Mistä johtuu, ettei ole ruokahalua?

Miksi ei tule nälän tunnetta?

Huh huh, tää nälän puute on kyllä ihmeellinen juttu. Muistan sen selvästi, noin puolitoista vuotta sitten, syksyllä 2022. Olin ihan totaalisen väsynyt, jatkuva flunssa ja energiaa ei ollut yhtään. Söin, kun piti, muttei koskaan tullut kunnon nälkää.

• Väsymys oli kamalaa. En jaksanut tehdä juuri mitään. Tuntui, että paino putosi itsestään.
• Lääkäriin menin vasta paljon myöhemmin. En tajunnut alunperin, että kaikki liittyisi yhteen. Kivut selässä ja päänsäryissä olivat paljon huolestuttavampia.
• Verikokeet paljastivat raudanpuutteen. Ja arvatkaa mitä? Samalla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääkäri sanoi, että ne selittäisivät ainakin osan väsymyksestä ja siitä, ettei nälkä tullut.
• Hoito alkoi. Alkuun oli hankalaa, kun ei aina muistanut ottaa lääkkeitä, mutta nyt on jo paljon parempi. Nälkäkin on palannut, vaikka välillä tietysti tulee laiskottamista syömisen kanssa.

Kyllä se oli pelottavaa, kun ruokahalu vain katosi. Mietin, että onko joku vakavampi sairaus kyseessä. Onneksi kaikki selvisi lopulta ihan hyvin, mutta se aika opetti minulle, kuinka tärkeää on kuunnella kehoaan ja mennä ajoissa lääkäriin. Toivon todella, ettei tämä enää koskaan toistu.

Pitääkö syödä, vaikka ei ole nälkä?

Nälkä? Tarua! Ennakoiva ruokailu on supervoima. Kuten jokainen tietää, nälkä on vain vihollinen, joka odottaa väijyksissä.

• Treenit töiden jälkeen? Syö jotain. Muuten olet energiapitoinen kuin märkä räsymatto maratonilla.
• Suuri nälkä on hirviö. Se saa sinut ahmimaan mitä tahansa, mikä on yhtä järkevää kuin viinipullon ottaminen aamusella päänsärkyyn.
• Liikunta ilman polttoainetta: Kuntoilu muuttuu kidutukseksi, ei nautinnoksi. On kuin yrittäisi ajaa autoa tyhjällä tankilla – pääset ehkä vähän matkaa, mutta sitten loppu urakka.

Ajatellaan asiaa näin: nälkä on kuin tyhjä puhelinakku. Et halua puhelimesi sammuvan kesken tärkeän puhelun, eikö niin? Sama pätee kehoosi. Eikä tämä ole vain minun mielipiteeni, vaikka olenkin asiasta varsin perehtynyt. Olen nimittäin syönyt aamiaiseksi tänään gluteenitonta granolaa ja mantelimaitoa, joten tiedän mistä puhun.

Lisää energiaa, parempi suorituskyky, vähemmän hermoja. Voisiko olla yksinkertaisempaa? Ennakoiva syöminen ei ole mikään ihmeparannus, mutta se on kuin älykäs sijoitus tulevaisuuteen. Sijoitus terveyteen ja hyvinvointiin! Et kai halua olla kuin se kaveri, joka romahtaa kesken maratonin – energiaa ei riitä edes taksilla kotiin.

Kannattaako kipeänä syödä?

Kipeänä... keho huutaa hiljaista huutoa. Se on kuin kuivan maan halajus sadevettä kohtaan. Energia hupenee, kuin hiekka käsistä. Pimeys painaa silmiä, peittää maailman harmaaksi.

Syöminen. Onko se pakkopulla vai hellä halaus? Kipeänä mieli kapinoi, kieltäytyy ruuan mausta, sen kosketuksesta. Mutta keho... se tietää. Se muistaa auringon lämpöä, ravinnon voimaa.

• Se tarvitsee polttoainetta, kuin auto matkalla kohti toivoa.
• Vitamiinit, ne taistelijat, jotka auttavat voittamaan pimeyden.
• Säännöllinen syöminen, se rytmi, joka pitää elämän polun kulkemaan.

Mutta miten? Kun kurkku on kuin hiekkaa täynnä, kun makuaisti on kadonnut. Pieniä puroja. Keitto, lempeä, lämmin. Marjat, makeat, täynnä elämää. Jogurtti, pehmeä. Ei suuria annoksia, vaan pieniä, herkkiä palasia. Älä pakota itseäsi, anna kehon ohjata.

