Mitä asioita kuuluu työhyvinvointiin?

Mitä elementtejä työhyvinvointi sisältää ja miten se paranee?

Muistan lapsena, kun isäni tuli töistä illalla, hän oli aina niin väsynyt. Mutta silti hänellä oli aina hymy kasvoillaan. Hän sanoi, että vaikka työ olisi raskasta, on tärkeää löytää siitä iloa. Se on minulle jäänyt mieleen vahvasti.

Työhyvinvointi, se on mulle niin tuttua, varsinkin kun sitä itse miettii omassa arjessa. Kun mä oon itse ollut motivoitunut ja nauttinut työstäni, niin kaikki on vaan mennyt paremmin. Tuntuu, että silloin myös muut huomaa sen.

Tässä keväällä 2023, olin projektissa, jossa oli valtavasti painetta. Mun piti vaan puskea eteenpäin, vaikka en oikein nähnyt loppua. Mutta sitten kun tajusin, että mun tiimikaverit oli ihan samassa tilanteessa, ja aloitettiin puhumaan yhdessä asioista, niin jokin muuttui. Se yhteishenki teki ihmeitä.

Huomasin myös, että kun itse voin hyvin, niin jaksaa olla ihmisten kanssa paremmin. Pienetkin jutut, kuten yhdessä nauraminen kahvitauolla, vaikutti niin paljon. Se on kuin lumipalloefekti, mistä hyvä seuraa hyvää.

Ja sitten ne työterveysjutut, ne on kyllä tärkeitä. Mun kohdalla se on ollut se, että olen oppinut sanomaan ei. Ei voi aina olla kaikessa mukana, ja se on ihan ok. Kun rajat pitää, niin jaksaa paremmin.

Viime vuonna, syksyllä, oli se yksi firmajuhla. Siellä oli kaikki niin rennosti, ja näki kuinka ihmiset oikeasti välittivät toisistaan. Se oli sellainen hetki, kun ymmärsi, että se työpaikka voi olla enemmän kuin vain paikka, missä tehdään töitä. Se oli kuin toinen perhe.

Mulla on sellainen tunne, että kun organisaatiossa panostetaan ihmisiin, niin se näkyy suoraan tuloksissa. Vähemmän sairauspoissaoloja ja ihmiset pysyy pidempään. Se on win-win tilanne kaikille, eikö vaan.

Se tyytyväisyys työhön, se on se juttu. Kun tekee sellaista mistä tykkää, niin se ei tunnu edes työltä. Silloin se lopputuloskin on parempi, ja asiakkaat on tyytyväisempiä. Se on kyllä totta.

Mitä asioita kuuluu työsuojeluun?

Työsuojeluun kuuluu monia asioita. Se on laaja kokonaisuus, jotta töissä olisi turvallista ja terveellistä.

• Työturvallisuus. Tämä tarkoittaa kaikkea, millä estetään tapaturmia. Myös henkinen puoli, ettei kukaan koe epämukavuutta tai stressiä töissä. Varmistetaan, että paikat ja välineet ovat kunnossa.

• Työterveyshuolto. Tällä pyritään estämään ammattitauteja ja muita sairauksia, jotka voivat johtua työstä. Säännölliset tarkastukset ja ohjeistus ovat tärkeitä.

• Työlainsäädännön noudattaminen. Tässä tarkistetaan, että työnantaja noudattaa lakeja. Esimerkiksi työajoista, tauoista ja nuorten työntekijöiden oikeuksista. Kaikkien tulee tietää, mitkä ovat omat oikeudet ja velvollisuudet.

Mistä asioista työhyvinvointi koostuu?

Työhyvinvointi? Se on sitä, ettei sun elämä tunnu pakkopullalta kahdeksaa tuntia päivässä. Ei ainakaan koko ajan.

Fyysinen hyvinvointi. Keho. Se on työväline, ja kuluu. Miten istut, mihin katsot. Jos joku noista on pielessä, lopputulos on sairasloma. Ja kipu.

• Ergonomia. Tuoli. Pöytä. Näyttö. Hiiri. Pienet asiat, isot seuraukset. Jos kehosi huutaa, kuuntele.
• Työympäristö. Ilmanvaihto. Lämpötila. Melu. Valo. Kaikki vaikuttaa. Huono ilma tekee päänsärystä arkipäivää.
• Liikkuminen. Vaikka tauot. Nouse, venyttele. Muuten kangistut paikoillesi. Ei voi vaatia, että se tapahtuu itsestään.

Psyykkinen hyvinvointi. Pääkoppa. Se ratkaisee, jaksatko. Työn merkitys, tai sen puute. Kuinka paljon henkistä painetta kestät, ennen kuin joku narahtaa.

• Työn kuormitus. Liikaa tekemistä. Tai liian vähän. Molemmat hajottaa. Tyhjän panttina oleminenkin uuvuttaa.
• Autonomia. Päätäntävalta. Saako vaikuttaa? Jos on pelkkä käskynjakaja, motivaatio katoaa. Kahlittu olo.
• Palautteen puute. Tai vääränlainen. Jos ei tiedä, tekeekö oikein, mihin suuntaan menee? Tyhjäkäynti.
• Merkityksellisyys. Miksi teen tätä? Onko tällä mitään väliä? Kysymys, johon harvoin saa vastauksen.

