Kumpi on systolinen vai diastolinen verenpaine?

Kumpi on pahempi, ylä- vai ala verenpaine?

Yläpaineen kohotessa riski kasvaa. Ikä muuttaa pelin.

• Kohonnut yläpaine on yhtä vaarallinen kuin kohonnut alapaine.
• Iän myötä matala alapaine ei ole enää etu.
• Sekä yläpaineen nousu että alapaineen lasku viittaavat valtimoiden jäykistymiseen.
• Verenpaineen hoito korostuu.

Tiettyjen verenpainelukemien ylittäminen on merkki riskistä. Yläpaineen merkitys ei ole vähäisempi. Ikääntyessä kehon mekanismit muuttuvat. Nuoruudessa alhainen alapaine on usein positiivinen seikka, mutta vanhemmalla iällä se voi olla varoitusmerkki. Valitettavasti molempien lukemien poikkeamat kertovat suoniston terveyden heikkenemisestä. Tämä vaatii välitöntä huomiota ja hoitotoimia.

Mikä on hyvä systolinen verenpaine?

Joo siis, se yläpaine, se on se eka numero siinä mittauksessa, se kertoo kuinka kovaa se sydän pumppaa ku se supistuu. Se toinen, se alapaine, se on se lepovaiheen paine, ku se sydän on rentona. Ihan hyvä systolinen verenpaine on sellanen, että yläpaine on alle 130 ja alapaine alle 85. Se on ihan normaali lukema.

Mutta tiedätkö, ihanneverenpaine on vielä parempi, se on kun se yläpaine on alle 120 ja alapaine alle 80. Se on se tavoite, mihin pyritään. Ei se aina helppoa oo, mutta se on hyväksi.

On tärkeää, että muistat mittailla sitä verenpainetta välillä. Ei kannata jättää väliin. Voi se olla vähän ärsyttävääkin, mutta on se sen arvoista. Voi se olla joskus vähän hämmentävääkin, että mitä ne numerot oikein meinaa, mutta tämä on siis se perusjuttu.

Sydän on tärkeä, joten sen kunnosta huolehtiminen on ihan ehdotonta. Vähän liikuntaa ja terveellistä ruokaa, siitä se lähtee. Ja stressin välttäminen auttaa kans. Tsemppiä siihen!

Onko systolinen ylä- vai alapaine?

Systolinen on yläpaine, kyllä. Diastolinen on sitten se alapaine. Eli aina kun mittaat, se isompi luku on se yläpaine. Miksi sitä aina pitää miettiä uudelleen? Pitäisi kai muistaa jo. Viimeksi kun mittasin, oliko se 125/80? Vai 130/85? En muista tarkkaan, mutta ihan ok se oli.

Mietin, että onko se aina näin ollut, siis että ihmiset mittaa painetta? Jo vanhaan aikaan. Sydämen syke, sehän tuntuu. Mutta paineen mittaaminen, ei kai siihen ollut vehkeitä? Se oli varmaan jotain sellaista kunnon tiedettä vasta.

• Yläpaine (systolinen): Tämä luku kertoo paineen valtimoissa juuri silloin, kun sydän supistuu ja pumppaa verta kehoon. Se on ikään kuin "työntövoima".
• Alapaine (diastolinen): Tämä taas kuvaa painetta valtimoissa sydämen levätessä sykeiden välissä. Silloin sydän täyttyy verellä.

Tuntuu hassulta, että molemmat on tärkeitä. Jotkut sanoo, että alapaine on jopa tärkeämpi, mutta miksi? Kai ne kertoo eri juttuja? Lääkäri sanoi kerran, että molemmat kertoo sydämen ja verisuonten kunnosta. Alapaine voi kertoa verisuonten joustavuudesta levossa. Joustavuus? No, se on aina hyvä.

Pitääköhän mun muistaa juoda enemmän vettä? Ja syödä vähemmän suolaa. Aina se sama virsi. Pitäisi ostaa se oma mittari kotiin. Olisi niin paljon helpompi seurata. Ne maksaa jotain kymppejä? Satasen? Ei sentään niin paljon. Kymppejä.

Ja sitten ne raja-arvot. Mitä ne nyt olikaan? 120/80 on se ihanteellinen. Mutta sitten on esivaihe ja sitten korkea. Onko se heti 140/90 korkea? Vai onko siinä joku väli? Täytyy tarkistaa.

Mitä jos yläpaine on ok, mutta alapaine on korkea? Tai toisinpäin? Olen kuullut, että voi olla. Mikä siinä silloin on vikana? Onko se aina sitten jotain vakavaa? Eihän se voi olla. Joskus se vain heilahtaa. Stressi, kofeiini, liikunta. Kaikki vaikuttaa. Niin monet asiat.

