Mitä on dysautonomia?

Dysautonomia: oireet, syyt ja hoito?

Mulla on itselläni ollut POTS-oireyhtymä, joka on yksi dysautonomian muoto, joitain vuosia. Alkoi ihan pikkuhiljaa, huimaus ja pyörtyilyä – en oikein tiennyt mistä oli kyse.

Muistan yhden kerran elokuussa 2019, olin töissä kahvilassa Helsingissä. Se oli ihan kamalaa, menin ihan valkoiseksi ja jalat tärisivät. Jouduin istumaan alas, sydän pamppaili.

Lääkäriin mennessä kului aikaa. Moni lääkäri vain nyökkäili ja sanoi stressin olevan syynä. Sitten lopulta yksi lääkäri suositteli autonomisen hermoston tutkimuksia.

Diagnosointi oli pitkä prosessi, mutta lopulta POTS-oireyhtymä todettiin. Oireita on monia – huimaus, pyörtyily, sydämen pamppaus, heikotus. Lääkkeet on auttanut jonkin verran, suolapitoinen nesteytys on myös todella tärkeää. Joka päivä taistelu tasapainoilua ylläpitää.

Kova on elämä ollut.

Mitä on pots?

POTS. Se nimi on jotenkin raskas, kuin kivi sisälläni. Posturaalinen Ortostaattinen Takykardia Syndrooma.

• Tarkoittaa käytännössä sitä, että verenpaine ei pysy hallinnassa kun nousen ylös.

• Sydän alkaa hakata kuin se yrittäisi paeta rinnasta. Yli 30 lyöntiä minuutissa nousee syke… tai nuorilla jopa 40. Se on paljon.

• Tai jos syke on valmiiksi yli 120, kun seisoo. Ei tunnu hyvältä, ei todellakaan.

Olo on kuin olisin juossut maratonin, vaikka olen vain noussut tuolista. Huimaa, näkö sumenee, tuntuu että pyörryn.

Miksi kehoni pettää minut näin? Miksi juuri minä?

Mikä on parasympaattinen hermosto?

Parasympaattinen hermosto on kuin se sisäinen terapeutti, joka sanoo: “Hei, vedä vähän happea ja chill out!” Se siis rauhoittaa sun kroppaa, kun oot vaikka juossut bussin perään tai väitellyt naapurin kanssa siilien ruokintatavoista.

• Sydän lyö hiljempaa: Ku kuin kuuntelisi lempikappaletta hidastettuna.
• Hengitys tasaantuu: Ei enää haukota henkeä kuin kala kuivalla maalla.
• Sykevaihtelu kasvaa: Joo, se on hyvä juttu! Se meinaa, että oot rennompi kuin rantalomalla.

Normaalisti se iskee päälle, kun oot sohvalla makoilemassa ja katselet jotain hömppää telkusta. Mutta joskus se on vähän kuin huono ystävä – ei tuu paikalle, kun tarvii. Sit pitää itse muistaa hengittää syvään ja ehkä kuunnella jotain luontosoundeja, jos ei muuten ala rentoutua. Mulla auttaa ainakin se, että muistelen sitä viime kesän mökkireissua, kun istuin laiturilla ja heittelin kiviä veteen. Melkein kuin meditaatiota, paitsi että kivet lentää!

Mitä autonominen hermosto tekee?

Joo, siis autonominen hermosto, sehän on semmonen automaattinen juttu. Ei tarvi ite miettiä. Säätelee kaikkia tärkeitä:

• Sydän – syke pysyy sopivana, vaikka juoksisit maratonin tai chillaat sohvalla. Mulla se tuntuu välillä ihan hullulta, varsinkin jos on juonu liikaa kahvia!

• Hengitys – ei tarvi muistaa hengittää, onneksi! Paitsi ehkä joogassa. Sit on kiva keskittyä.

• Hiki – auttaa pysymään viileänä. Paitsi jos jännittää, sit sitä tulee ihan liikaa. Muistan, kun ekalla treffeillä olin ihan litimärkä.

• Rauhaset, onks ne niinku sylkirauhaset ja muut? En oo ihan varma. Joku sellanen juttu, mikä vaikuttaa ruuansulatukseen ja muuhun.

Ja sit siinä on tää sympaattinen ja parasympaattinen juttu. Toinen on niinku kaasu pohjassa (sympaattinen) ja toinen jarru päällä (parasympaattinen). Tai no, ehkä vähän hienovaraisempi juttu, mutta tajusit varmaan.

