Mikä on pahin muistisairaus?

Mikä on pahin muistisairaus? Yleisin vs nopeiten etenevä

Pysyvän aivomuutoksen ymmärtäminen auttaa varautumaan tulevaan ja tunnistamaan oireet ajoissa. Moni pohtii, mikä on pahin muistisairaus, kun perheessä kohdataan toimintakyvyn muutoksia. Oikean tiedon avulla läheiset saavat tukea henkisesti raskaaseen tilanteeseen ja pystyvät varmistamaan potilaalle parhaan mahdollisen hoidon arjessa. Tutustu eri sairauksien piirteisiin vakavien seurauksien välttämiseksi.

Mikä on pahin muistisairaus?

Kysymys siitä, mikä on pahin muistisairaus, voi liittyä moniin eri tekijöihin, eikä siihen ole yhtä yksiselitteistä lääketieteellistä vastausta. Sairauden kokeminen pahimpana riippuu täysin siitä, tarkastellanko tilastollista yleisyyttä, oireiden luonnetta vai etenemisnopeutta arjessa.

yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, joka kattaa noin 60-70 prosenttia kaikista neurokognitiivisista häiriöistä. ^[1] Se on maailmanlaajuisesti ja Suomessa kaikkein suurin terveyshaaste muistisairauksien joukossa. Vaikka se etenee hitaasti, sen aiheuttama persoonallisuuden ja toimintakyvyn asteittainen mureneminen tekee siitä monen silmissä pelottavimman sairauden.

Toisaalta lääketieteellisesti ajateltuna jokin harvinaisempi muistisairaus voi tuntua yksittäisen perheen kohdalla huomattavasti rajummalta. Mutta ennen kuin pureudumme siihen, miksi eri sairaudet tuntuvat niin raskailta, paljastan erään kriittisen virheen, jonka lähes 90 prosenttia sairastuneiden läheisistä tekee alkuvaiheessa - palaamme tähän tarkemmin oppaan loppuvaiheessa.

Vakavin muistisairaus arvioidaan oireiden ja eliniän perusteella

Kun ihmiset pohtivat, mikä on vakavin muistisairaus, he usein miettivät sitä, kuinka nopeasti tauti vie itsenäisen toimintakyvyn tai kuinka dramaattisesti se muuttaa ihmisen käytöstä.

Esimerkiksi otsa-ohimolohkorappeuma (FTD) iskee usein nuorempiin, tyypillisesti 45-64-vuotiaisiin työikäisiin ihmisiin. Se ei aluksi tuhoa muistia, vaan muuttaa ihmisen persoonallisuutta, aiheuttaa estottomuutta, arvostelukyvyn katoamista ja sosiaalista tahdittomuutta. Elinajanodote ensioireista menehtymiseen on tässä sairausryhmässä keskimäärin vain noin 8 vuotta ^[2]. Läheisille tämä on usein henkisesti raskain sairaus, sillä tuttu ihminen tuntuu katoavan korvien välistä, vaikka muistot olisivat vielä tallessa.

Toinen oireiltaan äärimmäisen kuormittava muoto on Lewyn kappale -tauti, jossa jopa 80 prosenttia potilaista kärsii jo varhaisessa vaiheessa hyvin yksityiskohtaisista ja pelottavista näköhallusinaatioista. Kun tähän yhdistetään rajut vireystilan vaihtelut ja Parkinsonin taudin kaltaiset liikkumisvaikeudet, arjesta tulee nopeasti turvattomuuden ja sekavuuden värittämää. Elinaika diagnoosista on tyypillisesti 5-8 vuotta, mikä tekee siitä etenemiseltään usein Alzheimeria aggressiivisemman.

Eri muistisairauksien vertailu: Eteneminen ja vaarallisuus

Jotta hahmottaisit eri aivosairauksien erot, on hyödyllistä katsoa, miten niiden etenemistavat ja vaaranpaikat eroavat toisistaan.

vaskulaarinen dementia vaarallisuus on toiseksi yleisin muistisairausmuoto, ja verisuoniperäisen muistisairauden eteneminen poikkeaa täysin Alzheimerin taudista. Kun Alzheimer nakertaa aivoja hitaasti ja tasaisesti ilman selkeitä tasannevaiheita, vaskulaarinen dementia etenee usein portaittain. Tila romahtaa äkillisesti pienen aivoinfarktin tai verenkiertohäiriön seurauksena, vakiintuu sille tasolle kuukausiksi tai vuosiksi, kunnes seuraava verisuonitapahtuma tuo uuden romahduksen. Sen etenemisvauhti ja vaarallisuus riippuvatkin täysin siitä, miten hyvin uudet aivoverenkiertohäiriöt saadaan pidettyä kurissa elintavoilla ja lääkityksellä.

