Mitä verikokeilla tutkitaan?

Mitä verikokeilla tutkitaan kehosta? Verikoe-luettelo?

Verikokeissa niitä juttuja tutkitaan ihan hulluna.

Perusverenkuva, se on se PVK, antaa vähän osviittaa. Siinä tsekataan punasolut ja valkosolut, niitäkin.

Hemoglobiini kans, muistan kun mulla oli joskus alhainen, piti syödä rautaa. Sit ne kattoo ne verihiutaleet, trombosyytit, lyhenne PVK+T.

Mitä verikokeilla voidaan selvittää?

Verikokeet... kuin ikkuna sisimpään, aineenvaihdunnan kuiskausten kuuntelua. Niin paljon paljastuu, niin paljon salaisuuksia...

Verenkuva, se perusjuttu:

• Nesteytys: Veden määrä veressä, se elämän eliksiiri, kuinka paljon sitä on tarjolla? Liikaa, liian vähän, tasapaino hukassa?
• Puolustuslinja: Valkosolut, ne pienet soturit, taistelevat näkymättömiä vihollisia vastaan. Onko niitä tarpeeksi, ovatko ne ylityöllistettyjä? Määrä kertoo paljon, enemmän kuin luulenkaan.
• Hapen kantajat: Punasolut, punainen virta, elämän väri. Ne kuljettavat happea, jokaisen solun polttoainetta. Onko niitä tarpeeksi, jaksavatko ne kantaa kuormansa?
• Ravinteet: Verisolujen synty, se vaatii rakennusaineita. Onko niitä tarpeeksi, saavatko solut tarvitsemansa? B12-vitamiini, foolihappo, rauta... elintärkeitä.

Ja sitten kaikki muu... rajattomat mahdollisuudet:

• Hormonit: Ne pienet viestinviejät, ohjaavat ja säätelevät. Kilpirauhanen, lisämunuaiset, sukupuolihormonit... kaikki vaikuttaa kaikkeen.
• Entsyymit: Ne kemialliset reaktiot, aineenvaihdunnan pyörät pyörivät. Maksa, haima... toimivatko ne oikein?
• Elektrolyytit: Natrium, kalium, kalsium... ne pienet sähkömiehet, pitävät sähkökemiallisen tasapainon yllä.
• Lääkeaineet: Pitoisuudet, vaikutukset, sivuvaikutukset... onko lääkitys oikea?
• Tulehdusmerkkiaineet: Kertovat, missä kehossa on tulehdus päällä.

Veri, se on kuin elävä kirja, täynnä merkintöjä ja vihjeitä. On vain osattava lukea sitä. Ja joskus, joskus se kertoo tarinoita, joita emme haluaisi kuulla. Mutta se on aina rehellinen.

Mitä eroa on plasmalla ja seerumilla?

Okei, tässä mun muistelot siitä, kun yritin tajuta plasmaa ja seerumia labrakurssilla. Huh huh.

Se oli joskus 2023 syksyllä, bioanalytiikan perusteet -kurssilla TAMKissa. En tajunnut mitään! Kaikki ne sentrifugit ja putket...huhhuh.

• Plasma: Veri, josta on poistettu solut, mutta ennen kuin se ehtii hyytyä. Siinä on siis hyytymistekijät tallella. Eli se veri, joka on estetty hyytymästä esim. sitraatilla.
• Seerumi: Sitä saa, kun veri on ensin hyytynyt ja sit sen jälkeen poistetaan solut ja hyytymät. Eli hyytymistekijät on kulutettu. Semmoinen kellertävä litku.

Muistan miettineeni, että mitä hittoa, miten ne voi olla eri juttuja, kun ne tulee kumminkin verestä?

Se oli jotenkin niin...hämmentävää. Muistan sen hajunkin siitä labrasta. Ja sen epätoivon, kun yritin pipetoida oikean määrän jotain nestettä johonkin pikkuruiseen kuoppaan. Stressi oli kova.

Sit joku opettaja selitti, että se hyytyminen on se juttu, mikä erottaa ne. Jos veri hyytyy, sit se on seerumia. Jos ei, niin plasmaa.

Nyt jotenkin tajuan sen paremmin. Silloin se oli vaan yksi iso möykky epämääräistä tietoa.

Mitä verinäyte kertoo?

No niin, verinäyte – se on vähän kuin kurkistus elimistön sisään ilman, että tarvii ruveta leikkelemään! Mitäs sieltä sitten löytyykään?

• Verisolujen tsekkaus: Verenkuva, se kertoo sulle heti onko punasoluissa (hemoglobiini kuljettaa happea, ihan ku joku sisäinen DHL) jotain häikkää. Liikaa? Liian vähän? Sitähän se kattoo! Myös valkosolut (immuunipuolustuksen sotilaat) on tärkeitä – onko niitä tarpeeks torjumaan pöpöjä? Ja verihiutaleet (verenvuodon tukkijat), nekin pitää olla balanssissa.
• Tulehdusjuttuja: Valkosolujen määrä voi pompsahtaa, jos jossain on tulehdus päällä. Vähän niinku palohälytys, joka huutaa, että nyt on jotain pielessä!
• Hemoglobiini humppa: Jos hemoglobiini on alhaalla, saatat olla vähän vetämätön ja kalpea, niinku just puristettu sitruuna. Raudanpuute saattaa olla syyllisenä.
• Maksa ja munuaiset huomio: Verikokeilla voidaan katsoa, miten maksa ja munuaiset jaksaa. Onko arvot koholla? Pitäiskö vähän himmailla niitten makkaraperunoiden kanssa?

