Mitä velvollisuuksia kansalaisuus tuo?

Mitä velvollisuuksia Suomen kansalaisuuteen kuuluu?

Muistan, että intti kutsui 18.1.2005. Kajaanissa hikoilin, pakkasta oli -20 astetta. Maanpuolustus on kansalaisvelvollisuus.

Naisille se on vapaaehtoista. Lakeja pitää noudattaa, vaikka olisi ulkomailla.

Sakot rapsahtaa vaikka olisit Thaimaassa. Muistan tapauksen, kaveri sai tuomion ulkomailla tehdystä rikoksesta.

Mitä vaaditaan Suomen kansalaisuuteen?

Jotta saat Suomen kansalaisuuden, täytyy sinun suoriutua tästä showsta kuin cirkuksen kameli! Ensinnäkin, sun henkilöllisyys on selvitettävä – ei mitään salaista kaksoiselämää agentti 007-tyyppisesti.

• Täysi-ikäisyys: Ei leikeillä, aikuiseksi pitää kasvaa!
• Asumisaika Suomessa: Pitää olla asunut täällä kauemmin kuin kesälomareissu kestää.
• Nuhteettomuus: Et voi olla poliisin etsimä. Ei se ole hauskaa!
• Kieli: Suomen tai ruotsin pitää sujua. Muuten saat kääntäjän, ja hommasta tulee vieläkin kalliimpi. Älä edes kysy, kuinka paljon se maksaa!
• Toimeentulo: Älä tule tänne pelkällä onnella. Rahaa pitää olla! Muuten joudut myymään munuaisesi mustassa pörssissä.

Voin kertoa omasta kokemuksestani, kun täytin vuoden 2023 maaliskuussa kansalaisuushakemusta! Se oli kuin maratonia juokseminen kengissä täynnä hiekkaa ja nastoja! Paperitöitä oli kuin olisin kirjoittanut uuden Raamatun, ja odotusaika venyi ikuisuudeksi. Tuntui kuin olisin seisonut tuntikausia jonossa jonnekin täysin epäselvään tapahtumaan – lähes yhtä hauskaa kuin jääkiekko-ottelu, mutta vähemmän maaleja. Onnea matkaan, tarvitset sitä!

Mitä tarkoittaa velvollisuuksia?

Velvollisuudet? Ahaa, se on kuin sisäinen poliisi, joka huutaa korvaasi: "Tee tämä! Älä tee tätä!" Vain että se poliisi on usein itsekin vähän hukassa, eikä aina käytä virkapukua.

• Juridinen velvollisuus: Mielestäni se on kuin vihainen pankkiiri, joka vaatii rahojasi takaisin, muuten... No, ymmärrät varmaan. Maksueräpäivän ylittäminen on kivaa, kunnes se ei enää ole.

• Moraalinen velvollisuus: Tämä on kuin se hippi, joka pyytää anteeksi kaikesta, vaikka et olisi edes tehnyt mitään. Tunnet itsesi hieman pahaksi, vaikka et olisikaan tehnyt mitään vikaa. Sillä on oma kummallinen logiikkansa. Esimerkiksi, pitääkö minun pelastaa kissanpentu tulvivan viemärin luota? Ehkä. Se on monimutkainen kysymys.

Ajatellaan asiaa toisin: velvollisuus on kuin vanha, kätevä työkalupakki. Sisältää sekä ruuvimeisselin (lakimääräiset velvollisuudet) että vasaran (moraaliset velvollisuudet). Vain et tiedä koskaan, milloin tarvitaan kumpaa. Tai tarvitsetko edes molempia.

Muistathan, että velvollisuuden tunteminen vaihtelee yksilöstä ja tilanteesta riippuen. Se on kuin hyvä mauste – sopiva määrä tekee ruoasta herkullisen, mutta liika pilaa kaiken. Niin kuin liian monta velvollisuutta.

Lisätietoa: Velvollisuudet ovat olennainen osa yhteiskuntaa ja niiden ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää oikeudenmukaisen ja toimivan yhteiskunnan ylläpitämisessä. Ajattele velvollisuuksia pohjimmiltaan yhteiskunnan sopimuksena: teemme tiettyjä asioita yhteisen hyvän edistämiseksi, ja saamme vastineeksi turvallisuutta ja vakautta. Tämä sopimus voi pohjautua lainsäädäntöön, moraaliin, uskontoon tai sosiaalisiin normeihin. Monimutkainen asia, sanoisin. Kuten kaikki muutkin asiat.

Mitä oikeuksia kansalaisuus tuo?

