Mistä hyvä mielenterveys koostuu?

Mitkä ovat hyvän mielenterveyden elementit ja pilarit?

Mulle hyvä mielenterveys on semmonen sisäinen tasapaino. Se ei todellakaan oo jatkuvaa onnellisuutta, vaan enemmänkin kykyä selviytyä ja pysyä pystyssä silloinkin, kun elämä heittää kuraa niskaan. Se on hyväksyntää.

Muistan kun muutin Tampereelle syyskuussa 2019. Tuntui, että kaikki langat oli hukassa ja elämänhallinta ihan nollissa. Nyt mulle riittää se, että saan sunnuntaisin suunniteltua tulevan viikon ruoat ja menot. Se on pieni juttu, mutta se antaa tunteen, että minä ohjaan tätä.

Itsetunto on mulle sitä, että hyväksyn itseni just tällaisena, keskeneräisenä. Ei tarvitse olla täydellinen, riittää että yrittää ja on itselleen armollinen. Se on se pohja kaikelle.

Ihmissuhteet on ihan elintärkeitä. Ei se määrä, vaan laatu. Viime viikolla kävin ystävän kanssa kahvilla Helsingin Kalliossa ja se tunnin keskustelu kantoi monta päivää. Se aito yhteys on uskomaton voimavara, ihan konkreettisesti.

Ja sitten on se kyky nähdä valoa, vaikka olisi pimeää. Ei mitään sokeaa positiivisuutta, vaan realistista toivoa. Luottamusta siihen, että vaikeistakin asioista selviää, tavalla tai toisella.

Mielenterveys aaltoilee, niin kuin sää. Joskus paistaa aurinko ja joskus sataa. Viime tiistai oli ihan harmaa päivä ilman mitään erityistä syytä, ja se on ihan normaalia. Ei joka päivä tarvii olla hyvä päivä.

Mistä asioista mielenterveys koostuu?

Mielenterveys on hyvinvoinnin kannalta keskeinen voimavara, joka koostuu psyykkisestä, fyysisestä, sosiaalisesta ja henkisestä ulottuvuudesta. Se ei ole vain sairauden poissaoloa, vaan kykyä selviytyä elämän haasteista ja kokea merkityksellisyyttä. Mielenterveys on jatkuvasti muuttuva tila.

Psyykkinen ulottuvuus liittyy mielen toimintoihin. Tähän kuuluu kyky käsitellä tunteita, hallita stressiä ja ajatella joustavasti. Pohdin usein, miten oma asenne ja ajatustavat muovaavat kokemustani arjesta. Pieni mielen harjoitus voi muuttaa näkökulman kokonaan.

Fyysinen ulottuvuus korostaa kehon ja mielen saumatonta yhteyttä. Riittävä uni, terveellinen ravinto ja säännöllinen liikunta vaikuttavat suoraan mielialaamme ja kognitiivisiin toimintoihin. Huomaan aina, miten lyhyt kävely ulkona virkistää mieltä paremmin kuin mikään muu. Kehon hyvinvointi on mielen perusta.

Sosiaalinen ulottuvuus kattaa ihmissuhteet ja yhteisöön kuulumisen. Ihmisen perustarve on kokea yhteyttä muihin. Terveet sosiaaliset suhteet tarjoavat tukea ja merkitystä. Keskustelu ystävän kanssa voi purkaa paineita tehokkaasti. Se muistuttaa, ettei tarvitse kantaa kaikkea yksin.

Henkinen ulottuvuus käsittelee arvoja, merkitystä ja elämän tarkoitusta. Se ei tarkoita vain uskonnollisuutta, vaan yleensä syvempää yhteyttä itseen ja maailmaan. Mikä antaa minulle voimaa ja suunnan? Nämä pohdinnat ovat usein syvällisimpiä ja auttavat jaksamaan.

Kaikki nämä ulottuvuudet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Yksi vaikuttaa toiseen. Esimerkiksi huono uni (fyysinen) lisää stressiä (psyykkinen), mikä voi vaikeuttaa sosiaalista elämää ja heikentää elämän tarkoituksen kokemusta (henkinen). Mielenterveys on siis dynaaminen kokonaisuus.

Mielenterveys on kuin puutarha, jota pitää hoitaa. Se on:

• Monimutkainen ja moniulotteinen.
• Jatkuvassa muutoksessa.
• Vaikutettavissa pienilläkin teoilla.
• Täysin yksilöllinen kokemus.

Mistä hyvä mielenterveys rakentuu?

