Onko 17-vuotias nuori?

Onko 17-vuotias nuori: Työelämän erityissäännökset

Nuoren astuessa työelämään työnantajan on huomioitava lakisääteiset velvoitteet sekä riittävät lepoajat ja tauot. Oikean tiedon omaksuminen auttaa turvaamaan nuoren työntekijän edut, jolloin selviää myös, onko 17-vuotias nuori lakisääteisesti.

Onko 17-vuotias lakisääteisesti nuori Suomessa?

Kyllä, onko 17-vuotias nuori - kysymykseen vastaus on poikkeuksetta ja virallisesti nuori. Suomen lainsäädännössä ja tilastollisissa määrittelyissä termiä käytetään eri tavoin riippuen siitä, tarkastellanko asiaa työlainsäädännön, rikosoikeuden vai nuorisotyön näkökulmasta, mutta kaikissa näissä raameissa 17-vuotias asettuu nuoruuden määritelmän ytimeen. Alaikäisenä hän on juridisesti yhä lapsi, mutta elämänvaiheeltaan vahvasti matkalla kohti itsenäistä aikuisuutta.

Tämä ikäkausi voi kuitenkin liittyä moniin eri tekijöihin ja tulkintoihin. Se, miten 17-vuotiaan asema hahmotetaan, riippuu täysin siitä kontekstista, jossa kysymys esitetään. Moni pohtii asiaa esimerkiksi nuoren työntekijän suojelun, sopimusoikeuksien tai rikosoikeudellisen vastuun kannalta. Ei olekaan olemassa yhtä ainoaa sapluunaa, vaan kyseessä on useamman eri lain risteyskohta. Muistan itsekin, kuinka tuossa iässä koin olevani jo täysin valmis kaikkeen - mutta virastoissa vastassa oli paperisota ja vaatimus huoltajan nimenkirjoituksesta.

Nuoruuden rajat eri lakien ja tilastojen valossa

Suomen nuorisolaki määrittelee nuoriksi kaikki alle 29-vuotiaat. Tämä laaja ikäluokka on luotu ennen kaikkea siksi, että yhteiskunnan tarjoamat nuorisopalvelut, etsivä nuorisotyö ja tukitoimet tavoittaisivat myös itsenäistymisen kynnyksellä tai opintojen siirtymävaiheissa olevat nuoret aikuiset. Tilastoissa ja tutkimuksissa nuoruusikä kuvataan usein kapeammin, esimerkiksi 15-24 tai 15-29 vuoden välille, jolloin 17-vuotias sijoittuu täydellisesti tämän kohderyhmän keskelle ja silloin milloin ihminen on nuori lakisääteisesti määrittyy usein joustavasti.

Työlainsäädännössä tilanne on tiukempi ja rajatumpi. Laki nuorista työntekijöistä koskee nimenomaan alle 18-vuotiaita henkilöitä. Tämä laki suojelee alaikäisiä liialliselta rasitukselta ja asettaa tarkat säännökset muun muassa työajoille, lepoajoille ja yötyön kiellolle. Työsuojelullisesta näkökulmasta 17-vuotias on siis erityisasemassa oleva nuori työntekijä, jota ei voida kohdella täysin samalla tavalla kuin täysi-ikäisiä.

Sopimusoikeudellisesti 17-vuotias on kuitenkin yhä alaikäinen eli vajaavaltainen. Hän voi pääsääntöisesti vallita vain sitä omaisuutta, jonka on omalla työllään ansainnut. Suuremmat sitoumukset, kuten vuokrasopimukset tai osamaksukaupat, vaativat huoltajan suostumuksen. Rikosoikeudellisesti taas 15 vuotta täyttänyt on jo täydessä vastuussa teoistaan, vaikkakin 17 vuotiaan oikeudet suomen laissa ja vastuukysymykset määrittävät, että 15-17-vuotiaita kohdellaan tuomioistuimissa nuorina rikoksesta epäiltyinä, mikä usein lieventää rangaistusseuraamuksia.

Nuorten työntekijöiden suojelu ja arjen rajoitukset

Kun 17-vuotias astuu työelämään, työnantajan on otettava huomioon erityissäännökset. Työaika ei saa haitata koulunkäyntiä, ja lepoaikojen on oltava riittävät. Esimerkiksi yli 4 tunnin ja 30 minuutin työpäivän aikana nuorelle on annettava vähintään 30 minuutin tauko, ja viikoittaisen vapaa-ajan on oltava vähintään 38 tuntia keskeytymättömänä. Palkkaus puolestaan määräytyy usein alakohtaisten työehtosopimusten mukaan, ja koska alaikäisen ikärajat suomessa vaikuttavat myös tuloihin, alaikäisen opiskelijan tai harjoittelijan palkka on tyypillisesti noin 70-90% alan alimmasta taulukkopalkasta.

