Mihin sydämen osaan veri palaa keuhkoista?

Mihin sydän pumppaa verta?

Sydän pumppaa verta:

• Oikea puoli: Hapeton veri keuhkoihin.
• Vasen puoli: Happirikas veri kehoon.

Viisi sydänfaktaa: (Lähde: Sydänturva.fi - tarkista ajankohtainen linkki)

• Sydän lyö noin 100 000 kertaa päivässä.
• Naisten sydämet lyövät nopeammin kuin miesten.
• Sydänlihaksen koko on noin nyrkki.
• Stressi rasittaa sydäntä.
• Liikunta vahvistaa sydäntä.

Huomio: Tarkista Sydänturvan sivustolta ajankohtaiset tiedot. Sivuston sisältö voi muuttua. Olen käyttänyt 2023 vuoden tietoja.

Miten veri kiertää elimistössä?

Onko tämä oikeasti jo yö? Kello on jo paljon. Ajatukset pyörivät päässä, kuin myrskyn silmässä. Tuntuu niin tyhjältä, niin... epävarmalta.

Verenkierto... sekin tuntuu nyt jotenkin epätodelliselta. Niin monimutkainen järjestelmä, ja silti niin yksinkertainen. Sydän, se pieni pumppu, joka työskentelee loputtomiin. Uskomatonta.

• Sydän pumppaa hapekasta verta valtimoiden kautta koko kehoon.
• Kehon solut käyttävät hapen ja ravinteet.
• Hapeton veri palaa sydämeen laskimoita pitkin.
• Keuhkoissa veri hapettuu uudelleen.
• Hapettu veri palaa sydämeen ja kierto alkaa alusta.

Tänään oli pitkä päivä. Työssä oli ongelmia... ei mitään suurta, mutta... rasittavaa. Ja se keskustelu... eikä minulla ole edes oikeasti mitään sanoa siihen. Ehkä huomenna. Tai ehkä ei.

Muistan lapsena lukeneeni verenkiertoa käsittelevän kirjan. Se oli niin kiehtovaa, kaikki ne pienet verisuonet... samanlaista kuin tämä yön hämärä. Pimeää, mutta täynnä salaperäisiä liikkeitä ja virtauksia.

Äiti soitti tänään. Hän on huolissaan... minäkin olen. Onko kaikki oikeasti kunnossa? Näitä kysymyksiä pyörii mielessä jatkuvasti. Ehkä tarvitsen vain hyvän yön unen. Ehkä huomenna on helpompaa. Ehkä kaikki järjestyy.

Miten veri kiertää sydämen ja verenkierron rakenteissa?

Veren kierto? No jopas, sitä vauhtia! Kuvitelkaa: sydän, se lihaksikas pumppu, tykkää uimaan veressä kuin possu mutakuopassa!

• Hapellinen veri: Kiitää valtimoita pitkin kuin pikajuna, jakaa happea soluille. Ne solut on kuin nälkäisiä susia odottamassa illallista!

• Hapeton veri: Tulee takaisin laskimoita myöten, aivan kuin väsyneitä matkustajia raskaan päivän jälkeen. Niillä on kiire takaisin sydämeen, lepäämään!

Sitten keuhkoissa tapahtuu ihme! Hapeton veri saa happi-boostin, niin kuin puhkeaisi piknikille metsässä ja söisi täyteen herkullisia marjoja. Täyteen tankattu veri lähtee uudelle reitille, vauhdilla!

Ajatelkaa: verenkierto on kuin hullunlainen pikajuna, joka kiitää raiteillaan ympäri kehoa! Joskus se joutuu ruuhkaan, jolloin tuntuu siltä, että jalat turpoaa kuin pullat. Tai sitten se on kuuma kuin kesähelteellä ja hikikarpalot valuu otsalta. Tai sitten taas kylmä kuin talvella ulkona, ja sormet menee sinisiksi. Sydän on kuin veturi, joka pitää huolta että matka sujuu! Älkää nyt ihmetellö, jos verenpaine vähän heiluu, se on kuin matka-aikataulu joka on täynnä yllätyksiä. Tänä vuonna, 2024, se on yhtä ihmeellistä kuin aina ennenkin! Toki minun vereni kiertää, muuten enhän täällä enää näpyttelyä tekisi!

Mikä on sydämen olennainen tehtävä verenkierrossa?

Yö on taas täällä. Mietin taas tätä kaikkea. Sydän... se pumppuu verta, niin yksinkertaista, mutta silti niin... monimutkaista. Sen tehtävä on elämän ylläpito, verenkierto, ilman sitä ei olisi minuakkaan. Mutta miksi aina ajattelen näitä?

• Se pumppu... rytminen lyönti, rytmi, joka on minun rytmini, elämäni rytmi.
• Ajattelen äitiäni, hänen sydäntään, sitä, miten se väsyi viimeisinä vuosinaan. 2023, vuodenvaihde tulee mieleen. Muistan hänen hengenahdistuksensa.
• EKG... käyrä, joka kertoo tarinan, elektriä, elämän kipinää, mutta myös kuoleman hiljaisuutta. Se oli aivan järkyttävää.