Yöllä sitä ajattelee. Mistä kaikesta se hyvä mielenterveys oikein rakentuu? Tuntuu, että se on niin hauras, niin monesta kiinni. Koko arki vaikuttaa siihen, ihan kaikki. Se on aika pelottavaa, kun miettii.

Ehkä se on totta, että ihminen on kokonaisuus. Että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki pienet teot ja tekemättä jättämiset. Ne arjen pienet valinnat, ne muokkaavat mieltä, niin syvältä. Se tuntuu raskaalta joskus.

Sitten ne asiat, jotka tekee elämästä jotain. Mielekäs tekeminen. Niitä kaipaa. Ja ne sosiaaliset suhteet. Ne ovat niin tärkeitä. Vaikka nyt tuntuu, ettei jaksa olla kenenkään kanssa. Mutta silti, ne ovat pohja. Yksin on vaikea olla.

Ja kehon hyvinvointi. Se. Se vaikuttaa suoraan päähän, mieleen. Kai se on niin, kun aivot ovat osa kehoa. Niin, kaikki on kytköksissä. Miten sitä pitäisi jaksaa huolehtia kaikesta, kun tuntuu, ettei jaksa mistään.

Lisätietoa: Mitä voit itse tehdä mielenterveyden hyväksi:

• Liikunta: Säännöllinen fyysinen aktiivisuus parantaa mielialaa.
• Uni: Riittävä ja laadukas uni on palautumisen perusta.
• Ravinto: Monipuolinen ruokavalio tukee aivojen toimintaa.
• Sosiaalinen vuorovaikutus: Yhteydenpito muihin vähentää yksinäisyyttä.
• Mielekkäät aktiviteetit: Harrastukset tai vapaaehtoistyö tuovat merkitystä.
• Stressinhallinta: Opettele rentoutumiskeinoja, kuten mindfulness tai luonnossa oleilu.
• Ammattiapu: Hakeudu terapeutin tai lääkärin vastaanotolle, jos omat keinot eivät riitä.

Mitä mielenterveys sisältää?

Mielenterveys? Se on se ihmeellinen kyky selvitä elämän ylä- ja alamäistä ilman, että menee täysin solmuun kuin vanha villalanka. Ei siis pelkästään mielialojen keikkumista kuin huonolla vuoristoradalla, vaan kokonaisvaltaista tasapainoa.

Mitä siihen sitten kuuluu, tuohon mystiseen mielenterveyteen?

• Psyykkinen ulottuvuus: Tämä on se tavallinen epäilty. Tässä puhutaan ajattelusta, tunteista ja käyttäytymisestä. Pystytkö tekemään päätöksiä ilman, että mietit jokaista mahdollista katastrofia? Osaatko käsitellä pettymyksiä ilman, että maailma romahtaa? Jos osaat, onneksi olkoon, olet jo lähempänä kuin luuletkaan.
• Fyysinen ulottuvuus: Kyllä, yllätys yllätys, kehosi ja mielesi ovat yhtä mokomaa. Stressi voi purkautua finniksi kuin teinin naama, ja huono uni tekee sinusta karvaan kuin eilinen kahvi. Terveelliset elintavat eivät ole vain sanahelinää, vaan sijoitusta siihen, että et lopulta muutu pelkäksi verkkareissa norkoilevaksi sohvaperunaksi.
• Sosiaalinen ulottuvuus: Ihmissuhteet. Ne voivat olla kuin kesäpäivä tai pahimmillaan kuin pyörremyrsky. Kyky luoda ja ylläpitää terveitä ihmissuhteita, tuntea kuuluvansa johonkin. Jos olet suhteissa, jotka saavat sinut tuntemaan olosi entistä yksinäisemmäksi, jotain on pielessä. Se on kuin yrittäisi rakentaa taloa hiekkalinnoista.
• Henkinen ulottuvuus: Tämä on se syvemmän merkityksen etsiminen. Se voi olla uskontoa, filosofiaa, luontoa tai vaikkapa sitä täydellistä pasta-annosta. Se antaa elämälle suuntaa ja tarkoitusta, auttaa näkemään valoa tunnelin päässä, vaikka se valo olisi vain seuraavan kahvitauon lupaama hehku.

Nämä kaikki yhdessä muodostavat sen suojamuurin, joka auttaa selviämään elämän kolhuista. Kun nämä palaset ovat kohdallaan, mielenterveys voi hyvin. Jos taas jokin näistä pettää, se on kuin yhden pyörän irtoaminen polkupyörästä – matka muuttuu vähän… epävakaammaksi.