Muistisairauden loppuvaiheen oireet ja avun tarve

Riippumatta siitä, mikä diagnoosi alun perin on ollut, muistisairauden loppuvaiheen oireet alkavat muistuttaa toisiaan saavutettuaan vaikean loppuvaiheen.

Loppuvaiheessa potilaat menettävät lähes kokonaan kykynsä suoriutua päivittäisistä toiminnoista. Puhekyky voi kadota kokonaan tai muuttua yksittäisiksi sanoiksi, kävelykyky heikkenee ja lopulta syöminen ja nieleminen vaikeutuvat. Tässä vaiheessa tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa. Monesti kuolinsyy ei ole itse muistisairaus suoraan, vaan sen seurauksena kehittyvä infektio, kuten nielemisvaikeuksista johtuva keuhkokuume, tai vaskulaarisissa muodoissa uusi sydän- tai aivoinfarkti.

Tämä vaihe on läheisille luopumisen aikaa. Siksi on tärkeää ymmärtää, että mikään näistä sairauksista ei ole pelkkää unohtamista - ne ovat kokonaisvaltaisia aivojen rappeumasairauksia.

Eri muistisairauksien piirteiden vertailu

Muistisairaudet eroavat toisistaan merkittävästi ensioireiden, etenemisen ja ennusteen perusteella. Alle on koottu neljän päätyypin keskeiset tekijät arjen kannalta.

Alzheimerin tauti

• Hidas, tasainen ja salakavala heikentyminen vuosien saatossa
• Lähimuistin heikentyminen ja uuden oppimisen vaikeus
• Tyypillisesti noin 4-8 vuotta diagnoosista, joskus jopa yli vuosikymmenen ^[3]

Vaskulaarinen dementia

• Portaittainen; äkilliset romahdukset aivotapahtumien yhteydessä
• Toiminnanohjauksen vaikeudet, hitaus ja kävelyvaikeudet
• Keskimäärin noin 5 vuotta, suuri riski uusille infarkteille ^[4]

Lewyn kappale -tauti

• Ailahteleva; hyvät ja huonot päivät vaihtelevat rajusti
• Vireystilan rajut vaihtelut ja yksityiskohtaiset näköharhat
• Tyypillisesti noin 5-8 vuotta sairastumisesta ^[5]

Otsa-ohimolohkorappeuma (FTD)

• Asteittainen sosiaalisen ja kielellisen toimintakyvyn mureneminen
• Persoonallisuuden muutokset, estottomuus ja käytöshäiriöt
• Keskimäärin noin 8 vuotta oireiden alkamisesta ^[6]

Matin perheen arki muuttui: Diagnoosista uuteen tasapainoon

Matti, 62-vuotias espoolainen insinööri, huomasi tekevänsä outoja virheitä töissä ja unohtelevansa sovittuja tapaamisia. Aluksi hän syytti pelkkää stressiä ja väsymystä, eikä suostunut hakeutumaan tutkimuksiin useaan kuukauteen.

Ensimmäinen yritys selvitä arjesta oli kalenterien ylitäyttäminen, mutta se vain lisäsi Matin paniikkia ja turhautumista, kun hän ei enää muistanut, mihin oli muistiinpanot laittanut. Perheessä riideltiin päivittäin unohteluista.

Lopulta muistitestien ja pään magneettikuvauksen jälkeen Matilla diagnosoitiin Alzheimerin tauti. Se oli shokki, mutta samalla helpotus, joka sai perheen lopettamaan Matin syyttelyn ja aloittamaan oireenmukaisen lääkityksen.

Nyt, vuosi diagnoosin jälkeen, Matti ja hänen vaimonsa ovat sopeutuneet tilanteeseen tekemällä kodista selkeämmän ja turvautumalla muistikoordinaattorin apuun. Matin vointi on lääkityksen ansiosta pysynyt vakaana, ja he nauttivat arjesta päivä kerrallaan.

Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yleisen tiedon jakamiseen eikä se korvaa ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Mikäli epäilet itselläsi tai läheiselläsi muistisairauden oireita, ota aina viipymättä yhteys omaan lääkäriin tai muistipolikliniikkaan oikeanlaisten tutkimusten aloittamiseksi.