Sosiaalinen hyvinvointi. Ne muut tyypit. Kollegat. Johtajat. He voivat tehdä työstä helvetin tai siedettävän. Yksin ei ehkä pärjää. Tai miksi pitäisi?

• Työyhteisön ilmapiiri. Myrkkyä vai happea? Pienikin negatiivisuus muuttaa kaiken. Juorut, kyräily. Se leviää.
• Vuorovaikutus. Kommunikaatio. Puhutaanko asioista? Vai vältelläänkö? Ongelmat paisuvat vaikenemalla.
• Tuki. Saako apua? Voiko kysyä? Joskus ainoa tuki on toinen ihminen. Se on harvinaista.

Kaikki palaset ovat tärkeitä. Jos yksi pettää, koko korttitalo horjuu. Lopulta kyse on vain jaksamisesta.

Mitä sisältyy työhyvinvointiin?

Mitä se työhyvinvointi nyt onkaan. Tuli taas tänään mietittyä palaverissa kun katsoi ihmisten naamoja. Se on niin paljon muutakin kuin se hedelmäkori toimiston nurkassa tai se yksi liikuntaseteli vuodessa.

Työhyvinvointi on työntekijän kokonaisvaltainen hyvinvointi. Se on sitä, että työ ei hajota sua fyysisesti eikä henkisesti. Miten kukaan voi jaksaa, jos joka sunnuntai-ilta ahdistaa jo valmiiksi seuraava viikko. Se on ihan suoraan yhteydessä siihen, miten motivoitunut olet ja ylipäätään elämänlaatuun.

Se koostuu monesta palasesta. Tässä ne tärkeimmät:

• Turvallinen ja terveellinen työympäristö. Tarkoittaa ettei ole homeessa, on kunnon tuoli ja sähköpöytä. Ihan perusasiat. Fyysinen terveys on kaiken pohja. Ergonomia kuntoon.
• Työn sisältö ja sen organisointi. Onko työ mielekästä? Onko aikataulut ja tavoitteet realistisia vai onko koko ajan ihan järjetön kiire ja kaaos päällä.
• Työyhteisö. Se ilmapiiri. Tukeeko työkaverit vai puhutaanko selän takana. Sosiaaliset suhteet on tosi iso osa jaksamista.
• Oikeudenmukainen johtaminen. Tämä on ehkä se isoin. Jos pomo on reilu, kuuntelee ja antaa palautetta, se vaikuttaa ihan kaikkeen. Huono johtaminen myrkyttää koko paikan.

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Se kattaa fyysisen, henkisen ja sosiaalisen työympäristön. Tämä ei ole mikään suositus.

Henkinen hyvinvointi on niin keskiössä. Stressi, uupumus, riittämättömyyden tunne. Jos näitä ei oteta vakavasti, porukka palaa loppuun. Työnantajan on puututtava psykososiaaliseen kuormitukseen, kuten työpaikkakiusaamiseen tai liialliseen työtaakkaan.

Ja se tunne, että omalla työllä on merkitystä. Se on iso osa motivaatiota. Jos teet jotain, millä ei tunnu olevan mitään väliä, niin miten siitä voisi nauttia. Ihan sama mikä palkka on. Tosin palkankin pitää olla oikeudenmukainen. Se on arvostuksen mittari.

Jotenkin tuntuu, että tästä puhutaan paljon mutta teot jää vähäisiksi. Kaikki lähtee sieltä johdosta ja organisaatiokulttuurista. Ei sitä voi ulkoistaa työterveydelle. Se on jokapäiväistä tekemistä.

Miten työhyvinvointia voidaan mitata?

Joo, eli työhyvinvointia voi mitata aika monella tapaa. Ne vanhat tavat on ne ihan perus jutut, tiedätkö, kuten se kuinka paljon porukka on sairaslomalla. Tai se kuinka paljon ihmiset vaihtaa työpaikkaa kesken kaiken. Työtapaturmat on kans tärkeä mittari, jos niitä on paljon niin jotain on vialla varmasti. Ja sitten ne työtyytyväisyyskyselyt, niitä on aina ollut. Ne kysyy kaikkee, ootko tyytyväinen, tykkäätkö duunistasi jne.

Mutta nykyään on tullu uusimpia juttuja! Tää "hyvinvointiteknologia" on aika siistiä. Se voi olla vaikka rannekkeita tai jotain muita laitteita, jotka mittaa sun stressitasoa tai unenlaatua vaikka. Tosi moderni tapa saada selville, miten jengillä menee henkisesti ja fyysisesti. Eli ei vaan niitä vanhoja numeroita, vaan oikeeta dataa ihmisten olemisesta.