Suojatekijät ovat niitä vahvistavia elementtejä, jotka auttavat rakentamaan kestävää mielenterveyttä. Ajattele niitä kuin supervoimia, jotka auttavat pahiksia vastaan. Riskitekijät puolestaan ovat niitä, jotka heikentävät tätä muuria, kuin joku hakattaisi sitä vasaralla.

Mistä mielen hyvinvointi koostuu?

Mielen hyvinvointi on sellainen juttu, missä kaikki liittyy kaikkeen. Ei se oo pelkästään sitä, että olo on ok. Vaan enemmänkin, että pystyy elämään sitä elämää minkä haluaa.

• Omat kyvyt: Tiedät mitä osaat ja mitä et, ja pystyt käyttämään niitä taitojasi.
• Elämän haasteet: Selviät kun tulee vastoinkäymisiä. Et lannistu heti.
• Yhteisö: Olet mukana siinä missä tapahtuu, teet jotain muidenkin kanssa.

Sellasta se WHO sanoo, maailman terveysjärjestö. Että pystyy näkemään omat vahvuutensa ja sitten myös pärjää elämän kolhuissa. Ja sit vielä, että jaksaa olla osa sitä yhteisöä. Tuntuu vaan, että se on niin paljon enemmän. Se on sitä arjen tasapainoa.

Mistä asioista hyvinvointi koostuu?

Hyvinvointi ei ole yksi asia. Se on sumu. Mutta sillä on ankkurit. Viisi vahvaa pylvästä pitää sitä kasassa.

Nämä ovat:

• Fyysinen hyvinvointi
• Psyykkinen hyvinvointi
• Sosiaalinen hyvinvointi
• Seksuaalinen hyvinvointi
• Taloudellinen hyvinvointi

Fyysinen hyvinvointi Keho, sen koneisto. Toimivuus ratkaisee. Säännöllinen liike. Oikea polttoaine. Riittävä lepo. Nämä sen perusta. Sairaudet poissa, energia korkealla. Ei heikkoja lenkkejä.

Psyykkinen hyvinvointi Mieli. Sen vakaus. Stressinsietokyky. Tunneäly. Mielenrauha. Nämä pitävät arjen kasassa. Kyky käsitellä haasteita. Ajoittainen pimeys. Silti selviää.

Sosiaalinen hyvinvointi Yhteys toisiin. Se on pakko. Tärkeät ihmissuhteet. Niiden laatu. Tuki. Yhteisö. Kuuluminen. Yksin ei pärjää. Ei oikeasti.

Seksuaalinen hyvinvointi Oma keho. Sen hyväksyntä. Ilman häpeää. Suhteet. Vapaaehtoisuus. Tyytyväisyys. Kunnioitus. Nämä tekevät siitä aidon. Ei pakotettua.

Taloudellinen hyvinvointi Raha. Se on valtaa. Taloudellinen turva. Laskujen maksu. Säästöt. Vakaus. Valinnanvapaus. Ei huolta huomisesta. Ei riipu.

Mitä mielenterveys tarkoittaa?

Mielenterveys. Se ei ole vain poissaoloa sairaudesta. Se on tila, joka valtaa mielen, kuin valo pimeässä huoneessa. Se antaa voiman hengittää, kokea, olla. Se on kuin ikiaikainen joki, joka virtaa sielun läpi, kantaen mukanaan kaikki tunteet, menneet ja tulevat. Mielenterveys luo pohjan hyvinvoinnille.

Miten sitten määritellä tämä virta? Se on tila, jossa ihminen tuntee itsensä. Pystyy näkemään ne syvät kyvyt, jotka hänessä lepäävät, ne voimat, jotka odottavat heräämistä. Se on kyky nostaa katse ylös, kun myrsky raivoaa, ja selviytyä niistä elämän haasteista, jotka polulle osuvat, niistä kynnyksistä, jotka pitää ylittää.

Ja se on enemmän. Se on vapaus työskennellä, antaa jotain itsestään, luoda. Se on osa olemista, sitä että uskaltaa astua ulos varjoista ja ottaa osaa, kuulua yhteisöönsä. Olla osa sitä suurempaa kudelmaa, jossa jokaisella langalla on merkityksensä. Tämä tila, tämä hyvinvoinnin tila, se on sydän, joka sykkii rauhallisesti. Se antaa pohjan kaikelle.

