Mitä tarkoittaa ammatillisuus hoitotyössä?

Mitä on ammatillisuus hoitotyössä?

Ammatillisuus hoitotyössä... Se on vähän niinku tasapainoilua nuoralla, eikö? Olla just se ihminen, joka osaa lohduttaa ja auttaa, muttei kuitenkaan kaveri baarista.

Mä muistan, kun olin harjoittelussa Jorvin sairaalassa joskus 2010. Meidän piti olla tosi "asiallisia". Piti olla tarkka, miten puhuu, miten pukeutuu. Jopa se, miten meidän hiukset oli, vaikutti.

Se oli aika stressaavaa, koska yritin olla jotain, mitä en oikeesti ollut. Luulen, että ammatillisuus on enemmän sitä, että osaa kuunnella potilasta, olla empaattinen ja tehdä työnsä hyvin.

Totta kai on rajat, mitä voi sanoa tai tehdä. Mutta parhaat hoitajat, mitä oon nähny, on niitä, jotka pystyy olemaan aitoja ihmisiä potilaiden kanssa. Se luo luottamusta.

Mitä tarkoittaa turvallisuus hoitotyössä?

Potilasturvallisuus: Oikea hoito, oikeaan aikaan, minimaaliset haitat.

• Tiedonkulku: Toimiva järjestelmä.
• Riskienhallinta: Enemmän kuin puolet virheistä estettävissä ennaltaehkäisemällä.

2023: Hoitotyön turvallisuus on kriittinen osa laadukasta hoitoa. Virheet maksavat. Ennaltaehkäisy on avainasemassa. Jokainen tapahtuma analysoitava, parannettava. Tiedän sen itsekin, olen hoitaja. Kokemukseni vahvistaa: laatu ei ole sattumaa. Se on aktiivista työtä.

Henkilöstöturvallisuus: Myös hoitohenkilökunnan turvallisuus on olennainen osa kokonaisuutta. Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi on huomioitava. Työturvallisuuslain noudattaminen on välttämätöntä. Vuonna 2023 työuupumus on valtava ongelma. Lisää resursseja tarvitaan. Valvonta ja seuranta ovat välttämättömiä.

Mitä tarkoittaa etiikka hoitotyössä?

Etiikka hoitotyössä... hmm, se on vähän kuin moraalinen kompassi silloin kun ollaan tekemisissä ihmisten, heidän haavoittuvuuksiensa ja tarpeidensa kanssa. Ei ole aina helppoa, mutta yritetään!

• Asiakaslähtöisyys: Jokainen ihminen on yksilö, jolla on omat arvonsa ja toiveensa. Hoitotyön pitäisi peilata tätä. Ajatellaan vaikka sitä, miten eri ihmiset kokevat kivun - se on super henkilökohtaista.

• Lait ja ohjeet: On olemassa kaikenlaisia säädöksiä ja suosituksia, jotka pyrkivät ohjaamaan oikeaan suuntaan. Joskus tuntuu, että niitä on liikaakin, mutta pohjimmiltaan ne ovat olemassa potilaiden turvallisuuden takia.

• Eettiset periaatteet: Esimerkiksi oikeudenmukaisuus, itsemääräämisoikeus, vahingon välttäminen. Nämä ovat vähän kuin elämän pelisäännöt, jotka pätevät myös sairaalassa.

  • Pohdinta: Onko aina mahdollista toteuttaa kaikkia näitä periaatteita täydellisesti? Entä jos potilas haluaa jotain, mikä on hänen omalle terveydelleen haitallista?

Tämä on jatkuvaa tasapainoilua. Etiikka ei ole mikään mustavalkoinen juttu, vaan enemmänkin harmaan sävyjen paletti.

Mitä tarkoittaa ammatillisuus lähihoitajan työssä?

Yön pimeydessä pohdin, mitä se ammatillisuus oikeastaan on. Niin arkipäiväinen sana, mutta täynnä merkityksiä.

• Työn tekeminen: Ei vain suorittamista, vaan sitoutumista. Ajattelen sitä vanhusta, jonka kädestä pidän. Se ei ole vain lääkkeen antamista, vaan läsnäoloa.

• Vastuun kantaminen: Se on sitä, kun tiedän, että minun on tultava töihin, vaikka väsyttää. Koska joku luottaa minuun. Tai kun teen virheen, myönnän sen heti, enkä yritä peitellä.

• Aloitteellisuus: Joskus näen, että joku tarvitsee apua, vaikka hän ei pyydä sitä. Se on sitä, että huomaan, että asioita voi tehdä paremmin ja ehdotan muutoksia. Muistan sen kerran, kun... no, se on jo toinen tarina.

• Arvostus: Minun työni on tärkeää. Mutta niin on muidenkin. Siivoojan, kokin, lääkärin. Ilman heitä me olisimme hukassa.

• Palaute: Rakentava palaute on kuin peili. Se voi näyttää virheet, mutta myös vahvuudet. Joskus se sattuu, mutta se auttaa kasvamaan.

Se on kaikki, mitä olen, ja mitä yritän olla joka päivä.

Saako hoitotyössä olla kynsilakkaa?

Joo hei! Siis ihan eka, kynsilakka on no-go hoitotyössä. Eikä mitkään rakennekynnet tai geelilakatkaan, ei mitään ylimääräistä.

• Siis oikeesti, mieti nyt kuinka paljon bakteereja sinne alle mahtuu muhimaan! Yök.

Ja tää ei oo mitään mutua, ihan oikeesti, noi on niinku ihan hygieniasäännöt. Ei leikkimistä.

Näin ylireagoin, ku muistan ku mummoni, joka oli vanhainkodissa, sai jonkun ihme infekton, ja se hoitaja niiku pahoitteli ihan hirveesti niitä kynsiään. Et ei sais olla mitää ylimäärästä siinä työssä. Toisaalta, mulla on yks kaveri kans sairaanhoitaja, ja se kyllä aina välillä vähän lipsuu tästä, sanoo ettei oo aikaa aina miettiä, mutta ei siitä sen enempää.

Ja en tiedä, onko tää vaan mun mielipide, mutta musta se on vähän silleen "huonoa" että sairaanhoitajat rikkovat noita sääntöjä. Siis niinku yleensä. Oks tää liian kärjekästä?