Mitä velvollisuuksia kansalaisella on?

Mitä velvollisuuksia kansalaisella on: Lakisääteiset velvollisuudet

Suomen mitä velvollisuuksia kansalaisella on koskee useita keskeisiä yhteiskunnallisia velvoitteita, jotka jokaisen asukkaan on tunnettava. Oikeustietoisuus auttaa välttämään väärinkäsityksiä ja takaa lakien noudattamisen kaikissa tilanteissa.

Mitä lakisääteisiä päävelvollisuuksia Suomessa asuvilla on?

Suomen oikeusjärjestelmässä jokaisella maassa asuvalla on velvollisuus noudattaa yhteisiä pelisääntöjä, jotka takaavat yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden. Nämä perusvelvollisuudet sitovat asukkaita riippumatta heidän kansalaisuudestaan, ja niiden laiminlyönnistä seuraa aina laissa säädetty rangaistus. Mutta on olemassa yksi kriittinen poikkeus, jonka lähes kaikki suomalaiset ja ulkomaalaiset sekoittavat keskenään - palaan tähän tarkemmin alempana eri asukasryhmien oikeuksia käsittelevässä osiossa.

Keskeisimmät jokaisen asukkaan mitkä ovat kansalaisen lakisääteiset velvollisuudet liittyvät yhteiskunnan perustoimintojen rahoittamiseen, nuorten kouluttamiseen ja turvallisen arjen ylläpitämiseen: Lakien noudattaminen: Jokaisen maassa oleskelevan on kunnioitettava Suomen lakeja ja viranomaisten järjestysvaltaa. Lait koskevat täysin samalla tai tavalla syntyperäisiä kansalaisia kuin täällä vierailevia matkailijoitakin.

Veronmaksuvelvollisuus: Jokaisella Suomessa asuvalla tai täältä tuloja saavalla on velvollisuus maksaa veroja lakien mukaan. Näillä varoilla rahoitetaan yhteiset palvelumme, kuten maksuton terveydenhuolto, infra ja sosiaaliturva. Oppivelvollisuus: Kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla lapsilla on lakisääteinen oppivelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että nuoren on osallistuttava opetukseen tai hankittava vastaavat tiedot muulla tavoin. Auttamisvelvollisuus ja pelastustoimi: Jokaisella ihmisellä on velvollisuus auttaa onnettomuuspaikalla tai hädässä olevia omien kykyjensä mukaan sekä ilmoittaa hätäkeskukseen tulipaloista tai muista vakavista vaaratilanteista.

Miten maanpuolustusvelvollisuus ja oppivelvollisuuden ikärajat määräytyvät?

Maanpuolustus ja koulutus ovat kaksi perustuslaillista pilaria, joiden ikärajat ja ehdot on määritelty laissa hyvin tarkasti. Toisin kuin yleiset järjestyssäännöt, nämä velvollisuudet aktivoituvat ihmisen elämässä tiettyjen tarkkojen virstanpylväiden kohdalla ja päättyvät, kun tietty ikä tai tutkinto saavutetaan. Tämän vuoksi rajojen ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle nuorelle ja reserviläiselle.

Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta, ja se jatkuu uuden lainsäädännön mukaan aina 18 ikävuoteen saakka.^[1] Velvollisuus voi kuitenkin päättyä jo aikaisemmin, jos nuori suorittaa hyväksytysti toisen asteen tutkinnon, kuten lukion tai ammattikoulun. Tämä uudistus teki toisen asteen opiskelusta ja oppimateriaaleista laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluville nuorille pääsääntöisesti täysin maksutonta.

Tämä laaja maanpuolustusvelvollisuus suomessa puolestaan koskee laajassa merkityksessä jokaista Suomen kansalaista, mutta käytännön asevelvollisuus sitoo miehiä sen vuoden alusta, kun he täyttävät 18 vuotta. Asevelvollisuuden voi suorittaa varusmiespalveluksena, siviilipalveluksena tai kriisiaikana työvelvollisuutena. Muuttuneen turvallisuustilanteen ja Puolustusvoimien tarpeiden vuoksi reservin yläikärajaa on nostettu laissa, ja se jatkuu nykyään sen vuoden loppuun, jona reserviläinen täyttää 65 vuotta.

Muutos koskee laajasti upseereita, aliupseereita ja miehistöä, jos henkilöllä on voimassa oleva sodan ajan sijoitus. Ennen tätä lakimuutosta tavallisen miehistön jäsenen velvollisuus päättyi jo 50-vuotiaana. Tämä osoittaa, kuinka tiukasti valtion velvollisuudet elävät ajassa.

Kansalaiset vs. ulkomaalaiset: Ketä Suomen velvollisuudet koskevat?

Tässä on se suuri väärinkäsitys, jonka mainitsin artikkelin alussa: monet luulevat, että ulkomaalaisen ei tarvitse maksaa veroja Suomeen tai noudattaa kaikkia samoja sääntöjä kuin kansalaisten. Se on täysin väärä luulo. Suomen lainsäädäntö jakaa velvollisuudet kahteen ryhmään: kaikille maassa asuville kuuluviin yleisiin velvollisuuksiin sekä pelkästään suomen kansalaisen velvollisuudet koskeviin erityisvelvollisuuksiin.

Yleinen veronmaksuvelvollisuus suomi määräytyy asuinpaikan ja oleskelun keston, ei kansalaisuuden mukaan. Jos ulkomaalainen oleskelee Suomessa jatkuvasti yli 6 kuukautta, hänestä tulee täällä yleisesti verovelvollinen.^[3] Tämä tarkoittaa sitä, että hän on velvollinen maksamaan Suomeen veroa kaikista maailmanlaajuisista tuloistaan - aivan kuten syntyperäinen suomalainenkin. Lyhyemmissä oleskeluissa verotetaan vain Suomesta ansaittuja tuloja.