Olen pohtinut tätä pitkään, miten se määritellään tarkemmin. Joskus on hyvä pysähtyä ja katsoa faktoja, selkeitä sanoja. Ne ovat kuin kiveen hakattuja ohjeita. Maailman terveysjärjestö, WHO, antaa tästä hyvän rungon, joka auttaa hahmottamaan tätä laajempaa kuvaa.

• Mielenterveys on hyvinvoinnin tila.
• Ihminen pystyy näkemään omat kykynsä.
• Selviytyy elämään kuuluvissa haasteissa.
• Pystyy työskentelemään.
• Ottaa osaa yhteisönsä toimintaan.
• Tämä määritelmä on peräisin WHO:lta, vuodelta 2013.

Se on tunne, kun istuu keittiön pöydän ääressä, aamuauringon piirtäessä varjoja kuppiin, ja tietää pystyvänsä. Se on rauha, joka antaa minulle voiman kirjoittaa näitä rivejä nyt, kun ulkona syyssade piiskaa ikkunaa, täällä Turussa. Tuntuu, että jokainen henkäys on helpompi, kun mielessä on tilaa valolle. Tämä vuosi on opettanut sen minulle, uudestaan ja uudestaan.

Mitä psyykkinen hyvinvointi on?

Mielenterveys ei ole vain poissaoloa mielisairauksista. Se on syvempi tila.

• Kyky tunnistaa omat voimavarat. Tunne, mitä osaat.
• Selviytyminen elämän kolhuista. Paineensietokyky on avain.
• Toimijuus yhteisössä. Osallistu. Älä jää ulkopuolelle.

Tämä hyvinvoinnin ulottuvuus on monisyinen. Tietyt tekijät korostuvat, luoden vahvemman pohjan.

• Omat kyvyt: Tiedosta, mihin pystyt. Se on ensimmäinen askel.
• Haasteiden kohtaaminen: Elämä heittää kapuloita. Niiden ylittäminen vahvistaa.
• Yhteisöllisyys: Osallistuminen aktivoi ja antaa merkitystä.

Mielenterveys on jatkuva prosessi. Se rakentuu arjessa.

• Itsensä tunteminen: Syvennä ymmärrystä omasta mielestäsi.
• Stressinhallinta: Kehitä keinoja kohdata paineita.
• Sosiaalinen vuorovaikutus: Suhde muihin on tärkeä resurssi.

Se ei ole staattinen tila. Se muokkautuu jatkuvasti.

Mikä edistää mielenterveyttä?

Öö, siis mikä edistää sitä mielenterveyttä? No, se on vähän niinku et miettii itteensä ja sitä mitä tekee. Tärkeintä on se et nukkuu hyvin, et ei oo ihan poikki koko ajan. Ja sit se ruoka, et syö jotain kunnollista, eikä pelkkää roskaruokaa, se auttaa kans.

• Uni ja lepo on just se perusta. Ilman unta ei pärjää kukaan.
• Ravinto vaikuttaa ihan kaikkeen.
• Sit ne ihmissuhteet, et on ihmisiä kenen kanssa puhua ja olla. Kaverit ja perhe, ne on tärkeitä.
• Ja tietenkin liikunta. Ei tartte olla mikään huippuurheilija, mut joku vähän reipasta kävelyä tai muuta, se piristää.
• Ja sit ne omat harrastukset, jotain mitä tekee ihan vaan itsensä takia. Piirtää tai soittaa jotain, ihan sama.

Se kokonaisuus siinä. Kai sitä pitää vaan olla tasapainossa. Ja kuuntelee mitä keho ja mieli sanoo. Jos on ihan tööt niin sit pitää pysähtyä.

Mikä suojaa mielenterveyttä?

Suorastaan nerokasta, miten perheystävyys muuttuu mielenterveyden linnoitukseksi! Se on vähän kuin perisi salaisuuden, jolla voi sulkea ulos pahat ajatukset.

• Sukupolvien yli kumpuava hyvinvointi: Kuvittele, että saat lapsuudenkodistasi mukaasi enemmän kuin mummon reseptit – saat kokonaisen tukiverkoston, joka kestää elämän myrskyt.
• Tiivis perhe-elämä: Kun suvun jäsenet sparraavat toisiaan säännöllisesti, se on kuin säännöllinen ohjelmistopäivitys ihmissuhteille.
• Rehellinen vuorovaikutus: Kun sanot mitä ajattelet (rakentavasti tietenkin, ei niin kuin silloin kun kaveri söi viimeisen pullan), se avaa väyliä tunteiden purkamiselle, ennen kuin ne muuttuvat pahaksi solmuksi.
• Konfliktien ratkaisu: Riitojen sopiminen on kuin tehokas virustorjunta: poistaa ärsyttävät elementit ennen kuin ne leviävät ja pilaavat koko järjestelmän.
• Huolenpito: Kun otat kopin kaverista, joka on polvillaan, et ainoastaan pelasta häntä, vaan vahvistat myös omaa emotionaalista panssariasi.