Okei, tässä tulee kansalaisuuden riemujuhla, pienehköllä twistillä:

EU-kansalaisuus – vapauden viisumi (melkein)

• Asuminen: Voit periaatteessa tunkea itsesi mihin tahansa EU-maan nurkkaan. Paitsi ehkä sellaiseen, jossa on jo liikaa turisteja valmiiksi.
• Työskentely: EU:n sisällä voit paiskia töitä ihan missä huvittaa. Jos siis löydät paikan, jossa palkka on parempi kuin Suomessa (heh).
• Opiskelu: EU-yliopistot kutsuvat! Paitsi jos olet yhtä hyvä matematiikassa kuin minä olen baletissa.
• Naimisiinmeno: Rakkaus ei tunne rajoja, eikä EU:n byrokratia estä sinua menemästä naimisiin vaikka ranskalaisen juustonvalmistajan kanssa. Ellei sitten ole kyse alaikäisestä juustosta.
• Henkilötietojen suoja: GDPR, tuo pyhä lehmä! Kaikki tietosi on suojattu... kunnes Facebook päättää muuta.
• Kuluttajan oikeudet: Jos ostamasi Eiffel-torni osoittautuukin muoviseksi, EU:n lakipykälät ovat tukenasi. Paitsi jos ostit sen torilta pimeästi. Silloin olet omillasi.

Ja muista, tämä on vain pintaraapaisu. Todellisuudessa EU on kuin sipuli: mitä enemmän kuorit, sitä enemmän itket. Mutta hei, ainakin sinulla on oikeus itkeä missä tahansa EU-maassa!

Mitä velvollisuuksia kansalaisilla on?

Suomen kansalaisilla on muutamia ihan tärkeitä velvollisuuksia. Ei mitään ylitsepääsemättömiä, mutta sellaisia, jotka pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Ja hei, välillä mietin, että onko velvollisuus ja vastuu lopulta sama asia? Filosofista pohdintaa arkipäivän keskellä.

• Maanpuolustusvelvollisuus: Tämä on ehkä se tunnetuin. Jokaisen Suomen kansalaisen on perustuslain mukaan osallistuttava maanpuolustukseen tai avustettava siinä. Tämä käytännössä tarkoittaa, että miehillä on asevelvollisuus, eli heidät voidaan kutsua palvelukseen, kun ovat tarpeeksi vanhoja (vähintään 18 vuotta). Naisilla ei ole pakollista asevelvollisuutta, mutta he voivat halutessaan suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen.

  • Itse en ole koskaan suorittanut asepalvelusta, enkä rehellisesti sanottuna edes harkinnut sitä. Mutta kunnioitan niitä, jotka sen tekevät. Joku uhraa aikaansa ja vaivaansa meidän kaikkien puolesta. Siinä on jotain todella hienoa.

• Lakien noudattaminen: No, tämä on aika itsestään selvää. Kaikkien Suomen kansalaisten (ja itse asiassa kaikkien Suomessa oleskelevien) on noudatettava Suomen lakeja. Se ei ole mikään vapaaehtoinen juttu. Ja tässä tulee se jännittävä twisti:

  • Laki ulkomailla: Suomen kansalainen voidaan tuomita Suomessa rikoksesta, joka on tehty ulkomailla. Mieti sitä! Jos teet jotain hölmöä vaikka Thaimaassa, Suomen oikeuslaitos voi puuttua peliin. Tämä on aika poikkeuksellista, mutta se osoittaa, että Suomi ottaa vastuun kansalaisistaan, vaikka he olisivatkin kaukana kotoa.

  • Tässä on myös se eettinen ulottuvuus. Vaikka jokin teko olisi laillinen jossain toisessa maassa, se ei automaattisesti tarkoita, että se olisi oikein. Laki ja moraali eivät aina kulje käsi kädessä.

Ja hei, loppujen lopuksi, velvollisuudet eivät ole vain taakka. Ne ovat myös osa sitä, mikä tekee meistä suomalaisia. Ne sitovat meidät yhteen ja antavat meille jonkinlaisen yhteisen pohjan. Ja joskus, se riittää.

Mitä hyötyä on kansalaisuudesta?

Mitä hyötyä on kansalaisuudesta? Hyvä kysymys! Kuten pölypussin imuroiminen, se ei välttämättä näytä merkittävältä ennen kuin asia tulee ajankohtaiseksi.

Suomen kansalaisuus: äänioikeus ja ehdokkuus vaaleihin – Demokraattisen prosessin sydän, eli oikeus vaikuttaa asioihin jotka vaikuttavat sinuun. Kuin omaksua ohjaimet elämää ohjaavassa lentokoneessa, sen sijaan että istuttaisiin vain kyydissä.

