiitosta nopeasta ja turvallisesta kirjautumisesta. ^[3] Joskus sovellusten ensimmäiset versiot voivat olla kankeita - ja itsekin hieman tuskastuin alkuaikoina vanhan verkkosivuston mobiilikäyttöön - mutta uusi sovellus on korjannut nämä käytettävyysongelmat sujuvasti.

Miten Kanta-palvelujen ylläpito rahoitetaan?

Kanta-palvelujen ylläpito rahoitetaan julkisista varoista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta kerättävillä maksuilla. Järjestelmän käyttö on kansalaisille täysin ilmaista, mutta sen taustalla olevat kustannukset katetaan valtion budjetista ja sote-palvelujen tuottajien maksuosuuksista. Tämä takaa sen, että digitaalinen asiointi pysyy yhdenvertaisena kaikille asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta.

Kanta-palvelun eri asiointitapojen vertailu

Kanta-palveluja voi käyttää nykyään sekä perinteisen verkkosivuston että uuden mobiilisovelluksen kautta. Molemmilla on omat vahvuutensa arjen tilanteissa.

OmaKanta-verkkopalvelu (kanta.fi)

• Toimii kaikilla laitteilla, joissa on nettiselain, erityisen mukava käyttää tietokoneen suurelta näytöltä
• Vaatii aina vahvan tunnistautumisen pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella uutta istuntoa varten
• Kaikki mahdolliset Kanta-toiminnot, kuten laajojen hyvinvointitietojen syöttäminen ja elinluovutustahdon kirjaaminen

OmaKanta-sovellus ⭐

• Ladattavissa älypuhelimille ja tableteille virallisista sovelluskaupoista
• Ensimmäisen kerran jälkeen nopea kirjautuminen sormenjäljellä, kasvotunnistuksella tai PIN-koodilla
• Käytetyimmät toiminnot, kuten reseptien uusimispyynnöt, laboratoriotulokset ja rokotusmuistutukset

Matin asiointikokemus: Reseptin uusiminen mobiilissa

Matti, 45-vuotias helsinkiläinen toimistotyöntekijä, tarvitsi kiireellisesti uusinnan säännölliselle reseptilääkkeelleen illalla työvuoron jälkeen. Hän oli aiemmin kokenut kanta.fi-sivustolle kirjautumisen työlääksi tietokoneella, koska avainlukulistan etsiminen vei aina aikaa.

Matti päätti ladata puhelimeensa uuden OmaKanta-sovelluksen sovelluskaupasta. Ensimmäinen tunnistautuminen vaati pankkitunnuksia, ja prosessi tuntui aluksi hieman nihkeältä pienten ruutujen vuoksi.

Matti kuitenkin huomasi, että ensimmäisen kerran jälkeen sovellukseen sai kytkettyä sormenjälkitunnistuksen. Tämä muutti kaiken, eikä hänen tarvinnut enää koskaan kaivaa pankkitunnuksia esiin pelkkää nopeaa vilkaisua varten.

Matti jätti reseptin uusimispyynnön suoraan sovelluksesta parilla klikkauksella. Seuraavana päivänä hän sai puhelimeensa push-ilmoituksen hyväksytystä reseptistä ja pääsi suoraan apteekkiin ilman yhtäkään soittoa terveyskeskukseen.