Miten tutkitaan jalkojen verenkierto?

Jalkojen verenkiertohäiriöiden tutkiminen

Jalkojen verenkiertohäiriöt voivat aiheuttaa erilaisia oireita, kuten kipua, puutumista, pistelyä ja kylmyyttä. Verenkiertohäiriöiden tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan selvittää niiden syy ja aloittaa sopiva hoito.

Pulssitunnustelu

Ensimmäinen askel jalkojen verenkiertohäiriöiden tutkimisessa on pulssitunnustelu. Pulssit kertovat veren virtauksesta valtimoissa. Pulssit tunnutellaan jalkateristä, nilkoista, sääristä ja polvitaipeista. Heikot tai puuttuvat pulssit voivat viitata valtimoiden ahtaumaan tai tukokseen.

Nilkka-olkavarsipaineindeksi (ABI)

Nilkka-olkavarsipaineindeksi (ABI) on testi, jolla mitataan verenpainetta nilkasta ja olkavarresta. ABI lasketaan jakamalla nilkan verenpaine olkavarren verenpaineella. Normaali ABI on 0,9-1,3. Alle 0,9:n ABI voi viitata valtimoiden ahtautumiseen tai tukokseen.

Kuvantamistutkimukset

Joissakin tapauksissa, esimerkiksi leikkaushoitoa harkittaessa, voidaan käyttää kuvantamistutkimuksia jalkojen verenkiertohäiriöiden tutkimiseen. Näitä tutkimuksia ovat muun muassa:

• Verisuonten varjoainekuvaus: Tämän tutkimuksen aikana suoneen ruiskutetaan varjoainetta, joka näkyy röntgenkuvissa. Tämä mahdollistaa valtimoiden ja laskimoiden ahtaumien ja tukosten visualisoinnin.
• Ultraääni: Ultraääni käyttää korkeataajuisia ääniaaltoja valtimoiden ja laskimoiden kuvantamiseen. Tämä tutkimus voi paljastaa ahtaumat, tukokset ja veren virtauksen heikkenemisen.
• Magneettikuvaus (MRI): MRI käyttää magneettikenttää ja radioaaltoja valtimoiden ja laskimoiden kuvantamiseen. Tämä tutkimus voi antaa yksityiskohtaisia tietoja verisuonten rakenteesta ja verenkierrosta.

Jalkojen verenkiertohäiriöiden tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan selvittää niiden syy ja aloittaa sopiva hoito. Hoito riippuu verenkiertohäiriön syystä ja vaikeusasteesta. Hoito voi sisältää lääkitystä, elämäntapamuutoksia, leikkausta tai muita invasiivisia toimenpiteitä.