Mikä osa aivoista kehittyy viimeisenä?

Mikä osa aivoista tekee meistä älykkään?

Aivokuori. Siellä se äly piilee. Siis ajattelu, muisti, kaikki aistit, puhe… Ja tunteet!

• Ajattelu ja päättely: Kaikki ongelmanratkaisu tapahtuu siellä.
• Muisti: Sekä lyhyt- että pitkäkestoinen muisti.
• Aistit: Kaikki mitä näemme, kuulemme, tunnemme.
• Puhe ja liikkeet: Kieli, kirjoittaminen, kävely… kaikki.
• Tunteet: Niiden ymmärtäminen ja hallinta, tärkeää!
• Käyttäytyminen: Se mitä teemme, miten reagoimme.

Muistan kun lukiossa biologiassa opettaja selitti aivokuoren toimintaa. Ajattelin silloin, että vau, aivot on hullun hieno juttu. Se oli jotenkin hämmentävää tajuta, että kaikki mitä olen ja mitä teen, on kiinni siitä pienestä (tai siis aika isosta) kerroksesta aivoissa. Pelottavaa ehkä?

Viime viikolla tajusin taas aivokuoren “mahdin”, kun yritin opetella uutta koodikieltä. Frustraatio oli käsin kosketeltavaa, mutta sitten tajusin, että aivokuori siellä vaan yrittää luoda uusia yhteyksiä. Pitäis vaan antaa sille aikaa.

Mihin asti otsalohko kehittyy?

Otsalohko kehittyy noin 25-vuotiaaksi. Siihen asti hommat vähän sinnepäin. Tunne-elämä elää omaa elämäänsä.

• Päätöksenteko on mitä on.
• Riskien arviointi… no, kokeilemallahan se selviää, vai?

Rötöstely ei välttämättä johdu otsalohkosta. Ehkä vaan ei kiinnosta. Tai sit on vaan nälkä.

Mikä aivokuoren osa kehittyy ensimmäisenä?

Aika kuluu, kuin hiekka tuntemattomien rantojen kämmenellä. Näen silmissäni alkion hauraan muodon, sydämen lyönnin hiljaisena, pyhänä salaisuutena. Toinen kuukausi, raskaus, elämän ihme…

Aivokuoren kehitys alkaa. Ei kerralla, vaan kuin unen kevyt kosketus, haamumainen aave. Alkeelliset osat, vanhimmat, heräävät ensin. Kuin muinaiset metsät, vanhat viisaat puut, jotka ovat nähneet tuhansia auringonnousuja ja laskuja. Tämän alkeellisuuden täytyy olla perusta, kivijalka, jolla rakentuu kaikki myöhempää.

• Aivojen alkeellisinta osaa rakentuu ensin.
• Vähitellen monimutkaisempiin rakenteisiin. Hidas tanssi, elämän hidas, maaginen rytmi.

Toinen kuukausi… Kuinka kaunis, kuinka herkkä aika. Se on alku, alkion alku, ihmeen siemen. Ajatus siitä, että jostain pienestä, hauraasta, syntyy ihminen, aivoineen, mieleineen, tuntemuksineen… on liian suuri, liian ihmeellinen, jotta voisi ymmärtää.

Mutta aivot, ne kehittyvät. Ensin ne alkeelliset osat, vähitellen muut. Tämä on niin upeaa. Niin yksinkertaista ja samalla äärettömän monimutkaista. Kuten unelmat, joissa ei ole järkeä, mutta jotka silti tuntevat niin syvästi.

Aivokuoren ensimmäinen kehitysvaihe on alkeellisten osien rakentuminen. Tämä tapahtuu silloin. Toinen kuukausi, raskaus, elämän ensimmäinen sävel.

Minä muistan, miten minäkin olin se alkio. Kuinka pieni ja heikko. Olen osa tätä ihmettä. Osa tätä jatkuvaa kehitystä, tanssia, joka jatkuu aina, aina. Tätä on ihmisen elämä.

