Miten eteislepatusta hoidetaan?

Eteislepatuksen hoito

Eteislepatus on yleinen rytmihäiriö, jossa sydämen eteiskammiot supistuvat epäsäännöllisesti ja nopeasti. Oireina voi olla esimerkiksi sydämentykytys, hengenahdistus tai väsymys.

Eteislepatuksen hoito riippuu potilaan oireiden vakavuudesta ja häiriön syystä. Useimmissa tapauksissa hoitoon käytetään lääkkeitä.

Lääkehoito

Ensisijainen lääkehoito eteislepatukseen on tyypillisesti beetasalpaajat, kuten atenololi tai metoprololi. Nämä lääkkeet hidastavat sydämen sykettä ja vähentävät näin kohtausten toistuvuutta.

Muita mahdollisia lääkehoitovaihtoehtoja ovat kalsiuminestäjät (kuten verapamiili tai diltiatseemi) tai rytmihäiriölääkkeet (kuten amiodaroni tai flekainidi). Lääkärin valitsema lääke riippuu potilaan yksilöllisestä tilanteesta.

Katetriablaatio

Jos lääkehoito ei ole tehokasta tai lepatuskohtaukset ovat toistuvia ja häiritseviä, voidaan harkita katetriablaatiota. Tämä toimenpide sisältää katetrin viemisen sydämeen reiden laskimon kautta. Katetrin avulla häiriön aiheuttava sydänkudos poltetaan tai jäädytetään, mikä estää epänormaalin sähköisen toiminnan.

Muut hoitomuodot

Joissakin tapauksissa eteislepatuksen hoitoon voidaan käyttää vagushermon stimulaatiota tai eteisaurikulayhteen katkaisua. Vagushermon stimulaatiossa pieni laite istutetaan ihon alle ja se lähettää sähköisiä impulsseja vagushermoa pitkin. Eteisaurikulayhteen katkaisussa sydämen eteisten ja kammioiden välinen yhteys katkaistaan kirurgisesti, mikä estää lepatuksen leviämisen kammioihin.

Hoitopäätökset

Eteislepatuksen hoitopäätökset tehdään aina yksilöllisesti potilaan tilanteen mukaan. Lääkäri ottaa huomioon potilaan oireiden vakavuuden, häiriön syyn ja potilaan yleisen terveydentilan.