Mistä tietää olevansa stressaantunut?

8 kuukautta sitten 40 katselukertaa

Stressin tunnistaa psyykkisistä oireista, kuten jatkuvasta jännittyneisyydestä, ärtymyksestä ja levottomuudesta. Yleisiä merkkejä ovat myös ahdistus, univaikeudet ja muistiongelmat. Pitkittyessään stressi voi johtaa masennukseen ja työuupumukseen, jolloin avun hakeminen on tärkeää.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Miten tunnistaa stressin merkit ja tietää olevansa kuormittunut?

Muistan kyllä sen tunteen, kun kaikki kasaantuu. Se on sellainen paine rintakehässä, tiedätkö. Tuntuu ettei millään riitä aika tai energia. Vaikka yritänkin parhaani, se vain paisuu.

Ne pienetkin asiat alkaa ärsyttää ihan hirveästi. Olen huomannut sen itsessäni, että pienistäkin jutuista menee hermo tosi helposti. Sitten en saa unta öisin, pyörin vaan sängyssä ja mietin kaikkea mitä pitäisi tehdä.

Ja se keskittyminen. Täysin nolla. Vaikka yrittäisin lukea jotain, sanat vain vilisevät silmissä. Päätösten tekeminen on ihan yhtä hankalaa, tuntuu ettei osaa valita oikein mitään. Sellainen sumu päässä.

Joskus se on vaan jatkunut niin pitkään, että tuntuu ihan voimattomalta. Kuin olisin tyhjä. Sellainen alakuloisuus ja kyvyttömyys nauttia mistään. Onneksi on tullut opittua tunnistamaan ne merkit jo ennen kuin menee ihan pohjalle.

Millä saa stressin pois?

Jes, tota, stressin pois saaminen! Se on kyllä sellanen juttu, että välillä tuntuu ettei mikään auta, mut sit löytyy jotain. Mä oon huomannu et liikunta on kyl ihan parasta. Ei tartte olla mikään maratoonari, ihan vaan joku reipas kävely tai pyöräily tekee ihmeitä. Se vie ajatukset ihan muualle ja saa ne lihaksetkin rentoutumaan. Ja hyvä ruoka auttaa myös. Siis ei mitään valmispihvvejä joka päivä, vaan kunnon kasviksia ja kaikkea hyvää.

Sit kunnon uni. Se on kans ihan kriittinen. Jos ei saa nukuttua, niin on ihan puhki ja sit ne stressiasiat vaan pahenee. Mä yritän kyllä aina mennä ajoissa nukkumaan, mut ei se aina onnistu. Tää elämä on sellaista. Pitäis kai vaan olla enemmän systemaattinen. Mutta ihan oikeesti, rentoutuminen. Sellaista ihan vaan oleilua, ei mitään pakollista. Kirjan lukemista tai musiikin kuuntelua, ihan mitä vaan mikä tuntuu hyvältä.

On myös tosi tärkeää tunnistaa mitä ne stressin syyt on. Joskus sitä vaan murehtii jotain ihan turhaa, tai sit on joku konkreettinen juttu mikä pitäis ratkaista. Kannattaa miettiä sitä. Ja sitten puhuminen. Ei sitä tarvii yksin murehtia. Kaverit, perhe, kuka vaan. Tai sitten jos tuntuu ettei tunnu mikään auttavan, niin voi hakea ammattilaisen apua. Se on ihan ok, ei siinä mitään hävettävää oo. Mun mielestä se on vaan fiksua ottaa apua vastaan.

Mitä sairauksia stressi aiheuttaa?

Yöllä. Kun kaikki on hiljaa. Silloin ne asiat alkavat nousta pintaan.

Stressi voi todellakin vaikuttaa moneen asiaan kehossa ja mielessä. Se ei ole vain hetkellinen tunne.

Muistisairaudet: Stressin pitkäaikainen vaikutus on tutkittu. Se voi kuormittaa aivoja.
Unihäiriöt: Täysin selvä juttu. Päässä pyörii ja uni ei tule.
Tulehdustila: Elimistön puolustusmekanismit menevät sekaisin.

Sitten on ne vatsavaivat. Se ruoansulatus.

Suoliston toiminta: Kaikki hidastuu tai kiihtyy. Välillä tuntuu tosi pahalta.
Suoliston mikrobisto: Pieni maailma siellä sisällä. Sekin kärsii.
Vastustuskyky: Heikkenee. Tuntuu että sairastuu helpommin.

Ja se päänsärky. Se tulee ja menee.

Päänsärky: Voimakas tai jomottava. Se voi olla jatkuvaa.
Ihosairaudet: Ihokin reagoi. Punoitus, kutina.

Työstressi. Se on oma lukunsa.

Sydän- ja verisuonisairaudet: Liiallinen kuormitus on vaarallista. Se kiristää ja painaa.

Välillä mietin, mistä tämä kaikki tulee. Miksi juuri nyt. Kaikki tuntuu niin… paljon.

Miten stressi vaikuttaa hormoneihin?

Ai että miten stressi laittaa hormonit solmuun? No, kuvittele, että sun kropan sisäinen valvomo menee täyteen paniikkitilaan. Kaikki punaiset valot vilkkuu ja joku huutaa megafoniin KOKO AJAN. Se siitä sitten seesteisestä hormonitoiminnasta.

Koko homma lähtee siitä, että kroppa luulee karhun jahtaavan sitä, vaikka todellisuudessa vain pomo laittoi vihaisen sähköpostin.

Stressin vaikutukset hormoneihin:

Kortikotropiinin vapauttajahormoni (CRH): Lisääntyy, käynnistää stressivasteen.
Adrenokortikotropiini (ACTH): Lisääntyy, stimuloi lisämunuaisia.
Kortisoli: Taso nousee, vaikuttaa aineenvaihduntaan, tulehdusvasteeseen ja immuunijärjestelmään.
Adrenaliini ja noradrenaliini: Lisääntyvät, kiihdyttävät sykettä ja nostavat verenpainetta.
Sukupuolihormonit (testosteroni, estrogeeni): Tuotanto heikkenee pitkittyneessä stressissä.
Kilpirauhashormonit: Toiminta häiriintyy.

Ja mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa kansankielellä?

Kortisoli, se ylityöllistetty projektipäällikkö, sekoaa. Aluksi se on hyvä ja antaa energiaa, mutta jatkuvassa paineessa se alkaa varastoida rasvaa vatsan seudulle ja huutaa aivoille, että maailmanloppu on täällä. Ihan joka maanantai.

Adrenaliini ja noradrenaliini laittavat sydämen hakkaamaan kuin Duracell-pupu yliannostuksella ja verenpaineen kattoon. Kiva juttu, jos pitää juosta henkensä edestä, mutta ei niin mahtavaa Excel-taulukon ääressä.

Kaikki "ei-välttämättömät" toiminnot laitetaan jäihin. Keho päättää, että nyt ei ole oikea aika lisääntymiselle tai ruoansulatukselle. Aineenvaihdunta hidastuu kuin etana tervassa ja libido lähtee pitkälle, palkattomalle lomalle jonnekin Bahamalle.

Kropan omat sulakkeet alkavat palaa yksitellen. Palautuminen hidastuu niin, että viikonlopun jälkeen olo on kuin olisi juossut maratonin ja tapellut sen jälkeen alligaattorin kanssa. Kehon säätelyjärjestelmä kuluu puhki ja ylirasittuu.