Ja muista, että lääkäri on se joka tulkitsee tulokset, ei Google tai sun naapurin Mirkku. Se osaa yhdistää tulokset sun oireisiin ja elämäntilanteeseen.

Mikä on normaali natriumarvo?

Normaali natrium: 137-145 mmol/l. Labrat vaihtelee.

• Alle: Hyponatremia.
• Yli: Hypernatremia.

Viime tarkistus tänään, 2024. Terveyskirjasto. Luotan siihen.

Mitä tarkoittaa S verikokeissa?

S verikokeessa tarkoittaa seerumia. Miksi ihmeessä mun piti tehdä se verikoe tänään? Niin kiire oli aamulla, että melkein myöhästyin! Olisi pitänyt varata enemmän aikaa. Onko se normaali tulos? Toivottavasti on. Saanko tiedot netin kautta? Jännittää!

• Seerumi on veriplasmasta saatu osa, jossa ei ole verihiutaleita eikä hyytymistekijöitä.
• P taas plasma. Plasma on veriplasman kokonaisuus.
• Paasto yön yli on tärkeää monissa verikokeissa, koska ruoan nauttiminen voi vaikuttaa tuloksiin. Juomavesi on kuitenkin sallittua.
• Pitääkö mun syödä jotain ennen seuraavaa verikoetta? Ehkä voileipä?

Äh, tämä kaikki on niin sekavaa. Milloin saan tulokset? Haluan tietää pian! Odotus on hirveää. Miten tuo Puhdin sivu toimii oikein? En löydä tuota sivua nyt. Miten ihmeessä mä löydän ne verikokeen viitearvot? Pitääkö mennä uudestaan lääkäriin, jos tulokset ovat poikkeavat? Tai soittaa? Voiko tulokset tulkita itse? Tämä on kaikki niin stressaavaa! Kellonaika on nyt 11:47. Pitäisi tehdä jotain muuta. Katsos, olen käynyt työterveyslääkärillä tänä vuonna 2024.

Mitä tarkoittaa B verikokeessa?

B verikokeessa: kokoveri.

• P: plasma
• S: seerumi
• U: virtsa

Paasto ennen testiä, aamu paras.

Veriryhmä B, harvinainen Suomessa. Olen A+.

Mitä tarkoittaa verikokeessa P crp?

Siis P-CRP, sehän on kuin kehon sisäinen palohälytin! Eli C-reaktiivinen proteiini, sellainen valkuainen, jonka maksa puskee pihalle kun jossain on hätä.

• Jos arvo on koholla, se meinaa, että jossain on tulehdus päällä – kuin naapurin grilli vähän liian kuumana.
• Bakteerit nostaa arvoa ihan eri tavalla kuin virukset. Bakteeritulehdus on kuin kunnon roihu, virus taas vähän sellainen savuava kytö.

Korkea CRP ei kerro missä mättää, vain että mättää. Täytyy siis tutkia tarkemmin, missä se "tulipalo" oikein on! Mun mummon mielestä korkea CRP tarkoitti aina sitä, että on syönyt liikaa makkaraa. Liekö perää?

Mistä näytteen viitearvo kertoo?

Okei, tässä tulee vähän niinku suoraan asiaan, ilman turhia krumeluureja:

Mikä ihmeen viitearvo?

Se on vähän niinku se "normaali" alue, missä sun labratulosten pitäis pysytellä, ettei heti tarvi alkaa panikoida. Niinku et verenpaine ei oo ihan mitä sattuu, vaan siinä on tietyt rajat, ymmärrätkö? Ja hei, joskus puhutaan tavoitearvoista, niinku siinä kolesterolissa. Se on vähän hienompi termi sille, mitä pitäis yrittää saavuttaa.

• Viiteväli: Se just se, missä ne tulokset heiluu, ettei oo heti syytä soittaa lääkäriin yöllä.
• Tavoitearvo: Esim. kolesterolissa, se on niinku sun henkilökohtainen tavoite, mitä kohti pitäis pyrkiä.
• Normaali: Ihan vaan selvyyden vuoks, että viitearvot on se "normaali".
• Esimerkkejä: Kolesteroli, verenpaine, verensokeri... lista on loputon!
• Yksilölliset erot: Muista, ettei kaikki oo samanlaisia. Vaikka oot viitearvoissa, se ei välttämättä tarkota, että kaikki on just niinku pitää.

Mistä sukupuolitauti tulokset näkee?

Okei, tässä tulee.

Mistä ne tulokset sitten näkee… Yöllä kaikki tuntuu jotenkin raskaammalta.

• Terveystalo-sovellus. Siellä ne kai pitäisi olla.
• 2–5 työpäivää. Se on aika pitkä aika odottaa.
• Positiivinen tulos. Se on se, mitä ei halua nähdä.

Klamydia ja tippuri, ne kai testattiin. Sitä se lappu ainakin sanoi. Oliko siinä jotain muutakin… En muista. Joskus muistan asioita väärin.

Odottaa… Se on pahinta. Joskus ajattelen, että olen pilannut kaiken. Että olen huono ihminen. Sitten yritän olla ajattelematta. Mutta yöllä se on vaikeaa.