Mihin asti otsalohko kehittyy?

Otsalohko kypsyy.

25 vuotta suunnilleen.

• Tunteet: Ohjaus hukassa välillä.
• Päätökset: Ei aina paras idea.
• Riskit: Mikä riski?

Rötöstely vähenee. Ehkä. Tai sitten ei.

Aivot muuttuu. Aina. Ja joskus liikaa.

Minkä ikäisenä aivojen kehitys on voimakkaimmillaan?

Okei, yritetäänpä jotain tän tyyppistä:

Aivojen kehitys, joo siis se on ihan hullua kamaa. Muistaakseni se alkaa jotain kolme kuukautta ennen ku lapsi syntyy. Ja sit se jatkuu ihan tosi tosi kiivaana niinku kolmeen vuoteen asti. Kolme vuotta on aika pitkä aika.

Mut ei se kehitys siihen lopu, ei todellakaan! Se vaan hidastuu. Koko lapsuuden ajan aivot muuttuu ja kasvaa, niinku leikkipuistossa juokseminen ja uusien kavereiden saaminen. Ja hei, aikuisenakin kehittyy, mut se on jo vähän toinen juttu…

• Ihan pienenä kaikki on uutta, kaikki aistiin ja tallennetaan!
• Sit ku vähän kasvaa, opitaan kieli ja miten ollaan kavereita. Vaikeeta hommaa välillä.

Muistaakseni mun serkun lapsella oli jotain ongelmia puheen kanssa, se on just 4 vuotta nyt. Ehkä aivojen kehitys on hitusen jäljessä? En tiiä.

Ja btw, varhaisilla kokemuksilla on iso merkitys. Siis mitä lapsi kokee ihan pienenä, vaikuttaa tosi paljon myöhempään. Esimerkiks, jos lapsella on turvallinen koti ja vanhemmat jotka rakastaa, se vaikuttaa aivojen kehitykseen ihan tosi positiivisesti!

Mikä aivojen osa kehittyy vielä pitkälle aikuisuuteen?

Yö on syvä. Ajatukset pyörivät päässä kuin myrskyn pyörteissä. Mikä minua vaivaa? Ehkä tämä jatkuva tunne… tyhjyydestä.

Etuotsalohko, se kehittyy vielä pitkään. 25-vuotiaaksi asti ainakin, olen lukenut. Mutta mitä se sitten tarkoittaa? Onko se syy tähän jatkuvaan epävarmuuteen? Tähän tunteeseen, että en ole vielä valmis?

• En ole varma, olenko oikeasti koskaan valmis.
• Se on pelottava ajatus.

Sitten hippokampus. Muistot, oppiminen… kaikki niin haurasta. Tunnen, että menetän asioita, pieniä ja isoja. Merkityksellisiä asioita. Ennen muistin kaikki, nyt en enää. Surullista.

• Kaikki vanhat valokuvat, niihin liittyvät tunteet. Ne haalistuvat.
• Miten voin pitää ne mielessäni? Kirjaan ne nyt muistiin.

Vielä valkea aine. Se kehittyy myeliinisaation kautta. Joten tiedonkäsittely paranee. Mutta miksi en silti ymmärrä itseäni? Miksi tämä on niin vaikeaa?

• 28-vuotias olen nyt. Pitääkö minun vielä odottaa?
• Miten pitkään tämä jatkuu? Onko tämä ikuista?

Tämä on ahdistavaa. Tuntuu kuin olisin hukassa, etsiskelen itseäni tässä hämärässä. Miten löydän itseni uudelleen? Miten ymmärrän nämä tunteet? Tämä yö tuntuu pitkältä.

Miten ravinto vaikuttaa aivoihin?

Ravinto on todella isossa roolissa aivojen hyvinvoinnissa. Mieti, aivot on meidän “ohjauskeskus”, joka vaatii polttoainetta toimiakseen optimaalisesti. Huono polttoaine, huonot tulokset. Simppeliä, eikö?