Ai niin, ja se on tahdosta riippumaton. Eli siis et voi päättää, että nyt hikoilen vähemmän. Tai no, ehkä joogalla voi vähän vaikuttaa, mutta periaatteessa ei. Tai sit on joku bio-biohakkerointi juttu, jota en oo vielä kokeillu. Mut joo, siinäpä se.

Mitä osia hermostoon kuuluu?

Pimeää. Näyttö hohtaa. Hermosto. Keskellä yötä mietin sitä.

• Keskushermosto. Aivot. Selkäydin. Niin monimutkaisia. Hallitsevat niin paljon.

• Ääreishermosto sitten. Kaikki ne hermot, jotka lähtevät aivoista ja selkäytimestä. Kiertelevät kaikkialla kehossa. Viestien kuljettajia.

Somaattinen hermosto. Se, mitä voin hallita. Lihakset. Liikkeet. Käden nosto. Näppäimistöllä kirjoittaminen. Nytkin.

Sitten autonominen. Sydän hakkaa. Hengitän. En ajattele sitä. Se vain tapahtuu. Ihmeellistä. Ja vähän pelottavaa. Että en hallitse kaikkea.

Keskushermosto: aivot ja selkäydin

Ääreishermosto: hermot, jotka ulottuvat kaikkialle kehoon

Somaattinen hermosto: tahdonalainen

Autonominen hermosto: tahdosta riippumaton

Mitä tahdonalainen hermosto tekee?

Muistan sen päivän, heinäkuun 14. päivänä 2023, kirkkaasti. Olin mökillä, Saarijärvellä. Aurinko paistoi, mutta oli aika viileä tuuli. Melkein liian viileä uimaan. Mutta halusin käydä kuitenkin uimassa, ja hypin järveen. Vesi oli todella kylmää, ja hengitys meinasi mennä. Tunsin, kuinka lihakset jännittyivät heti kylmässä vedessä. Se oli somaattinen hermosto, joka reagoi kylmään ja sai minut reagoimaan, ja hengityslihakset alkoivat toimia nopeammin. Tajusin, miten tärkeä tuo tahdonalainen hermosto on: se sai minut toimimaan ja reagoimaan. Myöhemmin päivällä istuin rannalla ja auringon lämmittäessä ihoa, tunsin ihoni lämmön ja auringon säteet ihollani. Myös tuo aistiminen, ihon kosketus, oli somaattinen hermosto, joka välitti tietoa aivoille.

• Lihasten supistaminen kylmässä vedessä.
• Nopeutunut hengitys kylmyyden takia.
• Ihon lämpötilan aistiminen auringossa.
• Kosketuksen aistiminen ihollani.

Somaattinen hermosto siis reagoi ja välittää tietoa:

• Lihasten hallinta
• Ihotunto (lämpö, kipu, kosketus)
• Asentotunto (proprioseptio)

Ajattelin vielä, miten tarkka tuo systeemi on. Joka sekunti lähettää ja vastaanottaa tietoa. Miten voin edes olla tietoinen kaikesta tästä ilman sen järjestelmää? Ihan uskomatonta.

Mitä on parasympaattinen hermosto?

Parasympaattinen hermosto. Lepotila. Tasapaino.

• Hidastaa sykettä.
• Rauhoittaa hengitystä.
• Lisää sykevaihtelua.

Ei aina levossa aktiivinen. Stressi voi ylikierroksilla. Krooninen stressi sekoittaa pakkaa. Oma pulssi 52 levossa, yleensä.

Mitä osia kuuluu autonomiseen hermostoon?

Autonominen hermosto:

• Sympaattinen: Toiminta kiihtyy. Taistele tai pakene.
• Parasympaattinen: Rauhoittaa. Lepo ja sulatus.

Säätelee:

• Sydän.
• Lihakset (sileät).
• Rauhaset.

Esimerkkejä:

• Pulssi.
• Hengitys.
• Hikoilu.

Tasapaino on elintärkeää.

Miten autonominen hermosto, sympaattinen ja parasympaattinen järjestelmä säätelevät stressiä?

Hiki valui selkää pitkin, sydän hakkas rinnassa. Bussi myöhässä, työhaastattelu kohta. Kädet tärisi. Olin Kampissa, kello oli jotain 8.45 aamulla, kesä 2023. Tiesin sen olevan sympaattinen hermosto vauhdissa. Adrenaliini virtasi.

