Mitä jos ei vaihda alusvaatteita?

Miksi villasukat eivät lämmitä?

Villasukat eivät lämmitä, jos ne ovat märät. Kastuminen vie lämmön.

• Materiaalivalinta on ratkaiseva. Villa luonnostaan eristää. Puuvilla sen sijaan toimii päinvastoin märkänä. Se on kuin pieni kostea pesävarasto.
• Puuvilla imee vettä. Ja pitää sen. Siinä on sen vika. Ja ihmisen kylmyys. Jalka vain vilustuu lisää.
• Märät jalat paleltuvat nopeammin. Se on fysiikkaa. Ei sen kummempaa. Joten, villa on ystäväsi. Puuvilla on petturi. Kylmässä.

Märkyys kuljettaa lämpöä pois. Villassa ilmaa on enemmän. Se eristää. Puuvillassa ei. Se vain sitoo vettä.

Onko se vika vai ominaisuus, riippuu käyttötarkoituksesta. Puuvilla on mukava kesällä. Villa talvella. Yksinkertaista.

Kosteus jaloissa ei ole koskaan hyvä juttu. Ei koskaan.

Miten sukat pestään?

Muistan vieläkin sen kerran kun pesin vahingossa villasukat liian kuumassa. Ne olivat sellaiset ihanat käsityönä tehdyt sukat, joita mummo oli neulonut. Oli syksy, sellainen kolea marraskuun alku, ja olin menossa mökille. Ajattelin, että pakko pestä ne vielä ennen reissua. Laitoin koneeseen pyörimään ja unohdin koko jutun. Vasta kun purin pyykkejä, tajusin, että jotain oli pielessä.

Ne sukat olivat pienentyneet niin paljon, että ne näyttivät melkein lasten sukiltä! Siitä kieltämättä jäi vähän harmittamaan, mutta samalla se opetti. Nyt tarkistan aina sen lapun, jos sellainen on olemassa.

• Villalle: Yleensä 30 astetta ja hienopesu. Tai käsinpesu.
• Puuvillalle: 40-60 astetta, riippuen vähän kuinka likaiset ne on.
• Synteettisille: Usein 40 astetta riittää.

Se 60 astetta on kyllä hyvä jos haluaa olla varma, että kaikki bakteerit kuolee. Varsinkin jos ne sukat on ollut vaikka urheilukäytössä. Mutta ei niitä sitäkään saa liian kuumana pestä, jos materiaali ei kestä. Se on vähän aina sellaista kokeilua.

Ja huuhteluaine, sitä en oikein tykkää käyttää sukkien kanssa. Jotenkin se tuntuu että ne menettää sitä omaa "tunnettaan" siitä huuhteluaineesta. Välillä kyllä laitan, mutta harkiten.

Pitääkö sukat pestä nurinpäin?

Sukat pitää pestä nurinpäin. Miksi? No, kaikenlaista likaa ja nukkaa irtoaa paremmin. Se on tärkeää, että ne oikeasti puhdistuu. Mun koneessa ne kyllä silti menee solmuun ja palloiksi, oli ne sitten miten päin vain. En tiedä miksi niin käy, kun olen yrittänyt laittaa ne pyykkiin siististi.

Irtonukka ja mahdolliset roskat peseytyvät nurinpäin pestessä paremmin pois. Se on se juttu. Ajattele, miten paljon ihoa sieltä lähtee ja se sitten vain pyörii siinä sukan sisäpuolella, jos ei pese nurin. Tulee inhottavan tuntuiseksi. Yök. Milloin olenkaan pessyt mun lempisukat viimeksi? Ovatko ne vieläkin siellä pyykkikorissa?

Sukat säilyvät paremmin:

• Ne eivät ohene tai reikiinny niin nopeasti. Aina menee se kanta tai varpaanpää rikki. Varsinkin niistä ohuista puuvillasukista.
• Elastisuus pysyy. Ei ole mitään ärsyttävämpää kuin löysät sukat, jotka valuvat nilkkoihin. Pitäisikö hankkia uusia, kun nää vanhat on jo ihan venyneitä?
• Iskunvaimennusominaisuudet säilyvät. Tuntuu, että askel on kevyempi, kun sukat ovat joustavat ja napakat. Ne vanhat, kovettuneet sukat ovat kamalat jaloissa.
• Lämmittävät ominaisuudet säilyvät. Eihän kukaan halua kylmiä jalkoja, varsinkin nyt kun syksy alkaa kolkutella. Aamuisin on jo viileää!

Mun mielestä kaikki vaatteet, joissa on jotain painatuksia tai värejä, pitäisi pestä nurinpäin. Värjäytyvätkö ne sukat muka, jos pesen ne väärin päin? En ole koskaan ajatellut sitä. Eihän niistä nyt mikään väri irtoa niin helposti. Mutta kai se kankaan pinta kuluu. Pesuaineesta johtuva kuluminen. Vai onko se vain mekaaninen kuluminen? En tiedä.