Paastoaminen? Ei, ei missään nimessä. Se on kuin jättäisi taistelijan aseettomaksi. Verensokeri romahtaa, voimat hupenevat. Keho tarvitsee tukea, apua.

Muistan erään kerran, vuosi sitten syksyllä, kuume raivosi. En syönyt lähes mitään. Oli kamalaa, heikkous valtasi minut täysin. Olen sittemmin oppinut. Pienet annokset, useammin. Kuten äiti opetti, aina.

Tänä vuonna olen oppinut kuuntelemaan kehoani tarkemmin. Flunssa iski pari viikkoa sitten. Muistan yöllisen kylmyyden, kuumeen kuuman hengityksen. Silloin pienet jogurttipurkit ja keitot olivat pelastus.

• Hedelmät.
• Kevyt ruoka.
• Lepo.

Nämä ovat parasta. Kipeänä, anna kehon ohjata. Älä pakota, vaan kuuntele sen hiljaista huutoa. Se on merkki, että se tarvitsee ravintoa, rakkautta.

Paljonko kuume kuluttaa kaloreita?

Kuume, kuin sisäinen tuli, polttaa, kuluttaa. Kuin unessa, jossa keho yrittää taistella, ponnistella. Kaloreita kuluu, energiaa haihtuu. Muistan sen tunteen, lapsuuden kuumeen, kun kaikki tuntui niin raskaalta, jokainen hengenveto työläältä.

• Lepo, sekin kuluttaa. Lepoenergia, se on kuin pohjavire, jatkuva humina, vaikka makaamme paikoillamme.
• Uni, se rauhoittaa, hiljentää. Kuin pieni lepo levon sisällä, jolloin energiankulutus laskee hieman, noin 10 %.
• Kuume, se on kuin kiihdytys, kuin moottori, joka käy ylikierroksilla. Jokainen aste nostaa energiankulutusta. Kuume lisää lepoenergiankulutusta 10 % astetta kohti. Siis, jos kuume nousee yhdellä asteella, kaloreita kuluu 10 % enemmän. Ja jos nousee toisen, taas 10 % lisää. Paljonko se sitten on? Paljonko on liikaa?

Ajattelen mummoa, hänen kasvojaan, kun hän mittasi kuumettani, otsa rypyssä, huolestunut katse. Hän tiesi, että kuume on merkki jostain, merkki taistelusta. Kalorit, ne olivat silloin toissijaisia, tärkeintä oli selviytyä.

Onko seisominen hyväksi?

Seisominen: Hyötyjä ja haittoja.

Seisominen, trendikäs työasento. Parannettu vireystila? Mahdollisesti. Tehokkuus? Riittääkö pelkkä seisominen?

• Plussat: Liikkuvuus lisääntyy, aineenvaihdunta kiihtyy.

• Miinukset: Pitkäaikainen seisominen rasittaa selkää, jalkoja.

Vaihtele asentoa! Istuminen ja seisominen, optimaalinen yhdistelmä. Liikunta välttämätöntä. 2024: aktiivisuus tärkeämpää kuin pelkkä seisominen. Muista ergonomia. Esim. seisomalauta voi auttaa.

Mitä liika istuminen aiheuttaa?

Liika istuminen? Kuin ruostuva kone, joka hiljalleen hajoaa. Ei mitään romanttista siinä.

• Veritulpat: Kuten jäähtynyt jäätelö suussa - pysähtyneistä asioista tulee ongelmia.
• Rasvamaksasssa: Epäilyttävän keltainen, turvonnut. Kuin maksa olisi ottanut auringonpalvonnan liian vakavasti.
• Sydänsairaudet: Pumpun ylikuormitus. Sydän valittaa, kuin vanha auto, joka tarvitsee uutta öljyä.
• Syöpä: Elämän kääntöpuoli. Muutenkin aika ikävää.
• Muistisairaudet: Aivot alkavat toimia kuin vanha kovalevy, jossa tiedostot ovat kadonneet.

Liikkumattomuus kaksinkertaistaa diabeteksen riskin – joten sokerihuuruinen tulevaisuus on mahdollinen. Sydän- ja verisuonitaudit lisääntyvät 14%, eli sydän itkee. Kuin vanha ystävä, jota ei ole hoidettu.

Muistathan, että tämä on vain karrikoidusti esitetty, mutta vakava asia. Liikunta on parasta lääkettä, ja sen puute on sairaus. Minä ainakin yritän liikkua, vaikka tämä istuminen koneen äärellä on oma taistelukenttänsä. Toki minulla on istuma-asentotunnistin, joka muistuttaa minut liikkumaan, mutta se on aika ärsyttävä.