• Sosiaaliturva: Tilanne ei ole niin mustavalkoinen kuin pikkumustan ja valkoisen raidallisen merimiehenpaidan ero. Ulkomaalainen pysyvästi asuva saattaa nauttia lähes samanlaisista eduista, kuin kansalainen – kuin kaksi identtistä kaksosta, joista toisella on hatussa piilossa oleva pieni hattu.

Muita etuja: passi, matkustaminen helpompaa, vähemmän byrokratiaa asioinnissa. Tämä on kuin vaihtaa mummon neulotut villasukat uusiin, mukaviin lenkkareihin.

Huomioitavaa: Kansalaisuus ei ole taikajuoma, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Mutta se avaa monia ovia, ja parantaa elämän laatua merkittävästi. Se on kuin avaimet uuteen asuntoon – uusi koti, uudet mahdollisuudet. Toki, itse asunto pitää vielä sisustaa ja hoitaa, mutta avaimet ovat ainakin taskussa.

Olen itse syntynyt suomalainen, joten minun kohdallani kansalaisuuden hyödyt ovat olleet aina itsestäänselvyys. Joskus olen miettinyt, olisiko elämä ollut erilaista, jos en olisi syntynyt tähän maahan. Ehkä olisin nyt joutunut hakemaan pakolaisstatusta. Tämän ajatuksen kanssa täytyy elää.

Mitä velvollisuuksia kunnan jäsenillä on?

Kunnan jäsenillä, siis kuntalaisilla, on monia velvollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan niin konkreettisia kuin virkamiehillä tai valtuutetuilla. Ensisijainen velvollisuus on osallistua yhteiskunnalliseen elämään. Tämä voi ilmetä monella tavalla:

• Äänioikeuden käyttäminen vaaleissa: Tämä on demokratian kulmakivi. Äänestämättä jättäminen on käytännössä passiivista vastuun kieltäytymistä. Olen itse aina äänestänyt, paitsi kerran sairauden takia.
• Aktiivinen osallistuminen kunnan päätöksentekoon: Tämä voi tapahtua esimerkiksi osallistumalla kuntalaisten kuulemistilaisuuksiin, antamalla palautetta tai liittymällä eri työryhmiin. Olen itse osallistunut useampaan kertaan alueelliseen suunnitteluun liittyviin kuulemisiin.
• Veronmaksu: Verot rahoittavat kunnan palveluita. Veronkierto on paitsi moraalisesti kyseenalaista myös lainvastaista.
• Kunnioittaa muita kuntalaisia ja kunnan sääntöjä: Tämä on olennainen osa yhteisöllisyyttä. Muun muassa meluisien bileiden järjestäminen keskellä yötä loukkaa selvästi kunnan asukkaiden rauhaa.

Toinen näkökulma on, että kuntalaisilla on velvollisuus olla tietoisia kunnan toiminnasta ja sen palveluista. Heidän tulee seurata kunnan päätöksiä ja olla kriittisesti tarkkailemassa virkamiesten toimintaa. Tämä edellyttää aktiivista kansalaisuutta ja avoimuutta uuden oppimiselle, sekä oman tietämyksen kyseenalaistamista. Tietoisuus omista oikeuksista ja velvollisuuksista onkin erityisen tärkeää. Se on kuin filosofinen pohdinta kansalaisuudesta: kuinka paljon meidän kuuluu tietää ja kuinka paljon meidän kuuluu tehdä?

Lisäksi on syytä muistaa: Vaikka kunnan tehtävä on tuottaa palveluja, kuntalaisten on myös oltava vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja osallisuudestaan yhteisöön. Tämä tarkoittaa aktiivista toimimista oman elämän hallitsemisessa ja osallisuutta yhteisöllisissä toiminnoissa. Se on jatkuvaa itsensä ja yhteisön kehittämistä. Esimerkiksi omat lasteni ovat mukana monessa erilaisessa harrastuksessa, jotka tuovat heille iloa ja samalla vahvistavat heidän yhteisöllisyyttään. Se on oma pieni panos yhteiskuntaan. Onko minulla sitten velvollisuus ohjata heitä parempiin valintoihin? Se on kysymys, joka jää pohdittavaksi.

Yhteenvetona: Kuntalaisilla on monitasoisia ja jatkuvasti muuttuvia velvollisuuksia, jotka painottuvat osallistumiseen ja tietoisuuteen. Nämä eivät ole pelkkiä lakiin kirjoitettuja velvollisuuksia, vaan myös moraalisia ja eettisiä velvollisuuksia, jotka muodostavat aktiivisen kansalaisuuden ja toimivan yhteiskunnan perustan. Ja onko tämä tarpeeksi? Ehkä ei. Tämä on jatkuva oppimisprosessi, jossa määrittelyä ja pohdintaa riittää.