Mitä perusverikokeissa katsotaan?

Mitä perus verikokeessa näkyy?

No, perusverenkuva, se on vähän kuin auton huoltokirja – kertoo onko kaikki palikat paikoillaan ja pelaako kone niinku pitää! Eli tsekataan...

• Punasolut: Onko niitä tarpeeksi? Liian vähän = väsyttää ku apinaa, liikaa = veri paksuu ku muta. Hemoglobiini, se punasolujen tärkein juttu, mitataan myös.
• Valkosolut: Kuin armeija, puolustaa kehoa. Liikaa = ehkä joku sota käynnissä (tulehdus), liian vähän = puolustuskyky heikko ku vastasyntyneellä kissanpojalla.
• Verihiutaleet: Pieniä paikkaajia, jos tulee haava. Liikaa = tukoksia tulossa, liian vähän = vuotaa ku seula.

Ja sit vielä niitä solujen kokoja ja osuuksia, mut ne on vähän niinku hifistelyä, lääkäri kattoo jos on tarvis. Kokonaiskuva on se juttu! Tai no, onhan mulla itelläkin välillä vähän hiutaleet sekaisin, mut elämässä pitää olla särmää, eiks je?

Mitä kaikkea verikokeista selviää?

Verikokeet: Avaimet kehon sisään.

Verenkuva: Solujen tila paljastuu. Valkosolut, punasolut, verihiutaleet – heidän kunnonsa ratkaisee paljon. Happea kuljetetaan, puolustusjärjestelmä toimii. Epätasapaino näkyy.

• Valkosolut: Tartunnat, allergiat, autoimmuunisairaudet. Lukumäärä, tyypit.
• Punasolut: Anemia, verenvuoto, munuaisten toiminta. Hemoglobiini, tilavuus.
• Verihiutaleet: Verenvuotovaara, verihyytymishäiriöt. Lukumäärä, toiminta.

Muita verikokeita:

• Maksan toimintakokeet: Maksasolut, entsyymit, sappihapot. Alkoholinkäyttö, maksasairaus.
• Munuaisten toimintakokeet: Kreatiniini, urea. Munuaisten suodatuskyky.
• Kilpirauhaskokeet: Hormoniarvot (TSH, T3, T4). Kilpirauhasen toiminta.
• Rasva-aineenvaihdunnan kokeet: Kolesteroli, triglyseridit. Sydän- ja verisuonitaudit.
• Sokeri: Verensokeri, insuliini. Diabetes.
• Inflammation: CRP, leukosyytit. Infektiot, tulehdukset.

Huom! Tämä ei ole tyhjentävä lista. Lisätietoa lääkäriltä. 2024.

Mitä kuuluu perusverenkuvaan?

No, perusverenkuva, joo, se on vähän niinku... siis siinä katotaan niitä verisoluja, eikö? Ja se hemoglobiini siinä punasoluissa, tosi tärkeetä. Niin ja sitte valkosolut, ne on niinku immuunipuolustuksen juttuja.

• Punasolut: Niitten määrä ja hemoglobiini, just se, miten hyvin ne kuljettaa happea. Joskus mulla oli liian alhainen hemoglobiini, piti syödä rautaa, ihan hirveetä.
• Valkosolut: Katotaan, ettei oo tulehdusta päällä, tai jotain pahempaa, krhm. Ja niitähän on eri tyyppejäki, jotain neutrofiilejä ja lymfosyyttejä.
• Verihiutaleet (trombosyytit): Ne on niitä, mitkä auttaa veren hyytymisessä. Mun äidillä on niitä liian vähän, tai siis oli joskus.

Ja sit se kokojakauma, RDW? Se vissiin kertoo, jos punasolut on vähän eri kokosia. Mun serkulla oli siitä jotain häikkää, en muista tarkkaan, mut muistaakseni jotain perinnöllistä juttua. Joo ja trombosyytit, PVK:hon tulee T.