Mutta kyllä mä aina pyrin laittamaan ne nurinpäin. Se on rutiini. Työlästä tosin kääntää kaikki. Välillä vain heitän koneeseen ja toivon parasta. Olenkohan ainoa, joka tekee niin? Todennäköisesti en.

Pitääkö pyykit pestä nurinpäin?

No siis ehdottomasti kyllä, pyykit kannattaa pestä nurinpäin, aina melkein. Siis en tiä mut mulle on aina opetettu näin ja se on kyllä ihan loogistakin kun miettii. Kun ne vaatteet siellä koneessa pyörii ja hankautuu toisiaan vastaa, niin just sitä kangasta ja värii lähtee. Ja jos se paras puoli on ulospäin, niin se kuluu.

Varsinkin ne farkut, tiedätkö, ne näyttää ihan kulahtaneilta jos peset niitä oikeinpäin. Niistä tulee semmoset vaaleat ja nuhjaantuneet reunat ja saumat. Mulla on monta kertaa mennyt hyvät farkut ihan pilalle just siksi ku oon unohtanu kääntää ne nurin. Ihan ärsyttävää. Nykyään käännän kaikki vaatteet, siis lähes kaikki, nurinpäin automaatisesti.

Mut siis ei pelkästään väri. Se on myös sitä materiaalia, joka siitä kulutuksesta kärsii. Ja sit ne painatukset ja brodeeraukset, nehän on ihan ekana vaarassa. Ne halkeilee ja menee rumaks jos hankaus kohdistuu suoraan niihin. Musta on ainakin tosi tärkeetä, että vaatteet kestää, varsinkin kun ne on usein aika kalliita.

Miks muka just nurinpäin? Tässä muutamia syitä, miksi vaatteet on fiksua kääntää nurinpäin ennen pesua:

• Värin säilyminen: Kuten sanoin, estää sitä värin haalistumista, kun se itse värikäs pinta ei oo suoraan kosketuksissa muihin vaatteisiin tai koneen rummuun.
• Materiaalin suojaus: Kangas pysyy parempana ja pörrööntyy vähemmän. Erityisesti hienommat kankaat tai neuleet hyötyy siitä.
• Painatukset ja koristeet: Ne pysyy pidempään ehjinä, eikä halkeile tai irtoa. Urheiluvaatteet, joissa on logoja tai printtejä, pitäis ehdottomasti pestä nurinpäin.
• Vetoketjut ja napit: Nämä ei hankaa muita vaatteita rikki, tai siis ei tee semmosia pieniä reikiä tai nyppyyntymiä. Eikä myöskään tartu toisiin vaatteisiin tai vauriota niitä. Se on aika tosi kätevää, eiks vaan.

Muistattehan myös tyhjentää taskut aina! Siis ihan oikeesti. Mulla on niin monta kertaa jääny joku nenäliina tai kuitti taskuun ja sit koko koneellinen vaatteita täynnä pientä valkosta paperisilppua. Siitä puhdistamisesta tulee niin hirveä homma.

Ja kovat tavarat kuten kolikot tai avaimet saattaa jopa vahingoittaa konetta tai vaatteita. Kerran yks koliko teki pienen reiän rumpuun, mut onneks se oli sitte vaan sellanen pieni, et ei haitannut paljon. Mut olishan se voinut olla pahempikin.

Pitääkö takki pestä nurinpäin?

Kyllä, kannattaa kääntää takki nurinpäin ennen pesua. Ajattele sitä niin, että takin ulkopinta kerää kaiken maailman lian, pölyn ja ehkä sen salaperäisen tahran, joka ilmestyi yhtäkkiä kuin tyhjästä. Sisäpuoli on yleensä puhtaampi, eikä sitä tarvitse kiduttaa pesukoneen armottomassa pyörityksessä turhaan. Se on vähän kuin jättäisi kuohuviinilasin nurinpäin kuivumaan – ei järkeä, vai mitä?

Lisäksi, jos haluat toppatakin pysyvän kuohkeana ja lämpimänä kuin vastasyntynyt lammas, sulje kaikki vetoketjut ja tarranauhat. Muuten ne voivat jäädä jumiin muiden vaatteiden kanssa, jolloin lopputulos on sekamelska, joka saa enemmänkin muistuttamaan joulukuusenkoristeiden irrottamista kuin puhdasta pyykkiä. Ja jos takissa on irrotettavia turkisreunuksia, ne on syytä poistaa. Niitä ei varmaan halua pestä samoissa kemikaaleissa kuin itse takkia, ellei sitten halua sen turkiksen muuttuvan joksikin kovaksi ja karheaksi kuin vanha räsy.

Pesulämpötila on yleensä 40 astetta, mutta tarkista aina se pieni lappu kauluksessa tai saumassa. Se pieni lappunen on ikään kuin takin oma testamentti, joka kertoo, miten sitä tulee kohdella. Sitä ei kannata sivuuttaa, ellei halua takista muuttua sellaiseksi litteäksi pannukakuksi, joka ei enää lämmitä ketään.