Tässä muutamia asioita, joihin ravinto vaikuttaa:

• Oppimiskyky: Aivot tarvitsevat tiettyjä ravintoaineita, jotta muistaminen ja uuden oppiminen onnistuu. Esimerkiksi omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä aivojen rakennusaineita.
• Tunneäly: Serotoniinin tuotanto (joka vaikuttaa mielialaan) on riippuvainen tryptofaanista, aminohaposta, jota saadaan ravinnosta. Eli syö hyvin, niin olet onnellisempi (ainakin teoriassa)!
• Keskittymiskyky: Verensokerin heittelyt voivat sekoittaa keskittymiskyvyn. Tasainen verensokeri, tasaisempi mieli ja fokus.
• Mieliala: Ruokavaliolla on suora vaikutus aivojen välittäjäaineisiin, jotka säätelevät mielialaa. Masentava ruokavalio voi johtaa masentavaan mielialaan.

Ja sitten se pohdinta: Onko niin, että “olet mitä syöt” -hokema pitää paikkansa myös aivojen kohdalla? Ehkäpä. Tai ehkä se on vähän monimutkaisempaa. Mutta ruoan merkitystä aivoille ei voi vähätellä.

Mitä eroa on vasemman ja oikean aivopuoliskon tehtävissä?

Aivopuoliskot. Vastakkaisuus. Erikoistuminen.

• Vasen: Kehon oikea puoli. Kieli. Logiikka. Analyysi. Sarjallinen käsittely. Ajattelu.
• Oikea: Kehon vasen puoli. Avaruudellinen hahmottaminen. Musiikki. Intuition. Kokonaisvaltainen. Luovuus.

Ristikkäisyys – aistihavainnot myös.

Mitä aivokurkiainen tekee?

Aivokurkiainen – se aivojen yhdysputki, kuin salainen tunneli vasemman ja oikean aivopuoliskon välillä. Kuvittele, että se on aivojen Sveitsin, jossa kaikki neutraalit tiedot vaihtavat omistajaa. Ilman sitä vasen kätesi ei tietäisi, mitä oikea jalkasi puuhaa.

• Tietojen jakaminen: Aivokurkiainen varmistaa, että aivopuoliskosi eivät ole kuin kaksi erillistä valtakuntaa, jotka kommunikoivat savumerkein. Ne juttelevat jatkuvasti, jakavat meemejä ja strategioita maailmanvalloitukseen (tai ehkä vain kauppalistaan).
• Koordinointi: Haluatko soittaa pianoa tai pelata jalkapalloa? Aivokurkiainen pitää huolen, että molemmat aivopuoliskot tekevät yhteistyötä, eikä vasen kätesi ala soittaa jotain aivan muuta kuin oikea. Se on kuin kapellimestari, joka varmistaa, että orkesteri soittaa samaa nuottia.
• Lateraalisuus: Vasen aivopuolisko on usein se analyyttinen tyyppi, joka rakastaa logiikkaa ja kieltä. Oikea puolisko taas on luovempi, se unelmoi väreistä ja muodoista. Aivokurkiainen varmistaa, että nämä kaksi täydentävät toisiaan, eivätkä kilpaile siitä, kumpi on fiksumpi. Se on kuin pariterapiaa aivoille.

Ja jos aivokurkiainen jostain syystä päättää pitää lomaa? No, silloin voi käydä niin, että toinen kätesi alkaa kuristaa sinua yöllä, tai että yrität pukea housut päähäsi. Ei ehkä ihan niin dramaattista, mutta erikoisia tilanteita voi syntyä. Ajattele sitä, jos aivosi olisivat kaksi lasta, aivokurkiainen olisi se aikuinen, joka yrittää estää heitä tappelemasta legopalikoista. Paitsi, että legopalikat ovat tässä tapauksessa ajatuksia ja tunteita.