Olen itse nähnyt useita tilanteita, joissa Suomeen muuttanut ulkomainen asiantuntija yllättyy siitä, että myös oppivelvollisuus koskee hänen lapsiaan. Lain mukaan oppivelvollisuus sitoo kaikkia maassa vakinaisesti asuvia lapsia, oli passi minkä värinen tahansa. Ainoa merkittävä poikkeus, joka koskee ehdottomasti vain Suomen kansalaisia, on maanpuolustusvelvollisuus ja siihen liittyvä varusmies- tai siviilipalvelus. Ulkomaan kansalaista ei voida Suomessa määrätä asepalvelukseen.

Milloin todistamisvelvollisuudesta voi kieltäytyä oikeudessa?

Suomessa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeena on se, että jokaisella kutsutulla on lakisääteinen velvollisuus saapua todistajaksi tuomioistuimeen ja puhua siellä täyttä totta. Todistamisvelvollisuus on ankara yleisvelvollisuus, jota ei voi sivuuttaa vedoten kiireeseen tai haluttomuuteen sekaantua muiden asioihin. Laissa on kuitenkin säädetty erittäin tarkat ja harvinaiset poikkeukset, jolloin todistamisesta on oikeus tai velvollisuus kieltäytyä.

Muistan elävästi urani alkuajoilta erään vaikean rikosoikeudenkäynnin, jossa todistajaksi kutsuttu nuori nainen murtui kyyneliin ja kieltäytyi sanomasta sanaakaan, koska syytettynä oli hänen oma veljensä. Tilanne oli henkisesti raskas kaikille salissa olleille. Lain mukaan hänellä oli siihen täysi oikeus: todistamisesta saa kieltäytyä, jos syytetty on oma nykyinen tai entinen puoliso, lapsi, vanhempi tai sisarus. Lähiomaisen suoja on Suomen oikeudessa vahva periaate.

Tämän lisäksi laissa tunnistetaan ammatillinen salassapitovelvollisuus, joka voi ohittaa todistamisvelvollisuuden. Esimerkiksi lääkärit, papit tai asianajajat eivät saa todistaa asioista, joita he ovat saaneet tietää luottamuksellisessa asiakassuhteessa, ellei kyseessä ole erittäin vakava rikos, josta laissa säädetty minimirangaistus on useita vuosia vankeutta. Muissa tapauksissa vaikeneminen oikeudessa voi johtaa sakkoihin tai jopa painostusvankeuteen.

Miten asuinpaikka ja kansalaisuus vaikuttavat velvollisuuksiin?

Suomen kansalainen (asuu Suomessa)

• Kyllä - yleinen maanpuolustusvelvollisuus sekä miehillä asevelvollisuus 18-65 ikävuoteen asti.

• Kyllä - täysi velvollisuus saapua todistajaksi oikeuteen, jos laillinen kutsu käy.

• Kyllä - maksaa veroa kaikista maailmanlaajuisista tuloistaan Suomen lakien mukaisesti.

• Kyllä - koskee kaikkia lapsia 7-18 ikävuoteen asti tai kunnes toisen asteen tutkinto on suoritettu.

Ulkomaalainen (asunut Suomessa yli 6 kk)

• Ei - ei ole velvollisuutta suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta Suomen armeijassa.

• Kyllä - sitoo jokaista Suomen alueella oleskelevaa ihmistä kansalaisuudesta riippumatta.

• Kyllä - muuttuu yleisesti verovelvolliseksi ja maksaa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista.

• Kyllä - koskee myös ulkomaalaisia lapsia, jos he asuvat Suomessa vakinaisesti.

Ulkomaalainen (oleskelu alle 6 kk)

• Ei - ei mitään maahanmuuttoon tai puolustukseen liittyviä sotilaallisia velvoitteita.

• Kyllä - jos henkilö todistaa rikoksen Suomen maaperällä, hänet voidaan kutsua todistajaksi.

• Rajoitetusti - maksaa veroa vain niistä tuloista, jotka on ansaittu suoraan Suomesta.

• Ei - tilapäinen oleskelu (esim. matkailu) ei synnytä vakinaista asuinpaikkaa ja oppivelvollisuutta.

Ulkomaalaisen asiantuntijan veroyllätys: Ahmedin tarina

Ahmed, 34-vuotias ohjelmistoinsinööri, muutti perheineen Helsingissä sijaitsevan teknologiayhtiön palvelukseen. Hän oletti virheellisesti, että ulkomaalaisena hänen ei tarvitsisi maksaa veroja säästöistään tai sijoituksistaan, jotka sijaitsivat hänen kotimaassaan.

Ensimmäinen yritys hoitaa asiat meni mönkään, kun Ahmed jätti ulkomaiset pääomatulonsa kokonaan ilmoittamatta Suomen verottajalle ensimmäisen vuoden veroilmoituksessaan. Hän luuli kansalaisuuden suojaavan häntä maailmanlaajuiselta verotukselta.

Breakthrough tuli, kun Ahmed sai Verohallinnolta selvityspyynnön ja tajusi, että yli kuuden kuukauden jatkuva oleskelu teki hänestä Suomessa yleisesti verovelvollisen. Tämä tarkoitti, että kaikki tulot oli raportoitava Suomeen kansalaisuudesta riippumatta.

Ahmed korjasi tietonsa, maksoi puuttuvat verot ja ilmoitti myös 8-vuotiaan tyttärensä paikalliseen peruskouluun ymmärrettyään, että myös oppivelvollisuus sitoo kaikkia maassa vakituisesti asuvia perheitä.