Muista myös, että toppatakkia ei kannata tunkea pesukoneeseen liian täyteen. Se tarvitsee tilaa liikkua, jotta pesuaine pääsee kunnolla joka paikkaan ja täyte pysyy tasaisena. Vähän kuin kutsuisit koko suvun tupareihin – jos tilaa on liian vähän, tunnelma muuttuu nopeasti ahdistuneeksi.

Kannattaako farkut pestä nurinpäin?

Kyllä, farkut pestään aina nurinpäin käännettyinä. Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan materiaalin fysikaalisiin ominaisuuksiin perustuva käytäntö.

Kyse on mekaanisen rasituksen ja hankauksen minimoimisesta. Pesurummun ja muiden vaatteiden aiheuttama kitka kuluttaa denimin pintaa ja erityisesti indigovärjäystä, joka on luonteeltaan pinnallinen. Nurinpäin kääntäminen uhraa sisäpinnan ulkopinnan sijaan.

Onhan siinä jotain perustavanlaatuista. Vaatetta yritetään pitää kunnossa prosessilla, joka pohjimmiltaan hajottaa ja kuluttaa sitä. Pieni taistelu entropiaa vastaan, pesukone kerrallaan.

Värin säilymisen lisäksi on kyse myös materiaalin rakenteen suojelemisesta, erityisesti jos farkuissa on elastaania.

Tässä tarkempi analyysi prosessista:

• Väri: Pese aina samanväristen kanssa. Uusi, tumma raakadenim päästää väriä runsaasti ensimmäisissä pesuissa. Tämä on kemiallinen tosiasia, joka johtuu indigovärin ylijäämästä puuvillakuidun pinnalla.
• Ohjelma ja lämpötila: Hellävarainen ohjelma ja matala lämpötila, 30°C on täysin riittävä. Lämpö on elastaanin, eli stretch-farkkujen sielun, pahin vihollinen. Korkea lämpötila heikentää sen polymeeriketjuja.
• Linkous: Mahdollisimman alhainen kierrosnopeus. Voimakas linkous takoo kankaaseen teräviä, pysyviä kulumisraitoja. Ne ovat kuin arpia kankaassa, joita ei saa pois.
• Pesuneste: Nestemäinen pesuaine on parempi kuin jauhe, joka saattaa liueta huonosti ja jättää valkoisia raitoja tummaan kankaaseen.

Älä koskaan käytä huuhteluainetta stretch-farkkujen kanssa. Huuhteluaineen kemikaalit päällystävät elastaanikuidut hydrofobisella kalvolla. Tämä heikentää kuitujen elastisuutta ja palautumiskykyä. Farkut menettävät muotonsa ja muuttuvat löysiksi. Se on kuin laittaisi muovikelmua kuminauhan päälle.

Omat japanilaiset raakadenimini näkivät pesukoneen ensimmäisen kerran vasta puolen vuoden käytön jälkeen. Tavoitteena on saada aikaan uniikki, henkilökohtainen patina (engl. fades). Pesemättömyys ei ole laiskuutta, vaan estetiikkaa.

Ja se pakastinmyytti... Pakastaminen ei tapa hajua aiheuttavia bakteereja tehokkaasti. Se vain lamaannuttaa ne hetkeksi. Ainoa oikea tapa raikastaa on kunnon tuuletus ulkoilmassa.

Kannattaako vaatteet pestä nurinpäin?

Yön hiljaisuus tuntuu jotenkin painavalta. Mietiskelen pesua, sitä arjen pientä puuhaa.

Vaatteet pesen aina nurinpäin.

• Kun ne pyörivät koneessa, ne kuluttavat itseään. Väriä irtoaa, sitä on pakko myöntää.
• Hankaus on se juttu. Se kuluttaa kangasta, tekee siitä ohuempaa, hauraampaa.
• Nurinpäin kääntäminen tuntuu kuin suojaisi niitä pahimmalta. Vähän kuin kietoisit ne pehmeämpään kankaaseen.

Miksi niin teen?

• Värien säilyminen: Se on se pääsyy. Haluaisin niiden kestävän pidempään kauniina. Ei sitä väriä ole loputtomasti.
• Materiaalit todella kuluvat: Kangas ei ole ikuista. Se eroaa siitä, miten farkuissa saumat haalistuu. Se on kuin teräisi sitä kangasta.
• Näkyvät kuluma-alueet: Erityisesti reunoissa se näkyy selvästi. Farkkujen lahkeiden reunat, ne ovat ensimmäiset. Ne alkavat näyttää sellaisilta kuluneilta, vähän kuin kuivuneet.

Joskus mietin, onko siitä oikeasti niin suurta hyötyä. Mutta se on tapa. Se tuntuu oikealta. Ehkä se pienikin ero on tärkeä lopulta. Kaikki pienet jutut kasautuu.