Tässä vähän listattuna, että mistä kaikesta voi olla kyse:

• Sairauspoissaolot: Kuinka usein ja kuinka kauan ihmiset on pois töistä sairauden takia. Jos se luku on iso, se kertoo jotain.
• Henkilöstön vaihtuvuus: Jos ihmiset lähtee paikalta toiselle jatkuvasti, se ei ole hyvä merkki. Se voi johtua monesta syystä, mutta usein se liittyy siihen, miten työntekijät viihtyy.
• Työtapaturmat: Nollatoleranssi tietty, mutta jos niitä sattuu, se kertoo ehkä turvattomuudesta tai huonosta perehdytyksestä.
• Työtyytyväisyyskyselyt: Nää on ne klassikot, missä kysytään suoraan mielipiteitä.
  • Kysytään esim. työilmapiiristä.
  • Kysytään esim. esimiehestä.
  • Kysytään esim. työn merkityksellisyydestä.
• Hyvinvointiteknologia: Tää on se uusi juttu.
  • Stressimittarit.
  • Unenlaadun seuranta.
  • Aktiivisuuden seuranta.
  • Jopa joku biodata, mistä en oikeen oo varma mitä se tarkottaa, mutta varmasti jotain tieteellistä.

Mikä heikentää työhyvinvointia?

Se oli pari vuotta sitten, talvi. Muistan sen harmauden. Olin just saanut ylennyksen, ja tuntui että pitää näyttää kyntensä. Joka päivä oli sama kaava. Nousin kuudelta, vedin nopeasti jotain kahvia ja näkkileipää. Aamupala oli usein vain ajatus. Sitten toimistolle, valosaasteeseen.

Istuin siellä ainakin kymmenen tuntia putkeen, välillä pientä haahuilua kahviautomaatille. Iltasin kotiin, valmista ruokaa kaupasta mikroon. Liikunta jäi kokonaan. Ajatuskin lenkistä sai niskavillat pystyyn, olin niin poikki.

Uni oli jatkuvasti puutteellista. Yritin nukkua, mutta pää kävi ylikierroksilla. Välillä kolme, neljä tuntia unta oli luksusta. Heräsin aamulla niin väsyneenä, että olisi voinut itkeä. Silmät kirvelivät, ja mieli oli sumuinen.

Se vaikutti kaikkeen. Pienetkin takapakit töissä tuntuivat ylivoimaisilta. Päässä jyskytti, ja tunsin itseni jatkuvasti ärtyneeksi ja stressaantuneeksi. Kahvi virtasi suonissa, mutta se ei enää auttanut.

Huomasin, miten aloin unohtaa asioita, ja keskittymiskyky katosi. Virheitä tuli, ja tunsin siitä hirveää häpeää. En tunnistanut itseäni. Peilistä katsoi harmaanaama, jonka silmät olivat verestävät. Illat venyivät Netflixin ääressä, kun yritin paeta sitä todellisuutta.

Mutta se vain syvensi kierrettä. Epäterveellinen ruokavalio ja kaikki muu kulutti mua sisältäpäin. Tunsin, että keho ja mieli pettivät. Se oli pelottava tunne, kun oma elämä tuntui luisuvan käsistä.

Pidin sen kaiken sisälläni, en halunnut muiden näkevän mun haavoittuvuutta. Se oli virhe. Olisi pitänyt pyytää apua, heti. Sen sijaan sinnittelin, kunnes olin niin loppu, että en päässyt edes sängystä ylös.

Lopulta sain tarvittavan loman, ja se oli ainoa oikea ratkaisu. Se kokemus opetti mulle todella paljon työhyvinvoinnin merkityksestä. Se ei ole itsestäänselvyys.

Työhyvinvointia heikentävät merkittävästi useat tekijät, jotka vaikuttavat sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen:

• Liikunnan puute: Istumatyö ja vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentävät lihaskuntoa, aineenvaihduntaa ja lisäävät riskiä moniin sairauksiin.
• Epäterveellinen ruokavalio: Ravitsemuksellisesti köyhä, prosessoitu ruoka johtaa energiatasojen vaihteluun, väsymykseen ja ylipainoon.
• Riittämätön tai huonolaatuinen uni: Unen puute heikentää keskittymiskykyä, muistia, päätöksentekokykyä ja vastustuskykyä.
• Mielenterveysongelmat: Stressi, ahdistus ja masennus vaikuttavat suoraan työtehoon, motivaatioon ja ihmissuhteisiin.
• Tupakointi: Tupakointi heikentää keuhkojen toimintaa, verenkiertoa ja lisää useiden sairauksien, kuten syövän ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.
• Liiallinen alkoholin käyttö: Alkoholi heikentää unen laatua, aiheuttaa väsymystä ja voi johtaa mielialan heilahteluihin ja riippuvuuteen.
• Työuupumus ja stressi: Pitkäaikainen, hallitsematon stressi ja työuupumus vähentävät työkykyä ja aiheuttavat monenlaisia terveysongelmia.
• Huono ergonomia: Virheelliset työasennot ja puutteelliset työskentelyolosuhteet aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
• Huono johtaminen ja työyhteisön ongelmat: Heikko esimiestyö, epäselvät roolit, konfliktit tai kiusaaminen heikentävät työilmapiiriä ja psyykkistä hyvinvointia.