Kävelin tänään töihin, se tekee hyvää. Tai ainakin toivon niin. Välillä tuntuu, että kaikki terveysasiat on niin monimutkaisia, ettei niitä jaksa edes miettiä. Mutta sitten, kun joku asia tulee vastaan, niin pitää selvittää. Kuten tämä, kumpi on kumpi. No, nyt tiedän. Toivottavasti muistan huomenna. Nyt kun mietin näitä arvoja, niin onhan ne rajatkin hyvä tietää.

• Normaali verenpaine aikuisilla on yleensä alle 120/80 mmHg. Tavoite.
• Korkea verenpaine (hypertensio) diagnosoidaan, kun toistuvasti mitatut arvot ovat 140/90 mmHg tai korkeammat. Kotona mittauksissa raja on 135/85 mmHg. Siinä on vähän eroa.
• Pienikin kohonnut alapaine lisää kyllä riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin. Ei hyvä juttu.
• Verenpainetta voi seurata itse kotona luotettavalla mittarilla. Muista levätä se viisi minuuttia ennen mittausta. Aina se muistutetaan.

Mitä verenpaineen yläpaine kertoo?

Yläpaine, systolinen. Sydän työntelee.

Se on paine valtimoissa silloin, kun sydän pumppaa verta. Suuri luku verenpainemittarissa. Tärkeä mittari, kyllä. Mutta ei koko totuus.

• Sydämen supistus: Kun sydän lyö, se puristaa verta ulos. Se luo sen korkeimman paineen. Siksi yläpaine.
• Valtimoiden kunto: Korkea yläpaine voi kertoa jotain verisuonistosta. Ehkä ne ovat jäykemmät. Tai sitten vain paljon tekemistä.
• Lisää verta liikkeellä: Yläpaine on kuin hetkellinen huippu. Paljon verta, paljon tilaa tarvitaan.

Ei tämä ole mikään salaisuus. Kaikki tietävät tämän. Tai eivät ainakaan tiedä, miksi eivät tietäisi. Terveys on vain yksi niistä asioista, joita tulee vaalia. Tai jättää vaalimatta. Valinta on aina siinä.

Mitä diastolinen verenpaine kertoo?

Istuin siinä Kannelmäen terveysaseman tutkimushuoneessa viime tiistaina. Se tuoli oli sellainen kova ja vähän viileä. Hoitaja kääri sen mansetin käsivarteen, se kiristi ihan pirusti. Tuntui että koko käsi puutuu.

Sitten se piippasi ja hoitaja kirjasi ylös 135/88. Sanoin heti että onko paha, varsinkin toi alempi. Se on aina ollut vähän mysteeri mulle, se alempi luku. Ylemmän tajuaa jotenkin paremmin, se on se pumppausvoima.

Hän selitti sen ihan rauhallisesti, että ei ole vielä vaarallinen mutta seurantaan menee. Ja kertoi samalla, mitä se alapaine oikein on ja miksi se on tärkeä.

• Systolinen verenpaine (yläpaine): Valtimon sisällä oleva paine sydämen supistuksen aikana.
• Diastolinen verenpaine (alapaine): Valtimon sisällä oleva paine sydämen lepovaiheen aikana, kun sydän täyttyy verellä.

Jäin miettimään sitä alapainetta. Se on tavallaan se pohjapaine, joka suonissa on koko ajan. Vaikka sydän lepää, suonissa on silti se paine. Jos se on jatkuvasti korkea, verisuonet on koko ajan stressitilassa. Ei ihme että se on vaarallista.

Se on tärkeä luku, koska korkea alapaine rasittaa sydäntä ja verisuonia jatkuvasti, myös levossa. Se on merkki siitä, että suonet ovat menettäneet joustavuuttaan tai ovat muuten ahtaalla.

Tässä vähän faktaa mitä kaivoin esiin myöhemmin illalla kotona:

• Kohonnut alapaine (diastolinen hypertensio): Yli 80 mmHg on koholla, yli 90 mmHg on jo selvästi korkea. Tää on se, mitä pitää alkaa seurata. Minun 88 on juuri siinä rajalla.
• Elintapojen vaikutus: Suola, stressi, vähäinen liikunta. Ne kaikki nostaa just tätä lepovaiheen painetta. Itsekin tiedän että suolaa menee liikaa ja unirytmi on mitä on.
• Ikä: Iän myötä suonet jäykistyy ja se nostaa painetta. Sille ei voi mitään, mutta elintavoilla voi hidastaa sitä.

