Mitä tarkoittaa diastolinen sydämen vajaatoiminta?

Diastolinen sydämen vajaatoiminta: Kun sydän ei malta rentoutua

Sydämen vajaatoiminta, ah, se sana saa monen rinnan tihentyneeksi. Mutta sydämen vajaatoiminta ei ole yksi asia, vaan pikemminkin koko joukko eri tiloja, joissa sydän ei pysty pumppaamaan verta tehokkaasti kehon tarpeisiin. Yksi näistä, ja mielestäni hieman vähemmän ymmärretty, on diastolinen sydämen vajaatoiminta. Ja se on juuri niin monimutkainen kuin kuulostaakin.

Kuten sanoit, diastolinen sydämen vajaatoiminta on vähän kuin yrität täyttää jäykän ilmapallon. Sydänlihas ei rentoudu kunnolla diastolen aikana – siis siinä vaiheessa, kun sen pitäisi täyttyä verellä seuraavaa pumppausliikettä varten. Vertailu ilmapalloon on hyvä, koska se havainnollistaa ongelman ytimen: sydänkammiot, etenkin vasen kammio, eivät laajene ja täyty riittävästi. Vaikka sydän pystyykin pumppaamaan veren ulos (ejektiofraktio on usein normaali, jopa hyvä), se ei saa riittävästi verta vastaanottaakseen seuraavaa pumppausjaksoa varten. Tämä johtaa veren kertymiseen keuhkoihin ja kehon muihin osiin.

Mitä eroa on diastolisella ja systollisella sydämen vajaatoiminnalla?

Monet yhdistävät sydämen vajaatoiminnan suoraan systolisen vajaatoiminnan kanssa, jossa sydän ei pysty supistumaan riittävästi. Diastolisella vajaatoiminnalla on kuitenkin oma erityinen mekanisminsa. Systolisella vajaatoiminnalla ejektiofraktio on alhainen, alle 40%, kun taas diastolisella se on normaali, yleensä yli 50%. Ero on siis siinä, milloin sydän toimii tehottomasti: systolinen on sydämen supistumisvaiheen vajaatoiminta, diastolinen rentoutumisvaiheen.

Keitä diastolinen sydämen vajaatoiminta eniten koskettaa?

Diastolinen sydämen vajaatoiminta on yleisempää iäkkäillä ihmisillä ja naisilla. Tämän taustalla on usein verenpainetauti, diabeteksen aiheuttama sydänlihaksen jäykistyminen (diabeetikkokardiomyopatia) ja sydänlihaksen paksuuntuminen (hypertrofia), joka voi johtaa kammioiden jäykistymiseen. Aikaisemmat sydäninfarktit ja sydämen läppäviat voivat myös edistää tilan kehittymistä.

Oireet voivat olla hämääviä

Tämä tekee diastolisesta sydämen vajaatoiminnasta haasteellisen, koska oireet voivat olla hyvinkin epäspesifisiä. Ne voivat sisältää hengenahdistusta, erityisesti rasituksessa, väsymystä, sydämentykytystä ja turvotusta jaloissa. Oireet voivat olla lieviä tai ne voivat pahentua vähitellen. Tämä vaikeuttaa diagnoosia, sillä oireet voivat helposti sekoittua muihin sairauksiin. Siksi onkin tärkeää hakeutua lääkäriin, jos koet näitä oireita, varsinkin jos sinulla on riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine tai diabetes.

Diagnoosi ja hoito

Diagnoosin saaminen vaatii usein useita tutkimuksia, kuten EKG:n, sydänultraäänitutkimuksen (ekokardiogrammi), ja usein myös rasituskokeen. Ekokardiogrammi on erityisen hyödyllinen, koska se voi osoittaa sydänkammioiden täyttymisen tehottomuuden. Hoito on pääosin oireiden lievittämiseen ja sairauden etenemisen hidastamiseen keskittyvää. Tähän kuuluu usein lääkkeiden käyttö, kuten verenpainelääkkeet, diureetit (nesteenpoistolääkkeet) ja mahdollisesti ACE-estäjät tai beetasalpaajat. Elämäntapamuutokset, kuten liikunta ja terveellinen ruokavalio, ovat myös tärkeitä osana hoitoa.

Diastolinen sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus, mutta varhainen diagnoosi ja sopiva hoito voivat merkittävästi parantaa elämänlaatua ja hidastaa sairauden etenemistä. Muista, et ole yksin tässä, ja ammattilaisen tuki on korvaamatonta.