Mikä veriarvo kertoo tulehduksesta?

Tulehdus elimistössä: Lasko ei ole ainoa mittari – Näin luet tulehdusarvoja kokonaisvaltaisesti

Tulehdus on kehon luonnollinen reaktio vaurioon tai infektioon. Se on monimutkainen prosessi, johon liittyy useita eri soluja ja välittäjäaineita. Vaikka kohonnut lasko (B-La) onkin tunnettu tulehduksen merkki, se on vain yksi osa kokonaiskuvaa. On tärkeää ymmärtää, että lasko on epäspesifinen mittari ja sen lisäksi on olemassa useita muita veriarvoja, jotka antavat tarkempaa tietoa tulehduksen luonteesta ja laajuudesta.

Lasko (B-La) – Vanha ja vakiintunut, mutta ei täydellinen

Kuten todettua, lasko mittaa punasolujen sedimentaationopeutta, eli kuinka nopeasti ne laskeutuvat pystyssä seisovassa lasiputkessa. Tulehduksen aikana tiettyjen proteiinien, kuten fibrinogeenin ja immunoglobuliinien, pitoisuus veressä nousee, mikä nopeuttaa punasolujen kasaantumista ja siten laskoa.

Lasko on helppo ja edullinen määrittää, ja sitä on käytetty pitkään tulehdusten tunnistamiseen. Kuitenkin, se ei ole kovin herkkä eikä kerro tulehduksen tarkkaa sijaintia tai syytä. Monet muutkin tekijät kuin tulehdus voivat nostaa laskoa, kuten:

• Ikä (lasko nousee luonnostaan iän myötä)
• Raskaus
• Anemia
• Tietyt lääkkeet
• Munuaisvaivat

Nykyaikaisemmat ja spesifisemmät tulehdusmerkkiaineet

Nykyään lääketieteessä hyödynnetään useampia, spesifisempiä veriarvoja tulehdusten arvioinnissa. Näistä tärkeimpiä ovat:

• CRP (C-reaktiivinen proteiini): CRP on maksan tuottama proteiini, jonka pitoisuus veressä nousee nopeasti tulehduksen alkaessa. Se on herkempi kuin lasko ja heijastaa akuuttia tulehdusta tarkemmin. CRP:n avulla voidaan erottaa bakteeri- ja virusinfektioita toisistaan, ja se auttaa seuraamaan hoidon vastetta.

• Prokalsitoniini (PCT): PCT on toinen tulehdusproteiini, joka on erityisen herkkä bakteeri-infektioille. Sen avulla voidaan erottaa bakteeri-infektioita muista tulehdussyistä ja ohjata antibioottihoidon tarvetta.

• Verenkuva: Valkosolujen määrä ja tyyppi antavat tietoa tulehduksesta. Kohonnut valkosolumäärä (leukosytoosi) viittaa yleensä tulehdukseen, kun taas tietyntyyppisten valkosolujen, kuten neutrofiilien, lisääntyminen voi viitata bakteeri-infektioon.

Kokonaiskuvan ymmärtäminen

Pelkkä yksittäisen veriarvon tuijottaminen ei riitä tulehduksen arvioinnissa. Lääkäri ottaa huomioon potilaan oireet, sairaushistorian ja muut tutkimustulokset arvioidessaan kokonaisuutta. Usein tarvitaan useampia verikokeita ja kuvantamistutkimuksia (esim. röntgen, ultraääni, magneettikuvaus) tulehduksen syyn ja laajuuden selvittämiseksi.

Tärkeää: On tärkeää muistaa, että poikkeavat veriarvot eivät automaattisesti tarkoita sairautta. Jos olet huolissasi tulehdusarvoistasi, keskustele asiasta lääkärisi kanssa. Hän osaa tulkita tulokset oikein ja tarvittaessa määrätä lisätutkimuksia tai hoitoa.

Yhteenvetona: Vaikka lasko onkin tunnettu tulehdusmerkki, se on vain yksi osa kokonaisuutta. Nykyaikaiset verikokeet, kuten CRP ja prokalsitoniini, antavat tarkempaa tietoa tulehduksen luonteesta ja laajuudesta. Lääkäri arvioi aina kokonaiskuvaa, ottaen huomioon oireet, sairaushistorian ja muut tutkimustulokset. Älä huolestu yksittäisistä poikkeavista arvoista, vaan keskustele aina lääkärin kanssa.