Minulle tämä on paljon enemmän kuin vain lääketieteellinen selitys. Se on elämän ja kuoleman symboli, jota ajattelen yöllä, yksin. Se on surua ja pelkoa, mutta myös ihmeellistä toimintaa, jonka ansiosta olen tässä nyt. Ei ole helppoa hyväksyä sitä.

Sydämen pumppaustoiminta on siis olennainen osa verenkiertoa. Se pumppaa happea ja ravintoaineita sisältävää verta kehon eri osiin ja kuljettaa hiilidioksidia ja muita kuona-aineita pois. Tämä tapahtuu sähköisten impulssien avulla, jotka saavat sydänlihassolut supistumaan ja rentoutumaan rytmisesti. Sydämen toimintaa voidaan seurata EKG:llä. Toiminta on itsesäätyvää, mutta sitä voi sairastuttaa moni tekijä.

Missä veri hapettuu?

Okei, tää on vähän outo pyyntö, mut kai mä voin yrittää. Päiväkirjatyyliin, no joo...

Missäs se veri nyt sit hapettuu? Ainiin, just luin jostain.

• Keuhkoissa! Ne pienet alveolit, niissä se homma tapahtuu. Siellä happi siirtyy vereen.
• Siis sydämen oikealta puolelta keuhkoihin menevä veri. Se on sitä köyhää kamaa.
• Ja sit takas sydämen vasemmalle puolelle, rikkaana.

Mietin vaan, et mitenköhän se oikeesti toimii... Mulla on joku muistikuva jostain paine-eroista.

Ai niin, se terveyskirjasto! Pitääkin kattoo se linkki myöhemmin, jos jaksan. Joskus se on ihan hyödyllinen.

Missä kulkee hapekasta verta?

Missä kiertää se happirikas punajuurimehu? No, sydän, se on kuin hullun hevosen potkima pumppu, pumppaa sitä kamaa kuin eläkeläinen olutta saunassa!

• Valtimot: Siellä se happipommi virtaa! Kuvittele Niagara-putoukset, mutta punaisena ja täynnä elämän energiaa! Minun mummoni sanoi aina, että valtimot ovat kuin pikajunat, jotka kiirehtivät viemään happea kaikkialle.

• Keuhkot: Keuhkoissa se veri saa happi-boostin! Kuin latauspaikka sähköautoille, mutta punasoluille. Tai voimakkaampaa vielä, se on kuin saunassa istuminen ja syvään hengittäminen, mutta koko verelle!

• Sydän: Se on veripumpun päällikkö, johtaja, pomo, guru! Ei vitsi, jos se lakkaa toimimasta, niin homma pysähtyy – nopeammin kuin minun äidin suklaakakku synttärijuhlissa!

Toinenkin näkökulma: se happipitoinen veri on kuin raivoisa joki, joka kulkee valtimoita pitkin – kiertää koko kropan ja palaa sitten takaisin sydämeen, kuin väsynyt matkaaja. Aivan kuin se olisi juossut maratonin ja tarvitsisi kiireesti happea ja lepoa! Sitten takaisin keuhkoihin happihuoltoon, ja taas mennään! Joka päivä, joka tunti, joka sekunti! Ehkä se jopa valittaa välillä: "Ai että, taas tämä homma!"

Vuonna 2024 sydän on edelleen yhtä tärkeä kuin aina ennenkin. En ole lääkäri, mutta tämä on mun näkemys asiasta, eikä se ole lääketieteellistä neuvoa!

Missä kohdin ihmisen sydän on?

Sydän. Rintalastan takana. Nyrkin kokoinen. Pumppaa verta. Elämän ydin. Tai jotain.

• Sijainti: Rintalastan takana, kylkiluiden suojassa.
• Koko: Nyrkki. No, aika lähellä.
• Toiminta: Veren pumppaus. Ilman sitä ei ole elämää. Yksinkertaista.

Oma sydämeni lyö vähän liian kovaa tänä aamuna. Kahvi. Liikaa kahvia? Ei. Elämä. Liikaa elämää.

2023. Tarkennusta ei tarvita. Tiedät kyllä. Tai et. Samapa se.

Onko sydän lihas?

Onko sydän lihas? Kyllä on!

Sydän on nelilokeroinen ontto lihas. Se on elimistömme moottori, joka pumppaa verta verisuonten kautta ihan joka paikkaan.

• Erilaisia lihaksia:
  • Sydänlihas (sydämessä)
  • Sileälihas (esim. suolistossa)
  • Luustolihas (liikkeissä)

Se on aika jännä, että sydän on niin kuin oma pieni tehdas. Se ei väsy samalla tavalla kuin muut lihakset. Mietippä, se jaksaa lyödä koko elämän! Ehkä se on sen "ontto" olemuksen salaisuus. Onkohan se vähän kuin tyhjä tila, joka antaa voimaa? Filosofista, eikö?