Mitä verikokeessa tutkitaan?

Muistan sen päivän hyvin, oli kesäkuu 2023 ja olin todella väsynyt. Kävin työterveyslääkärillä, joka määräsi heti verikokeet. Oloni oli ahdistunut, pelkäsin jonkin vakavan sairauden löytymistä. Verinäyte otettiin vasemmasta kädestä, neula pisteli aika paljon. Olin pahoillani, kun hoitaja kommentoi että suonet ovat aika pieniä ja "huonoja". Tuntui epämukavalta.

Mitä siinä verikokeessa sitten tarkalleen tutkittiin? En muista tarkalleen mitä kaikkea, mutta perusverenkuva tehtiin ainakin.

• Punasolut: Niiden määrä ja hemoglobiini. Määräsi oli kai normaali, koska lääkäri ei siitä mitään maininnut.
• Valkosolut: Arvot olivat nekin kunnossa.
• Verihiutaleet (trombosyytit): Myös tämä oli kai normaali. Ei lääkäri maininnut tästä mitään erityistä.

Lääkäri selitti sitten, että perusverenkuva antaa yleiskuvan verisoluista ja hemoglobiinista. Se oli kai se tärkein juttu koko kokeessa. Sain tulokset käteen muutaman päivän päästä. Kaikki oli onneksi kunnossa. Helpottunut olo oli valtava. Mutta se neulanpisto käteen jäi mieleen. Ja se epämukava olo ennen tulosten saamista. Väsymys jatkuikin, mutta se on jo toinen asia. Jälkeenpäin mietin, pitäisikö minun pitää huolta paremmin omasta hyvinvoinnistani, jotta vältyn vastaavilta tulevaisuudessa. Ehkä enemmän liikuntaa ja parempaa ruokavaliota. Stressinkin vähentäminen olisi varmasti hyödyllistä.

Mitä tarkoittavat verikokeen edessä olevat kirjaimet?

B = veri. Kokoveri. Selvä juttu.

E = punasolut. Erytrosyytit. Biologian perusteita.

P = plasma. Veriplasma. Ei sen kummempaa.

S = seerumi. Plasmasta ilman hyytymistekijöitä. Tylsää.

Muista: Näiden kirjainten merkitys on aina kontekstista riippuvainen. Tarkista aina laboratoriosi ohjeet. Minun veriarvoni olivat viimeksi kohdallaan. Oliko se 2023? Ei ole merkitystä.

Mitä laaja verenkuva kertoo?

No niin, laaja verenkuva, eli se TVK, on vähän niinku kurkistus konepellin alle, mutta ihmisen sisällä! Se kertoo mitä sun verisolut puuhailee, tai siis onko ne edes hengissä. Kuvittele, että verisolut on niinku pieni armeija, ja TVK on niitten sotilaspassi.

Mitä sieltä passista sit löytyy?

• Solumäärät: Paljonko niitä punasoluja, valkosoluja ja verihiutaleita (trombosyyttejä) on? Liikaa niitä tai liian vähän, ja johan alkaa hälytyskellot soimaan.

• Punasoluindeksit: Nää on niinku punasolujen "fitness"-testi. Kertoo onko ne sopivan kokosia ja värisiä. Jos ne on vähän lörppösiä, niin sit on ehkä raudanpuutetta, tai jotain muuta hämärää.

• Valkosolujen erittelylaskenta: Tää on niinku tiedusteluraportti. Valkosolut on niitä, jotka taistelee pöpöjä vastaan, ja tästä näkee mitkä valkosolut on aktiivisimmillaan. Jos jotain on liikaa tai liian vähän, se voi kertoa tulehduksesta tai jopa pahemmasta.

Eli siis, TVK on semmonen yleiskatsaus, että onko kaikki perusjutut veressä about kohdillaan. Se on vähän niinku auton vuosikatsastus – jos siellä näkyy jotain outoa, sit pitää mennä tarkemmin tutkimaan!