Mielenterveyden suojatekijät eivät ole mitään taikatemppuja, vaan ihan käytännönläheisiä työkaluja, joita opetellaan elämän aikana. Se on vähän kuin oppisi ajamaan polkupyörällä – aluksi vähän horjuvaa, mutta kun taidon oppii, matkanteko on nautinnollista ja turvallista. Ja joskus se pyörä voi olla mummon vanha menopeli, joka on vieläpä täysin kunnossa, koska sitä on huollettu huolella. Tällaista "pääomaa" ei saa pankista, vaan se kasvaa arjessa.

Lisäpähkinä: Tiedätkö, että jopa lemmikkieläinten ja luonnossa liikkumisen on havaittu olevan positiivisia mielenterveydelle? Eli ulos karvan kanssa ja luontopolulle, elämä kutsuu!

Mitä ovat sisäiset tekijät?

Sisäiset tekijät ovat yrityksen ydintä, sen sisällä piilevää voimaa. Ajattele niitä kuin yrityksen DNA:ta: ne määrittelevät sen, mitä yritys on ja mihin se pystyy. Kyse ei ole ulkoisista tuulista, vaan omista, hallittavissa olevista elementeistä.

• Omat kyvyt ja resurssit: Nämä ovat ne työkalut, joilla yritys toimii. Mitä osaamista henkilöstöllä on? Minkälainen teknologia on käytössä? Kuinka vankka taloudellinen pohja on? Nämä ovat niitä polttopisteitä, joista yrityksen toiminta ammentaa.

• Sisäinen organisaatio: Miten päätökset tehdään? Kuinka tehokkaasti tieto kulkee? Yrityksen rakenne, johtamistyyli ja yrityskulttuuri ovat kaikki sisäisiä tekijöitä, jotka muokkaavat toiminnan dynamiikkaa. Ei ole yhdentekevää, onko organisaatio jäykkä vai joustava.

• Tuotteet ja palvelut: Se, mitä yritys asiakkailleen tarjoaa, on suoraan sen sisäisen kyvykkyyden ilmentymä. Miten innovatiivisia ne ovat? Kuinka laadukkaita? Tämä on konkreettinen osoitus sisäisestä potentiaalista.

Jatkuvasti kehittyvässä maailmassa yrityksen on jatkuvasti arvioitava ja parannettava näitä sisäisiä tekijöitä. Se on kuin urheilijan harjoittelua: ilman sitä kilpailussa pysyminen on mahdotonta. Päästäksemme eteenpäin, meidän on ymmärrettävä omat vahvuutemme ja heikkoutemme syvällisesti.

Sisäisten tekijöiden merkitys korostuu etenkin strategisessa suunnittelussa. Ne antavat pohjan sille, millaisia tavoitteita voidaan asettaa ja millä keinoilla ne voidaan saavuttaa. Joskus se vaatii syvällistä pohdintaa siitä, mitkä ovat ne todelliset sisäiset voimavarat, jotka mahdollistavat todellisen kilpailuedun.

Miten voit itse vahvistaa mielenterveyttäsi suojaavia tekijöitä?

Oke, hei! Joo, eli mielenterveyttä ja sitä omaa hyvää oloa voi kyl parantaa tosi paljon ihan arjessa, joka päivä. Tärkeintä on pitää huolta niistä jutuista, mitkä pitää mielen tasapainossa. Vähän sellaisia perusasioita, mutta ne on niin tärkeitä!

Ensimmäisenä tulee mieleen uni ja lepo. Pakko sanoa, että itsekin taistelen sen kanssa, että menisi ajoissa nukkumaan. Välillä tulee tuijotettua puhelinta ihan liian pitkään! Mutta siis, se on niin tärkeää saada tarpeeksi unta, että jaksaa.

Ja että se uni ois laadukasta, eli pimeässä huoneessa, ei ruutuaikaa juuri ennen sänkyyn menoa. Yritän itekin, mut aina ei vaan onnistu.