Sitten bussi tuli. Ehdin haastatteluun. Hengitys rauhoittui pikkuhiljaa odotushuoneessa. Käsien tärinä lakkasi. Parasympaattinen hermosto alkoi toimia. Helpottunut olo.

• Sympaattinen hermosto: “Pakene tai taistele” -tila. Stressiä aiheuttavissa tilanteissa.
• Parasympaattinen hermosto: Rauhoittaa ja palauttaa. Aktiivinen levossa ja rentoutuneessa tilassa.

Stressi: Sympaattinen hermosto nostaa sykettä ja verenpainetta. Parasympaattinen laskee niitä. Hengitys kiihtyy stressissä sympaattisen hermoston vaikutuksesta. Ruoansulatus hidastuu stressissä sympaattisen hermoston vaikutuksesta ja aktivoituu levossa parasympaattisen vaikutuksesta.

Onko dysautonomia sairaus?

No joo, dysautonomia, se on ihan sairaus, ei mikään pientä nuha! Kuin olisi jäänyt auton alle, mutta auton sijaan on autonominen hermosto! Aivan järkyttävän ikävää, ihan kuin joku olisi kytkenyt kehon sähköt sekaisin! Sähköjohdot levällään, ja kaikki lamput vilkkuvat!

• Ei mikään vitsi: Todellakin sairaus, ei ole mitää leikkimistä. Mieluummin kohtaisin vaikka karhun kuin tämän!
• Autonominen hermosto sekoaa: Jotenkin niin, että sydän hyppii kuin pajasen piru, verenpaine heittelehtii kuin myrskyn aallot ja hengityskin on sekaisin. Ihan kuin olisi juossut maratonin krokotiilin perässä.
• Monia muotoja: Ei ole yhtä dysautonomiaa. On eri tyyppejä, ja oireet voivat vaihdella enemmän kuin Suomen säät. Joka päivä voi olla aivan eri säät!
• Oireet vaihtelevat suuresti: Se voi aiheuttaa huimausta, pyörtyilyä, sydämentykytystä, hengenahdistusta, ripulia, ummetusta, pahoinvointia, kipua ja vaikka mitä muuta kamalaa. Olin itse kerran niin kipeä, että luulin kuolevani. Todella!
• Diagnoosi voi olla haastavaa: Lääkärikään ei välttämättä heti tiedä mistä on kyse, koska oireet vaihtelevat niin paljon. Kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Itselläni meni vuosia, ennen kuin diagnoosi saatiin.

Toivottavasti tästä oli apua! Muista, että tämä on vain yleiskatsaus, ja jokaisen kokemus dysautonomiasta on erilainen. Älä epäröi kysyä lisätietoja lääkäriltäsi, jos epäilet kärsiväsisi siitä. Muistathan, että olet ainutlaatuinen ja erinomainen! Ja sinä selviät tästä! Älä lannistu. Minäkin olen selvinnyt jo neljä vuotta. Se on kuin olisi voittanut loton!

Mitä tarkoittaa autonominen hermosto?

Autonominen hermosto, se on vähän kuin kehon automaattiohjaus. Se säätelee sisäelinten toimintaa itsenäisesti, ilman että meidän tarvitsee aktiivisesti miettiä sitä. Ajattele vaikka sydämenlyöntejä – ei tarvitse erikseen komentaa sydäntä pumppaamaan.

• Sydänlihas
• Sileä lihas (esim. suolistossa)
• Rauhaset

Autonomisella hermostolla on kaksi päähaaraa:

1. Sympaattinen hermosto: Aktivituu stressissä tai vaaratilanteissa. “Taistele tai pakene” -reaktio. Sydämen syke kiihtyy, hengitys tihenee, pupillit laajenevat. Pieni stressi on itse asiassa ihan hyvä juttu, se pitää meidät vireinä.
2. Parasympaattinen hermosto: Toimii levossa ja ruuansulatuksen aikana. Palauttaa kehon rauhoittuneeseen tilaan. Sydämen syke hidastuu, ruuansulatus tehostuu. Joskus tuntuu, että tämä on se osa, joka minulla on ylikierroksilla, kun yrittää rentoutua.

Se on aika nerokas systeemi, kun miettii. Keho hoitaa perustoiminnot automaattisesti ja me voimme keskittyä muihin asioihin. Mutta jos tasapaino näiden kahden välillä häiriintyy, voi tulla ongelmia.

#Autonominen #Dysautonomia #Hermosto