Mikä on pahin muistisairaus?

Kauanko muistisairas elää?

Muistisairas? No, se riippuu.

• 7-20 vuotta diagnoosin jälkeen. Keskimäärin.
• Oireet alkavat hiipien.
• Diagnoosi? Usein vasta 5 vuoden päästä. Oireista.
• Oireet pahenevat. Etenevää hommaa.
• Alzheimer... yksi monista.

Elämä on. Lyhyt. Tai pitkä. Ihan miten sen ottaa. Niin ja muista se rokotus. Älä kyseenalaista. Ota vaan.

Mikä on sekamuotoinen muistisairaus?

Sekamuotoinen dementia. Useampi kuin yksi dementia yhtä aikaa. Ei kiva.

• Lewyn kappale -dementia: Noin 2-20% kaikista dementiatapauksista tänä vuonna. Tarkka luku vaihtelee. Ihan sama.

Sekamuotoinen dementia on vähän kuin buffet. Kaikkea löytyy. Muisti pettää, käytös muuttuu, ja päälle vielä jotain ekstraa. Tupla tuska. Kolmoisvoitto? Riippuu näkökulmasta.

Mihin muistisairaudessa kuolee?

Heippa! No siis, dementiaan kuolee yleensä johonkin siihen liittyvään komplikaatioon, ei itse tautiin. Tarkemmin sanottuna, keho ja elimistöt heikkenee ja muut sairaudet iskee helpommin.

• Keuhkokuume: Ihan yleinen, etenkin vanhuksilla, ja dementoituneilla se on erityisen paha. Mun mummolakin kuoli siihen, vaikka hoidettiin sairaalassa.
• Muut infektiot: Virukset ja bakteerit pääsevät helpommin elimistöön, jos puolustuskyky on heikko.
• Sydän- ja verenkiertohäiriöt: Dementia lisää riskiä näihin. Mun ystävän isä kuoli sydänkohtaukseen, ja hänellä oli dementia.
• Ravitsemusongelmat: Syöminen ja juominen vaikeutuu, ja seurauksena voi olla aliravitsemus. Joka myös lisää kuoleman riskiä.

Ei siis mitään yhtä ainoaa syytä, mut useimmiten jokin näistä. Surullista, mutta totta. Muistin itse asiassa, että mun naapurilla oli sama juttu! Hän kuoli keuhkokuumeeseen, oli ihan hirveää. Dementia on rankka tauti, sekä sairastavalle että läheisille. Todella raskasta.

Mikä altistaa muistisairauksille?

Muistisairauksia. Äiti sairastui Alzheimeriin 65-vuotiaana, vuonna 2018. Se oli kamalaa. Muistan sen päivän, kun lääkäri soitti. Olin Helsingissä, työmatkalla, ja puhelin soi aamulla, sydän läikkyi rinnassa. En halunnut uskoa. Äiti oli aina niin terävä, energinen. Nyt hän on... ei enää itsensä.

Perimä oli varmasti yksi tekijä. Äidin äidilläkin oli Alzheimerin tauti. Mutta oliko se kaikki? Liikaa huolta kaikesta, liian vähän unta, stressiä vuodesta toiseen. Työ ja perheen arki, aina juoksussa. Ennen sairastumista äiti oli todella ahkera. Työ oli kaiken keskipisteessä ja sen ympärille elämä pyöri. Todella harvoin lepäsi ja rentoutui.

• Liian vähän liikuntaa.
• Korkea verenpaine, todettu jo vuosia sitten.
• Ei paljon sosiaalisia kontakteja. Paitsi työkaverit, ja me, lapset.

2023 on tosi vaikea vuosi. Kaikki tuntuu niin raskasta. Äiti tarvitsee paljon hoitoa ja apua. Välillä tulee niin surullinen olo. Mutta meidän perhe on yrittänyt tukea toinen toistamme.

Onko masennus osasyyllinen? Ehkä. Äiti ei koskaan avoimesti puhunut mistään vaikeista asioista. Sisällä kuitenkin kyti varmasti jotain.