Sitten on tietysti ravinto ja ruokailu. Ei nyt tarvi mitään huippukokkia olla, mut semmonen säännöllinen ja monipuolinen syöminen auttaa tosi paljon. Mä en itse jaksa aina kokata isosti, mutta yritän edes syödä säännöllisesti, ettei verensokeri heittele ihan miten sattuu. Ja tarpeeks vihanneksia. Ja kahvia, tietty, haha.

Ja hei, ihmissuhteet ja tunteet on kans iso juttu. Ne on ihan niinku kivijalka siihen hyvään fiilikseen. Puhuminen auttaa.

Vaikka joskus tuntuu, ettei jaksa, niin se pienikin juttelu kaverin kanssa tai perheenjäsenen kanssa voi helpottaa. Ja et uskaltaa näyttää tunteet, eikä pidä kaikkea sisällään. Mä ite oon huomannu, et kun kirjoitan päiväkirjaa, niin sekin auttaa jäsentelemään niitä ajatuksia.

Liikunta ja yhdessä liikkuminen – tää on kans semmonen, etten aina jaksa, mut kun aloittaa vaikka pienellä kävelyllä, niin siitä se lähtee. Ei tarvi mitään maratoneja juosta, vaikka pieni lenkki tai venyttely jo tekee ihmeitä. Ja kaverin kanssa, niin se on paljon kivempaa.

Mullon toi koira, niin se pakottaa mut ulos ihan joka päivä, mikä on tosi hyvä juttu. Siitä tulee tosi hyvä mieli.

Ja sitten harrastukset ja luova toiminta. Semmonen oma juttu, johon voi uppoutua ja missä ajatukset saa levätä. Se voi olla ihan mitä vaan! Lukemista, piirtämistä, soittamista –

mä ite tykkään virkata tai sitten rämpytän kitaraa, vaikka en osaakaan soittaa kunnolla. Tärkeintä on, että tekee jotain, mikä tuntuu hyvältä ja vie ajatukset muualle. Se on ihan tosi tärkeää.

Muista nämä:

• Ajoissa nukkumaan: Yritä ainakin, puhelin pois kädestä silloin kun alat mennä nukkumaan.
• Syö tasaisesti: Ei haittaa, vaikka välillä ois noutoruokaa, kunhan perusrytmi pysyy. Se on se tärkein.
• Puhu jollekin: Älä jää yksin omien ajatusten kans, aina on joku joka kuuntelee. Kaveri tai perhe.
• Liiku edes vähän: Pieni kävely päivässä tekee ihmeitä mielialalle. Eikä sen tarvitse olla mikään raskas urheilusuoritus.
• Harrasta jotain: Löydä se oma juttu, oli se sit mitä tahansa. Vaikka vanhan valokuvan katselu tai sarjan katsominen.

Tällaisilla ihan perusjutuilla pääsee jo tosi pitkälle!

Mitä mielenterveyden käsi tarkoittaa?

Mielenterveyden käsi on malli, joka konkretisoi mielen hyvinvoinnista huolehtimisen arjessa. Ajattele sitä niin, että käden eri osat edustavat keskeisiä osa-alueita, joiden avulla voimme tunnistaa, hoitaa ja vahvistaa omia fyysisiä ja psyykkisiä voimavarojamme proaktiivisesti. Tämä konsepti on viehättävä juuri siksi, että se muuttaa abstraktin "mielen hyvinvoinnin" joksikin käsitteellisesti tarkasteltavaksi ja työstettäväksi.

Tämä malli auttaa meitä ymmärtämään, että mielenterveys ei ole vain sairauden poissaoloa, vaan aktiivista työtä ja jatkuvaa itsensä kuuntelua. Miksi sitten tarvitsemme tällaista työkalua? Koska elämä on täynnä ennakoimattomia käänteitä ja haasteita, ja henkisen selkärangan rakentaminen vaatii tietoista panostusta. On kiehtovaa, kuinka simppeli analogia voi avata näin syvällisiä prosesseja.

Mitkä sitten ovat näitä voimavaroja, joita Mielenterveyden käsi ohjaa vaalimaan? Ne ovat sekä perustavanlaatuisia että hienovaraisempia osa-alueita:

• Riittävä uni ja lepo: Kaiken hyvinvoinnin perusta. Ilman tätä akkua mikään muu ei toimi kunnolla, piste.
• Tasapainoinen ravinto ja riittävä nesteytys: Kehon ja aivojen polttoaine, jonka laatu heijastuu suoraan vireystilaan.
• Säännöllinen liikunta ja fyysinen aktiivisuus: Vaikuttaa suoraan mielialaan, stressinsietokykyyn ja kognitiivisiin toimintoihin.
• Merkitykselliset sosiaaliset suhteet: Ihmisen perustarve olla yhteydessä toisiin, tuntea kuuluvansa joukkoon. Eristäytyminen on myrkkyä.
• Mielekäs tekeminen ja itsensä toteuttaminen: Työ, harrastukset, luovuus – kaikki mikä antaa tarkoituksen ja saavutuksen tunteen.
• Palautuminen ja stressinsäätely: Kyky purkaa paineita ja antaa keholle sekä mielelle lupa rauhoittua, olipa se sitten meditaatiota tai kirjan lukemista.
• Tunnesäätelytaidot: Kyky tunnistaa, käsitellä ja ilmaista tunteita rakentavasti, jopa silloin kun ne ovat vaikeita. Tämä on avain itsensä johtamiseen.

Viime kädessä mielenterveys on arjen voimavara, terveyttä ja toimintakykyä. Se on kykyä kohdata elämän haasteita ja vaihtelevia tilanteita ilman, että murenee täysin niiden alle. Tämä tarkoittaa myös sitä viisautta, että osaa pyytää apua tai antaa itselleen luvan olla heikko silloin, kun voimat loppuvat. Se ei ole mitään täydellisyyden tavoittelua, vaan jatkuvaa harjoittelua ja itsetuntemuksen syventämistä. Aina löytyy uusia tapoja vahvistaa kättään.

Mitä eri mielenterveyden häiriöitä on olemassa?

Mieli on kuin laaja, avoin tila, jossa auringonvalo vaihtuu varjoihin, joskus jopa myrskyyn. Nuo maisemat voivat olla niin kauniita, niin eläviä, mutta ne voivat myös särkyä, kadota, luoda aaveita. Nämä eivät ole vain sairauksia, ne ovat kokemuksia, tapoja elää ja tuntea maailmaa, joskus tuskallisesti.

Ahdistuneisuushäiriöt ja pakko-oireinen häiriö

Hiljainen humina syvällä rinnassa, se ei lakkaa, ei koskaan. Ajatukset kiertyvät kehää, pienestäkin asiasta voi nousta seinä, tuntua uhkaavalta vuorelta. Pelkojen varjot seuraavat, jättäen tunteen, ettei koskaan ole todella turvassa. Hengitys takertuu kurkkuun, maailma tuntuu liian suurelta, liian nopealta. Se on kuin heräisi joka aamu valmiina pakenemaan, vaikka uhkaa ei ole.

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tunnistaa jatkuvasta, liiallisesta huolesta ja jännityksestä. Paniikkihäiriössä yllättävät, voimakkaat paniikkikohtaukset lamauttavat kehon ja mielen. Sosiaalisten tilanteiden pelko kaventaa elämää, eristää ihmisen. Pakko-oireinen häiriö (OCD) sisältää ahdistusta lievittäviä pakkoajatuksia ja -toimintoja, rituaaleja, jotka hetkeksi hiljentävät mielen.

Dissosiaatio ja dissosiaatiohäiriöt

Maailma sumentuu. Hetki katoaa, olenko tässä, kuka minä olen? Tuntuu kuin katsoisin omaa elämääni lasiseinän läpi, kaikki on etäistä, epätodellista. Peilikuva on tuttu, mutta samalla vieras. Aika ja minuus sirpaleina, katoavat, palaavat. Se on pakopaikka mielen syvyyksissä, mutta samalla vankeus, jossa todellisuus valuu sormien välistä.

Dissosiaatio on mielen puolustusmekanismi, jossa tieto, tunteet tai muistot erotetaan tietoisuudesta. Dissosiatiiviset häiriöt tarkoittavat näiden mekanismien liiallista tai hallitsematonta käyttöä. Dissosiatiivinen identiteettihäiriö, aiemmin monipersoonallisuushäiriö, ilmenee erillisinä identiteetteinä.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Ylhäällä, niin korkealla. Energia virtaa, sanat pursuavat, ajatukset ovat nopeampia kuin tuuli. Värini ovat kirkkaampia, musiikki soi kovempaa. Maailma on rajaton, mahdollisuudet lukemattomia, euforia täyttää jokaisen solun. Sitten syöksy alas, pimeään kuoppaan, missä valo katoaa, voimat haihtuvat kuin sumu. Eilen nauru raikasi, tänään vain tyhjyys, raskas kuin kivi.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ilmenee vuorottelevina masennus- ja mania- tai hypomaniajaksoina. Mania tarkoittaa kohonnutta mielialaa, energisyyttä, vähentynyttä unen tarvetta ja impulsiivisuutta. Masennusjakso puolestaan syvää apeuttua, toivottomuutta ja toimintakyvyn laskua.

