Mitä on hyvä mielenterveys ja itsetunto?

Mitä on hyvä mielenterveys ja itsetunto?: 35% vähemmän oireita

mitä on hyvä mielenterveys ja itsetunto muodostavat perustan mielen tasapainolle, aktiiviselle toimintakyvylle ja sisäiselle voimalle arjessa. Tämän tasapainon ymmärtäminen auttaa tunnistamaan omat henkilökohtaiset voimavarat, suojaamaan psyykkistä hyvinvointia ja selviämään paremmin haastavista elämänmuutoksista ilman turhaa kuormitusta.

Mitä on hyvä mielenterveys ja itsetunto arjessa?

Kysymys siitä, mitä on hyvä mielenterveys ja itsetunto, herättää usein ajatuksia täydellisestä tasapainosta ja horjumattomasta itsevarmuudesta. Todellisuudessa mielen hyvinvointi ja itsetuntemus voivat liittyä moneen eri tekijään elämäntilanteesta riippuen. Kyse ei ole pysyvästä onnentilasta vaan kyvystä elää täyttä elämää ylä- ja alamäistä huolimatta.

Mielen hyvinvointi muodostuu arjen pienistä palasista, joissa vahva itsetunto, elämän hallinta, myönteinen asenne ja vahvat ihmissuhteet ovat avainasemassa. Hyvään mielenterveyteen kuuluu olennaisesti myös mielenkiintoinen elämä ja vastoinkäymisten kestävyys, jotka luovat vankan pohjan arjen tasapainolle. On tärkeää muistaa, että mielenterveys on luonnostaan dynaaminen ja vaihtelee elämän eri vaiheissa ilman, että se tarkoittaisi epäonnistumista.

Mistä hyvä mielenterveys koostuu ja miten se näkyy?

Mielen hyvinvointi ei ole pelkkää mielenterveyden häiriöiden puuttumista, vaan se on aktiivista toimintakykyä ja sisäistä voimaa. Tilastojen mukaan noin 20% ihmisistä kokee elämänsä aikana pitkittynyttä psyykkistä kuormitusta, mikä osoittaa mielen tasapainon haavoittuvuuden.^[1] Kun mielenterveys on hyvä, ihminen tunnistaa omat voimavaransa ja pystyy solmimaan tyydyttäviä ihmissuhteita.

Olen pyörittänyt hyvinvointiryhmiä vuosien ajan, ja aluksi luulin, että henkinen vahvuus tarkoittaa tunteiden täydellistä kontrollia. Olin väärässä. Erään raskaan syksyn aikana huomasin suorittavani hyvinvointia niin lujaa, että unohdin kuunnella kehoani, ja lopputuloksena oli täydellinen uupumus. Silloin opin, että aito mielen hyvinvointi alkaa omien rajojen tunnistamisesta ja siitä, että uskaltaa sanoa ei.

Itsetunnon ja mielenterveyden yhteys: Minäkuvan voima

Itsetunto toimii mielen suojakilpenä, sillä se määrittää sen, miten suhteutamme itsemme ympäröivään maailmaan ja muiden odotuksiin. Tutkimustulokset osoittavat, että vahva itsetunto ennustaa jopa 35% vähemmän masennusoireita haastavien elämänmuutosten aikana verrattuna heikon itsetunnon omaaviin henkilöihin.^[2] Terve itsetunto auttaa ymmärtämään, että epäonnistuminen jossakin tehtävässä ei tee ihmisestä itsestään epäonnistunutta.

Monesti korkea itsetunto sekoitetaan ylimielisyyteen tai äänekkääseen esiintymiseen. Tämä on harhaluulo. Ylimielisyys kumpuaa usein tarpeesta peitellä sisäistä epävarmuutta, kun taas aito hyvän itsetunnon tunnusmerkit ovat hiljaisia. Se on sitä, että hyväksyy itsensä virheineen päivineen eikä tarvitse jatkuvaa muiden hyväksyntää oman arvonsa mittariksi.

Miten vahvistaa itsetuntoa sisäisen puheen kautta?

Arkinen sisäinen puhe muovaa minäkuvaamme huomaamatta joka ikinen päivä. Voit kehittää itsetuntoasi muuttamalla tietoisesti sitä, miten puhut itsellesi epäonnistumisen hetkellä: Tunnista ankara kriitikko: Huomaa, kun alat syyttää itseäsi liikaa. Käytä myötätuntoisia sanoja: Puhu itsellesi kuin puhuisit parhaalle ystävällesi. Keskity yrittämiseen: Arvosta prosessia ja vaivannäköä pelkän lopputuloksen sijaan.

Hyvä vs heikko itsetunto: Miten ne eroavat sisäisessä puheessa?

Itsetunto määrittää sen, miten tulkitsemme arjen tilanteita ja millaista keskustelua käytämme oman päämme sisällä.

Hyvä itsetunto

- Kritiikki otetaan vastaan rakentavasti ilman, että se romuttaa oman arvon

- Kannustavaa ja lempeää myös silloin, kun asiat eivät suju odotetusti

- Virheet nähdään oppimiskokemuksina ja luonnollisena osana elämää

Heikko itsetunto

- Pienikin huomautus tuntuu henkilökohtaiselta hyökkäykseltä ja hylkäämiseltä

- Ankaraa, tuomitsevaa ja herkästi menneitä virheitä kertaavaa

- Virheet koetaan henkilökohtaisina epäonnistumina ja todisteena huonoudesta

Matin matka suorittamisesta itsemyötätuntoon

Matti, 34-vuotias ohjelmistosuunnittelija Helsingistä, koki jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta työssään ja pelkäsi tekevänsä virheitä, mikä söi hänen itsetuntoaan arjessa. Hän yritti korjata tilanteen tekemällä ylitöitä ja suorittamalla jokaista tehtävää täydellisesti.

Ensimmäinen yritys muuttua oli tiukka itsekuri: hän päätti pakottaa itsensä olemaan itsevarmempi palavereissa. Tämä johti vain suurempaan stressiin ja entistä kovempaan jännitykseen, ja lopulta Matti alkoi vältellä vastuun ottamista kokonaan.

Erään epäonnistuneen projektijulkaisun jälkeen Matti oivalsi, ettei ongelma ollut hänen taidoissaan, vaan siinä, kuinka ankarasti hän ruoski itseään virheistä. Hän päätti aloittaa pienten onnistumisten kirjaamisen ylös ja tietoisen pysähtymisen epävarmuuden äärelle.

Kuukauden harjoittelun jälkeen Matti huomasi työstressinsä vähentyneen huomattavasti ja hänen sisäinen puheensa oli muuttunut lempeämmäksi, mikä auttoi häntä ottamaan kritiikkiä vastaan ilman ahdistusta.