Mistä tietää, että juoksut ovat ohi?

Mistä tietää, että ne ovat oikeasti ohi? Se on kysymys, joka on pyörinyt mielessäni moneen kertaan. Ei ole helppoa tietää varmasti. Muistan sen ensimmäisen kerran, kaikki oli niin… uutta. Jännittävää ja pelottavaa samanaikaisesti. Mutta nyt, kun tämä on jo tapahtunut useamman kerran, olen oppinut tunnistamaan muutamia merkkejä.

Ensinnäkin, se turvotus. Se on kuin ilmapallo, joka hiljalleen tyhjenee. Muistan erään kerran, se oli ihan hullua, kävelin kuin ankka! Nyt se tuntuu jo paljon paremmalta, se painaakin vähemmän. Se on ehkä yksi selkeimmistä merkeistä.

Ja sitten se vuoto. Alussa sitä oli ihan hirveästi, en muista edes milloin viimeksi olin käyttänyt niin paljon sideharsoja. Nyt se on lähes kadonnut, kenties pieni tiputtelua vain, mutta ei lähelläkään sitä alkuvaiheen tulvaa. Onko se siis todellakin ohi? Toivon niin.

Juoksut kestivät mulla noin kaksi viikkoa, olen kuullut että se on aika tyypillistä. Toki, olen lukenut jostain, että se voi vaihdella, ja rodullakin on merkitystä. Joku kertoi, että hänen koirallaan se kesti pitempään, ja seuraava juoksu tuli jo neljän kuukauden päästä. Ihmetyttääkin, kuinka vaihtelevaa tämä on. Minulla ainakin on ollut yleensä noin 6-12 kuukautta aikaa hengähtää ennen seuraavaa kertaa.

Mutta ehkä se on juuri sitä, hengähdystä. Tällä hetkellä tuntuu hyvältä, helpottuneelta. Toivottavasti tämä todellakin on ohi, ja minulla on aikaa tehdä vähän muutakin kuin vain suunnitella hygieniatarvikkeiden hankintaa. Ja ehkä jopa ottaa aurinkoa rannalla ilman jatkuvaa huolta ja stressiä…