Mutta tässä on se sudenkuoppa, johon moni nuori - ja valitettavasti myös työnantaja - lankeaa. Erityisesti kesätyösesonkien aikana tulee ilmi tapauksia, joissa ylitöitä tai iltavuorojen lisiä jätetään maksamatta nuoren kokemattomuuden vuoksi. Olin itse 17-vuotiaana kahvilassa töissä, ja silloin minulle sanottiin suoraan, että harjoittelijoille ei kuulu sunnuntailisiä. Se oli tietenkin täyttä valetta. Uskoin sen silloin, koska olin liian arka väittämään vastaan. Vasta kuukausia myöhemmin tajusin tulleeni huijatuksi. Mutta siitä viisastuneena aloin syynätä työsopimuksia aivan eri tavalla.

Miten 17-vuotiaan asema muuttuu eri elämänalueilla?

On hyödyllistä verrata 17-vuotiaan oikeuksia ja velvollisuuksia nuorempiin alaikäisiin sekä 18 vuotta täyttäneisiin aikuisiin. Tämä auttaa hahmottamaan, kuinka itsenäinen nuori todellisuudessa on.

Ikärajojen vertailu: 14-vuotias, 17-vuotias ja 18-vuotias

14-vuotias lapsi

- Ei voi solmia itsenäisesti työsopimusta tai muita sitovia juridisia asiakirjoja.

- Ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa; vahingonkorvausvastuu on kuitenkin olemassa.

- Voi tehdä vain erittäin kevyttä työtä huoltajan suostumuksella enintään puolet loma-ajasta.

17-vuotias nuori (Välimuoto)

- Voi itse tehdä ja purkaa oman työsopimuksensa. Hallitsee omia ansioitaan, mutta suuret sopimukset vaativat huoltajan.

- On täydessä rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta tuomitaan rikoksista lievennetyn asteikon (nuori rikoksentekijä) mukaan.

- Saa tehdä säännöllistä työtä, joka ei vaaranna terveyttä tai kehitystä. Tietyt yötyörajoitukset voimassa.

18-vuotias aikuinen

- Täysivaltainen kansalainen. Voi ottaa lainaa, vuokrata asunnon ja tehdä kaikki sopimukset itsenäisesti.

- Täysi rikosoikeudellinen vastuu yleisen rangaistusasteikon mukaan kaikissa tilanteissa.

- Täydet työoikeudet ilman alaikäisyyteen perustuvia työaika- tai suojelurajoituksia.

Aatun ajokorttitaistelu: Ikäpoikkeusluvan hakeminen ja vastoinkäymiset

Aatu, 17-vuotias ammattikoululainen Kuopiosta, tarvitsi kipeästi ajokorttia päästäkseen 40 kilometrin päässä sijaitsevalle työssäoppimispaikalleen varhain aamuisin, sillä linja-autot eivät kulkeneet vielä viideltä aamulla. Hän päätti hakea ikäpoikkeuslupaa Traficomilta varmana siitä, että perusteet olivat aukottomat.

Innokas nuori kuitenkin kompastui heti alussa byrokratiaan. Hän täytti hakemuksen huolimattomasti yksin ilman huoltajan virallista suostumusta ja liitti mukaan vain vapaamuotoisen selvityksen työnantajalta virallisen työsopimuksen tai oppisopimustodistuksen sijaan. Hakemus hylättiin puutteellisena, ja Aatu menetti hakemusmaksuun säästämänsä rahat ja kaksi viikkoa arvokasta aikaa.

Turhautuminen oli valtava, ja Aatu oli jo valmis luovuttamaan ja kulkemaan matkat kyydityksillä. Sitten hän tajusi, ettei virastoja kiinnitä pelkkä hyvä tarina, vaan pykälät on täytettävä tarkasti. Hän pyysi isänsä allekirjoituksen, hankki koululta virallisen lukujärjestyksen sekä työnantajan allekirjoittaman todistuksen kulkuyhteyksien mahdottomuudesta.

Toinen yritys tuotti tuloksen. Lupahakemus hyväksyttiin kolmessa viikossa, Aatu suoritti kuljettajatutkinnon ja pääsi ajamaan itsenäisesti töihin, oppien samalla, että aikuistuminen vaatii asioiden hoitamista virallisen kaavan mukaan.