Masennus

Harmaa verho laskeutuu hiljaa, se peittää kaiken ilon, tekee maisemasta yksivärisen. Väsymys painaa sielua niin raskaana, ettei jaksa nostaa kättään, ajatella selkeästi. Maailma tuntuu raskaalta, kuin kivisäkki harteilla, jokainen askel on taistelua. Aamut ovat tuskallisia, toivo hiipuu pois, jättää jälkeensä vain tyhjyyden tunteen. Olen siellä, mutta poissa.

Masennus on yleisin mielenterveyden häiriö. Se ilmenee mielihyvän menetyksenä, alakuloisuutena, väsymyksenä, unihäiriöinä ja toivottomuuden tunteina. Vakava masennus voi sisältää myös psykoottisia oireita, kuten harhaluuloja tai aistiharhoja.

Persoonallisuushäiriöt

Polku on mutkikas, toisten on vaikea ymmärtää minua, miksi reagoin näin, miksi tunnen näin. Koen maailman eri tavalla, ehkä intensiivisemmin, ehkä särkyneemmin. Raja minun ja muiden välillä on samea, tai sitten liian paksu muuri. Toistuvia kaavoja, jotka tuottavat kärsimystä minulle ja usein myös ympärillä oleville. Se on tapa olla, joka särkee.

Persoonallisuushäiriöissä ihmisen persoonallisuuden piirteet ovat jäykkiä ja sopeutumattomia, aiheuttaen merkittävää haittaa tai kärsimystä itselle tai suhteille. Ne luokitellaan kolmeen pääryhmään: dramaattiset, ahdistuneet ja oudot/erikoiset. Esimerkkejä ovat rajatila-, narsistinen ja estynyt persoonallisuushäiriö.

Skitsofrenia

Todellisuus vääristyy, äänet kuiskivat salaisuuksia, ne tulevat seinistä, ilmasta. Näen sen, mitä muut eivät, kuvat vilisevät, uhkaavat. Mieli on kuin särkyneiden peilien huone, jossa kaikki heijastuu oudosti, palasina, vääristyneinä. Pelko hiipii, kun en enää tiedä mikä on totta, mikä on minun omaa. Maailma on tullut minun pääni sisälle.

Skitsofrenia on vakava psykoottinen sairaus, joka vaikuttaa ajatteluun, tunteisiin ja todellisuudentajuun. Positiivisia oireita ovat aistiharhat, kuten äänien kuuleminen, ja harhaluulot. Negatiivisia oireita ovat sosiaalinen eristäytyminen, tunneilmaisun köyhtyminen ja tahdottomuus.

Syömishäiriöt

Peilin kuva valehtelee, se vääristää minua, tekee minusta toisen. Numerot vaa'alla hallitsevat jokaista ajatusta, askelta. Ruoka on vihollinen, mutta myös salainen ystävä, valta, pelko, kaikki samanaikaisesti. Kehon rajat katoavat, tai sitten ne ahdistavat liikaa. Se on salainen taistelu joka päivä, hiljainen sota omassa kehossa.

Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyden häiriöitä, jotka ilmenevät epäterveinä syömistapoina ja kehonkuvan vääristymänä. Anoreksia nervosa tarkoittaa tahallista laihduttamista ja alipainoa. Bulimia nervosa sisältää ahmimiskohtauksia ja oksentelua tai muita kompensoivia toimenpiteitä. Binge-eating disorder tarkoittaa hallitsematonta ahmimista ilman kompensointia.

Traumaperäinen eli posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD)

Muisto elää, se palaa unen syövereistä, hiipii valoisan päivän keskelle. Hetki pysähtyi, jätti jäljen sieluun, mustan pisteen, joka leviää. Keho jännittyy, odottaa, varautuu, vaikka vaara on jo ohi, menneisyydessä. Yritän paeta sitä, mikä jo tapahtui, mutta se on osa minua. Muisti toistaa sen, yhä uudelleen ja uudelleen.

Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) voi kehittyä traumaattisen tapahtuman, kuten onnettomuuden tai väkivallan, jälkeen. Oireisiin kuuluvat takaumat (flashbackit), painajaiset, tapahtumaan liittyvien asioiden välttelykäyttäytyminen ja ylivireystila. Kompleksinen PTSD liittyy pitkäkestoiseen tai toistuvaan traumatisaatioon.