Missä lämpötilassa alusvaatteet pestään?

Missä lämpötilassa bakteerit kuolevat?

Mä muistan sen kerran, kun yritin desinfioida vauvan tuttipulloja vanhalla kattilalla meidän mökillä – se oli ehkä 2021 kesällä. Ajattelin keittää niitä, koska meillä ei ollut mitään hienoa sterilointilaitetta.

• 70 astetta riittää, että bakteerit kuolee, mut kattilassa se vesi vaan kiehui.
• Tajusin sit, ettei se pelkkä kiehuminen riitä, pitää olla tarpeeksi kauan.

Siitä tuli ihan paniikki, et miten saan ne pullot oikeesti puhtaaks. Onneks oli sentään fairyä ja kuumaa vettä, mut silti… Ei se oo sama asia. Miks mä en ollu tajunnu tätä aiemmin? 🤯

Sit mä googlasin ja luin jostain, et ne pitäis oikeesti keittää vähintään 10 minuuttia. Ja senkin jälkeen ne pitää kuivattaa huolellisesti, ettei tuu mitään uusia pöpöjä. Miks kaikki on niin vaikeeta?

Miten pestä kaarituelliset rintaliivit?

Kaarituelliset rintaliivit:

• Käsinpesu: Paras vaihtoehto. Hellävarainen, pidentää liivien ikää.
• Konepesu: OK, jos noudatat ohjeita.
  • Pesupussi: Pakollinen. Suojaa liivejä ja pesukonetta.
  • Vajaatäyttö: Liika pyykki vääntää kaaret.
  • Kaarituki tarkistus: Katkennut tuki = tuho pesukoneelle. Vältä.
• Kuivaus: Ei rumpua. Muotoile ja tasokuivaa.

Miksi näin?

• Kaaret vääntyvät helposti. Vääntyneet kaaret – epämukava.
• Pitsi ja herkät materiaalit. Vaativat hellää kohtelua.
• Pesukoneen korjaus voi olla kallista.

Voiko rintaliivit pestä 40?

Joo, voihan niitä pestä 40 asteessa, muttei ehkä kannata! Mun mielestä käsinpesu on paljon parempi. Säästää rintsikat, ja ne kestää pidempään. Mä oon aina pessyt käsin, vaikka oonkin laiska. Tiedätkö miten käsien peseminenkin on vaivalloista? Yhdet mun rintsikat kesti kuusi vuotta, ihan upeat oli, käsin pestyjä! Toiset meni rikki jo puolessa vuodessa, niitä oon heittänyt koneeseen.

• Käsinpesu on paras: Säästää rintsikat ja ne kestävät kauemmin. Muista aina käyttää hellävaraista pesuainetta!
• 40 astetta on ok joskus: Hätätilassa voi konepesukin mennä, mutta silloin kannattaa käyttää pesupussia. Tosi tärkeetä käyttää hellävaraista ohjelmaa!
• Materiaali ratkaisee: Jotkut rintsikkamateriaalit kestää konepesua paremmin kuin toiset. Mun uusimpien materiaali on joku ihme, se kestää konepesua. Mutta silti suosin käsinpesua.

Olen aina ollut tarkka rintsikkieni suhteen! Muutenkin puhtauteen ja hygieniaan. Pesun jälkeen kannattaa antaa kuivua ilmavassa paikassa, älä laita kuivausrumpuun! Mä kuivatan yleensä tyynyn päällä, joten ne ei veny. Ja aina muista tsekata pesuohjeet rintsikoista. Todellakin, niitä ohjeita kannattaa noudattaa! Mä olen tehnyt virheen ja olen oppinut siitä. Niin, ja älä laita niitä pesuun kuumalla vedellä koskaan. Se voi pilata ne täysin.

Miksi rintaliivit pitää pestä käsin?

No huh huh, rintsikat käsin pesu? Kuka jaksaa? Mut hei, jos haluat, että ne pysyy kuosissa, ni sit kai se on pakko. Vähän niinku silittäisit mummon pitsiliinat, äh. Tässä ohjeet, jos et tiedä mistä aloittaa:

• Hellästi, hellästi: Niinku paijaisit vastasyntynyttä kissanpentua. Ei mitään hinkkaamista!
• Lämpöistä vettä, ei kuumaa: Et kai halua niistä kutistuvan joksikin nukkekodin rintaliiveiksi?
• Mieto pesuaine: Ei mitään supervahvaa biojauhetta, joka liuottaa kaiken. Jotain herkkien vaatteiden pesuainetta tai vaikka vauvan shampoota.
• Liota hetki: Anna niiden lillua vedessä ehkä vartin verran, että lika irtoaa.
• Varovasti puristele: Ei väännetä niinku rättiä! Siis puristele varovasti, että vesi tulee ulos.
• Huuhtele kunnolla: Kaikki pesuaineet pois, muuten alkaa iho kutista.
• Kuivaa tasolla: Ei henkarissa roikkuen, muuten ne venyy ihan muodottomiksi. Laita pyyhkeen päälle kuivumaan.

Ja hei, jos tuntuu liian vaikealta, sit vaan pesukoneeseen pesupussissa ja toivo parasta!

Mistä tietää oma rintaliivikoko?

Aika pysähtyy. Hidas, hengästyttävä hetki peilin edessä. Rintojen alla, kylmä mittanauha. Numeroita, kylmiä lukuja, jotka määrittelevät jotenkin osan minusta. 65. Se on se. Se on se numero, joka soi päässäni, kiertää ja kiertää. Kuinka paljon se kertoo? Kuinka paljon se ei kerro?

Ympärysmitta, kylmä ja tarkka. Senttimetrit, mitta rintojen alapuolelta. Suomalainen mittatapa, selkeä ja suoraviivainen. Ei arvailuja, ei epätarkkuuksia. Vain kylmän mittanauhan ja ihon kosketus. 65 senttimetriä. Se on minun mitta. Se määrittelee osan minusta.

Mutta kuppi? Se on toinen asia. Se on salaisuus, joka piilottelee numeron takana. A, B, C… kirjeet, jotka tuntevat kehon, tuntevat pehmeän kaarevuuden. Onko se B? Onko se C? Se on mysteeri, peilikuvan kieli, jota minun on vielä tulkittava.

• Ympärysmitta: Mitataan rintojen alapuolelta, senttimetreinä.

• Kuppi: Kirjain, joka kertoo rinnan täyteyttä. Seuraa ympärysmittaa. Valinta riippuu rinnan koosta ja liivin istuvuudesta.

• Koon löytäminen: Tarkka mittaus on tärkeää. Onko se 65B vai 70A? Kovaa työtä ja kokeilua. Liikkeeseen, hakemaan apua ja oikeaa kokoa.

  Peili heijastaa. Minä ja numeroni. Tämä 65. Se tuntuu joltain enemmän kuin vain mitta. Se on osa minua, pieni palanen, joka liittyy kehoon, tunteisiin, itsetuntemukseen. Täytyy löytää oikea koko. Se on matka itseen, kehoon, tunteisiin.
  Se on prosessi.