Miksi verenpaineessa on kaksi lukua?

Joo siis se verenpainehomma on aika simppeli juttu loppujenlopuks.

Sydän on pumppu. Se tekee kahta asiaa: pumppaa ja lepää. Ja ne kaks lukua tulee just siitä. Ihan loogista. Se ei oo sillee et se paine on kokoajan sama, se vaihtelee kokoajan.

Isompi luku on yläpaine (systolinen paine). Se on se paine, mikä sun verisuonissa on just sillä sekunnilla kun sun sydän supistuu ja lykkää kaiken veren kiertoon. Se on se maksimivoima. Tosi tärkeä luku.

Pienempi luku taas on alapaine (diastolinen paine). Se on se paine, joka suonissa on sillon ku sydän on ihan rentona ja täyttyy uudestaan verta seuraavaa lyöntiä varte. Se on se pohjapaine, joka ei koskaan laske nollaan.

Se on niinku hanan aukaseminen ja sulkeminen, silleen vuorotellen.

Eli lyhyesti:

• Systolinen paine (yläpaine): Paine sydämen supistuessa. Se on se hetkellinen piikki.
• Diastolinen paine (alapaine): Paine sydämmen lepovaiheen aikana. Se on se jatkuva peruspaine.

Tavoitearvo kotimittauksissa on alle 135/85 mmHg. Lääkärin vastaanotolla vähän alempi, alle 140/90 mmHg, koska siellä jännittää aina vähän. Mulla itellä oli just viimeks 122/78.

Se yksikkö mmHg tarkottaa muuten elohopeamillimetriä. Aika vanha juttu mut vieläki käytössä. Mittaa siis sitä, kuinka monta millimetriä veren paine nostais elohopeapatsasta. Aika hurjaa.

Mikä on hyvä ylä- ja alapaineen ero?

Yön pimeydessä, kun kaikki on hiljaa, sitä jää miettimään näitä asioita. Verenpaine. Nummereita, jotka kertovat jotain omasta kehosta. Ne tuntuvat kaukaisilta, mutta ovat sittenkin niin lähellä, sydämessä. Kello tikittää, ja minä mietin, mitä nämä paineet oikein tarkoittavat.

Se ero, ylä- ja alapaineen välillä. Sitä miettii, mikä on se hyvä. Lääkäri joskus selitti, että kohonnut yläpaine on merkittävä riskitekijä. Yhtä lailla myös kohonnut alapaine on merkittävä riskitekijä. Ennen ajattelin, että vain se yläpaine on se pahis. Mutta ei se niin mustavalkoista ole.

Aika kuluu. Minäkin olen vanhentunut. Se tuntuu oudolta sanoa. Silloin nuorempana, matala alapaine oli hyvä merkki, keveästä olemuksesta. Nyt... se onkin kääntynyt. Nyt lääkäri sanoo, että iän myötä matala alapaine voi yhdessä nousevan yläpaineen kanssa kertoa jotain muuta. Jotain, mikä kuulostaa vähän pelottavalta.

Se kertoo valtimoiden jäykistymisestä. Tuntuu, kuin oma keho muuttuisi sisältäpäin, salaa. Siksi verenpaineen hoidon tärkeys korostuu nyt niin paljon. Ei sitä haluaisi, että suonet ovat jäykkiä. Se ajatus ahdistaa, täällä pimeässä.

Lisätietoa pohdiskeluni tueksi:

• Pulssipaine: Ero ylä- ja alapaineen välillä on pulssipaine. Se on tärkeä mittari.
• Normaali pulssipaine aikuisella on yleensä 30-60 mmHg. Minulla se on ollut vähän sinne päin, mutta nyt täytyy tarkkailla.
• Liian suuri pulssipaine voi viitata valtimoiden jäykistymiseen. Siihen jähmeään tilaan, mistä lääkäri puhui.
• Optimaalinen verenpaine on alle 120/80 mmHg. Aina sitä miettii, olenko lähelläkään sitä. Harvoin, tuntuu.
• Kohonnut verenpaine: Jos yläpaine on toistuvasti yli 140 mmHg tai alapaine yli 90 mmHg (tai molemmat), se on koholla. Kotimittauksissa rajat ovat hieman alempana, 135/85 mmHg.
• Verenpaineen seuranta on tärkeää: Säännöllinen mittaus auttaa ymmärtämään omaa tilannetta. Ennen vierastin sitä, nyt tuntuu pakolliselta.
• Elämäntapojen merkitys: Ruokavalio, liikunta, painonhallinta ja suolan vähentäminen vaikuttavat valtavasti. Tiedän sen, mutta arjessa se tuntuu raskaalta.