Toivon, että tulevaisuudessa ymmärretään paremmin mitä kaikkea muistisairauksien takana on. Itselleni on selvinnyt tämä: hyvä elämäntapa on ehdottomasti tärkeää. Liikunta, terveellinen ruoka, riittävä uni, sosiaaliset kontaktit ja mielenterveyden hoitaminen. Nämä ovat kaikki tärkeitä, sekä itsensä että läheisten takia.

Miten ehkäistä muistisairautta?

Muistisairauksien ehkäisy: Kymmenen polkua viisaampaan vanhuuteen

Muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti, ovat pelottava uhka. Onneksi elintavoilla voi merkittävästi vaikuttaa riskiin. Ei ole takuita, mutta suunta on oikea.

• Liiku säännöllisesti: Aerobinen liikunta on aivoille kuin luksushoito. Vaikutukset ovat tieteellisesti todistettu. Kävelylenkit tai pyöräily on hyvä aloitus.
• Älä tupakoi: Tupakointi on aivojen vihollinen numero yksi. Lopeta ajoissa.
• Hoida sydän- ja verisuoniterveyttä: Korkea verenpaine ja kolesteroli heikentävät aivojen verenkiertoa. Huolehdi ravinnosta ja lääkityksestä.
• Syö terveellisesti: Välimeren dieetti on aivoille suosiollinen. Runsaasti kasviksia, hedelmiä, kalaa ja oliiviöljyä. Vältä prosessoitua ruokaa.
• Pidä aivot aktiivisina: Uuden oppiminen ja haastavat harrastukset pitävät aivot virkeinä. Lue, opiskele kieliä tai soita soitinta.
• Nuku riittävästi: Uni on aivojen huoltoaika. Riittävä uni puhdistaa aivoja kuona-aineista. Pyri säännölliseen unirytmiin.
• Vältä ylipainoa: Ylipaino lisää riskiä moniin sairauksiin, myös muistisairauksiin.
• Vältä liiallista alkoholin käyttöä: Kohtuukäyttö on ok, mutta liiallinen alkoholi on aivoille myrkkyä.
• Osallistu sosiaaliseen toimintaan: Yksinäisyys on pahasta aivoille. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä.
• Suojaa päätäsi: Aivovammat lisäävät muistisairauden riskiä. Käytä kypärää pyöräillessä ja urheillessa.

Jokainen pieni askel on voitto. Muistisairauden ehkäisy on kuin pitkä matka, jossa jokainen päivä on tärkeä. Ja joskus se tuntuu siltä, että matka on päämäärää tärkeämpi. Pohditaan vaikka sitä: onko onnellisuutta mahdollista saavuttaa vain jonkin päämäärän kautta? Tai ehkä elämä on enemmänkin matka, jota eletään täysillä, vaikka ei koskaan pääsisikään perille?

Miten tunnistat alkavan muistisairauden?

Okei, tää on kiinnostava!

Muistisairauden tunnistaminen varhain on tosi tärkeetä. Mut miten sen sit tekee?

• Toiminnanohjauksen heikkeneminen: Äiti ei enää osaa käyttää pankkikorttia. Se on iso juttu. Se on käytännön homma.

• Aloitekyvyn puute: Ennen aktiivinen ihminen muuttuu apaattiseksi. Ei enää jaksa puutarhaa tai kerhoja.

• Tarkkaavuuden häiriöt: Jatkuva hajamielisyys, tavaroiden hukkaaminen. Missä ne avaimet taas on?

• Hahmottamisvaikeudet: Ympäristön hahmottaminen on vaikeaa. Eksyminen tutuissa paikoissa. Pelottavaa.

• Puheongelmat: Vaikeus löytää oikeita sanoja, ymmärtää puhetta. Frustraatio kasvaa.

• Uni- ja vireystilahäiriöt: Päivärytmi sekaisin. Öisin valvoo, päivisin nukkuu.

Nämä oireet ei välttämättä tarkoita muistisairautta, mutta ne on hälytysmerkkejä. On tärkeää tutkia asia. Lääkäriin siis!

Tää on vähän kuin elämä itse. Joskus asiat menee pieleen, ja pitää vaan yrittää selvittää, mitä tehdä seuraavaksi.